Alppikadun kortteli

Päärakennus on hallinnon- ja toimistotiloina.

Näkymä Kirjastosta henkilökunnan oleskelu- ja työtilaan, Aurora-olohuoneeseen. Lasin viivat toistavat kirkon holvikaaria.

Alunperin Sisarkoti 

Sisarkoti oli diakonissojen kotiyhteisö elämän loppuun saakka, mikäli diakonissa ei eronnut laitoksesta esimerkiksi avioitumisen johdosta. Kodissa asuttiin ja käytiin koulua ja pidettiin tiiviisti yhteyttä diakonissavihkimyksen jälkeen. Sisarkoti-järjestelmä lakkautettiin vuonna 1959. Diakonissat koulutetaan nykyisin Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Valmistuessaan rakennuksessa oli 0. krs:ssa kodinhoitoon liittyviä tiloja (keittiö, varastoja, kylmiöitä), 1 krs:ssa ruokasali, apukeittiö, johtajattaren huone sekä sisarten asuintiloja. 2 krs:ssa kouluun ja vintillä oppilaiden ja jo vihittyjen diakonissojen yhteis- ja asuintiloja. Myöhemmissä vaiheissa tiloja muokattiin muun muassa sairaalan laboratorioksi sekä erilaisten toimintojen hallintotiloiksi.

Rakennus on peruskorjattu vuosina 2021-2022 nykyisen työelämän tarpeisiin.

Kirkko

Kirkon, kuten myös sisarkodin, on suunnittelut arkkitehti Karl-August Wrede. Kirkko ja muu rakennuskokonaisuus vihittiin käyttöön vuonna 1898.

Kirkossa on tehty korjauksia vuosina 1957, 1977 ja 2004. Kirkkoa vuokrataan kirkollisiin perhetapahtumiin.

Linkki kirkon sivulle

Rakennuksessa on Rinnekodit Oy:n toimintoja, hoivakoti Scilla, kasvunkoti Martti ja Juniori-Martti. Linkki Rinnekodit Oy:n sivustolle.

Alunperin sairaala

Amandaksi nimetty rakennus toimi sairaalana 2000-luvulle saakka. Mittava korjaustyö valmistui vuonna 2013. Kahteen kerrokseen muutti kaksi hoivakotia ja ensimmäisessä kerroksessa oli Diakonissalaitoksen Hoivan sairaalan Geriatrinen osasto. Se lakkautettiin vuonna 2014.

Amanda nimi on peräisin Diakonissalaitoksen ensimmäiseltä johtajattarelta Amanda Cajanderilta (johtajatar vuosina 1867-1871). Lue lisää sisar Amandasta.

Rakennus on pääosin Suomen Diakoniaopiston käytössä. Rakennuksessa on luokkahuoneita, käsikirjasto ja opiskelijoiden terveydenhuolto. Pohjakerroksessa on Sodexon ylläpitämä kahvila ja henkilöstöravintola sekä Diakonissalaitoksen kolme neuvotteluhuonetta.

Pesula 

Alunperin rakennus oli huippumoderni pesula, jonka suunnitteli arkkitehti Valter Jung. Se valmistui vuonna 1936. Aiemmin pyykki oli pesty Pihala-rakennuksessa. Rakennuksessa oli myös saunoja, puusepänverstaita ja autotalleja.

Lina nimen on antanut johtajatar Lina Snellman. Hän toimi tehtävässä vuodet 1883–1924. Linkki sisar Linasta kertovaan sisältöön.

Auroratalo on Suomen suurin Asunto ensin -yksikkö. Asuntoja on yhteensä 123. Asukkaat ovat entisiä pitkäaikaisasunnottomia. Toimintaa ylläpitää Rinnekodit Oy.

Alunperin hotelli 

Auroratalon junaradan puoleinen punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1971 potilashotelliksi. Diakonissalaitoksen sairaala sijaitsi aivan sen vieressä. Käyttötarkoitus muutettiin pian matkailijoiden majoitukseen. Nimekseen hotelli sai Aurora. Se oli toiminnassa vuoteen 2006. Tiloista ryhdyttiin muokkaamaan asumisyksikköä pitkäaikaisasunnottomille. Rakennusta laajennettiin arkkitehti Juhani Leiviskän suunnittelemalla Paviljonki-osalla vuonna 2010.

Asuintalo, jossa on Rinnekodit Oy:n kaksi asumisyksikköä, Meria ja Reelinki. Niissä noudatetaan Asunto ensin -mallia.

Alunperin henkilökunnan asuinrakennus D-talo

Rakennus valmistui vuonna 1964 henkilökunnan asuinrakennukseksi.  Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Inkeri ja Erkki Linnasalmi. Myöhempinä vuosina asukkaina oli myös Diakoniaopiston opiskelijoita. Nykyiseen käyttöön se muokattiin vuonna 2010.

Paikalla oli vuonna 1897 Metsästysmaja

Kun Diakonissalaitos sai korttelin tontit haltuunsa, oli paikalla Metsästysmaja. Sen oli rakennuttanut Finlands Jaktföreningen (metsästysseura), jolla oli alueella (nykyisen Sturenkadun suuntaan) ampumarata harjoituksia varten.  Rakennuksessa oli kaksi pientä asuntoa kiinteistöhoidosta vastaavalle henkilökunnalle. Metsästysmaja purettiin vuonna 1963.

Rakennuksessa on neljä Rinnekodit Oy:n asumisyksikköä. Vanhin niistä on vuonna 1993 avattu Alppitupa. Se on toiminut esikuvana 2000-luvulla kehitetylle Asunto ensin -mallille.

Alunperin vanhainkoti ja Kotitalouskoulu

Rakennus valmistui vuonna 1928. Sen ylimmässä kerroksessa oli asuntoja eläkeikäisille diakonissoille, sen alapuolella Vanhojen rouvien ja neitien koti, joka oli vanhainkoti helsinkiläisille naisille, sitten sairaalaosasto sekä ensimmäisessä kerroksessa Kotitalouskoulu. Se oli tarkoitettu syrjäytymässä olleille 16-18 -vuotiaille tytöille.  Koulu oli toiminnassa 20 vuotta. Suurimman osan ajasta muualla kuin Elimissä.

Yksityisen vanhainkodin asukkaita ja hoitajia.

Lue lisää Elimin vaiheista tästä linkistä.

Asuinrakennus

Rakennus on nyt tyhjillään huonon kuntonsa vuoksi ja odottaa tulevaa.

Alunperin asuinrakennus

Alppikulma valmistui henkilökunnan asuinrakennukseksi vuonna 1955. Alppikulma-nimen se on saanut  sijaintinsa mukaan kulmatontilla. Rakennuksen yhdellä sivulla on Alppikatu. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Eino Tuompo.

Alppikulmassa on ollut myös opiskelijoille asuntoja, väistötiloja asumisyksiköille sillä välin kun varsinainen paikkoja on kunnostettu sekä viimeksi hätämajoitusta.

Rakennus on Rinnekodit Oy:n asumispalvelujen käytössä. Asuminen perustuu Asunto ensin -periaatteelle.

Alunperin lastensairaala 

Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema kirurginen lastensairaala otettiin käyttöön vuonna 1906.   Se oli Suomen ensimmäinen lasten erikoissairaala. Hoitoon otetut lapset sairastivat luutuberkuloosia. Hoitoajat olivat pitkiä.

Lastensairaala lakkautettiin 1959. Seuraavana vuonna tiloihin asettui vuokralle Helsingin maalaiskunnan paikallissairaala. Sille osoitettiin myöhemmin myös lisätiloja korttelissa. Sairaala oli Alppikadun korttelissa siihen asti kun Vantaan oma Peijas-Rekolan sairaala otettiin käyttöön vuonna 1990-luvun alussa.

Rakennuksessa on ollut mm. Diakonissalaitoksen omistaman Diacor terveyspalvelut Oy:n hallinto (myytiin Terveystalolle vuonna 2017), korvaushoito Breikki ja hätämajoitus.

Nimi Hia on peräisin diakonissa Hia Björkenheimilta. Hän toimi Diakonissalaitoksen taloussisarena (nyk. talousjohtaja) noin 40 vuotta. Tämän rakennuksen rakentamisrahastoon hän lahjoitti saamiaan perintörahoja noin puolet rakentamiskustannuksista.

Rakennus odottaa peruskorjausta ja sen jälkeistä käyttöä.

Alunperin talousrakennus

Rakennus valmistui vuonna 1897 ja sen on suunnitellut arkkitehti Karl-August Wrede. Rakennuksessa oli aluksi kiinteistönhuollon henkilökunnan asuntoja, pesula ja tiloja kotieläimille. Kotieläimet siirrettiin 1920-luvulla laitoksen maatilalle Espoon Pellakseen. Tilat kunnostettiin muuhun käyttöön.

Rakennuksessa on sittemmin ollut asuntoja henkilökunnalle ja opiskelijoille,  hallinto- ja toimistotiloja, museo vuosina 1995–2013 ja Yliopiston apteekki 1951–2016.

Alppikadun varrella sijaitsevaa punatiilistä kokonaisuutta hallinnoi Suomen Diakoniaopisto. Toisessa kerroksessa toimii Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus.

Rakennuskokonaisuus koostuu kolmesta rakennuksesta, vuonna 1924 valmistuneesta Pappilasta, Uudesta Sisarkodista vuodelta 1936 ja uudesta opistorakennuksesta vuodelta 1990.

Uuden Sisarkodin suunnitteli arkkitehti Valter Jung ja  opisto-rakennuksen arkkitehti Paavo Sollamo.