Paperittomia on Suomessa entistä enemmän ja uutena ilmiönä on kasvanut lapsiperheiden määrä

Diakonissalaitos vaatii humanitaarisen oleskeluluvan palauttamista. ”Ei ole kenenkään etu, että ihmiset elävät epätoivossa ja inhimillinen hätä kasvaa.”

Paperittomien ihmisten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina tuhansilla, ja kiristynyt turvapaikkapolitiikka on ajanut paperittomiksi myös jo pitkään Suomessa asuneita ihmisiä. Joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja lapsiperheitä.

Kaiken kaikkiaan paperittomia arvioidaan Suomessa olevan yhteensä 3000–10 000 henkilöä. Kasvuun on johtanut paitsi vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijoiden määrä myös poliittiset päätökset.

”Kun humanitaarinen oleskelulupa lakkautettiin vuonna 2016, se tarkoitti yhtäkkistä paperittomuutta myös isolle joukolle ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa jo pitkään ennen poikkeusvuotta 2015. Aiemmin he siis olivat Suomessa laillisesti mutta nyt eivät enää olekaan toivottuja, vaikka heidän elämänsä on asettunut Suomeen ja monet ovat töissä, opiskelevat jne. Joukossa on myös lapsiperheitä”.

Humanitäärinen oleskelulupa on palautettava

Uusi tilanne on ajanut monet myös kummalliseen välitilaan: vaikka paperittomalla ei ole oleskelulupaa Suomessa, hänellä voi kuitenkin olla voimassa oleva kuntalaisuus, eli hän kuuluu Kelan palveluiden piiriin ja perhe asuu kaupungin asunnossa.

”Tilanne on niin uusi myös viranomaisille, että paperittomat joutuvat pomppimaan luukulta toiselle. Näemme tätä neuvottomuutta ja epätoivoa joka ikinen päivä”, Diakonissalaitoksen paperittomien päiväkeskuksessa työskentelevä Hayder al Jouranj* sanoo.

Paperittomien joukko on myös aiempaa heterogeenisempi. Mielikuva siitä, että paperittomat olisivat vain kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ”itsepäisesti” Suomeen jääneitä ihmisiä, on vanhentunut.

”Paperittomina on myös 3000–4000 sellaista ihmistä, joita ei voida palauttaa omaan kotimaahansa maan turvattoman tilanteen takia tai siksi, että maa kieltäytyy vastaanottamasta heitä”, palvelualuejohtaja Tuija Åstedt* Diakonissalaitokselta sanoo. ”Nykytilanne ei ole yhteiskuntamme eikä suojaa vaille jäävien henkilöiden etu. Kiristynyt turvapaikkapolitiikka aiheuttaa inhimillistä hätää ja epätoivoa ja on johtanut myös työperäisen hyväksikäytön yleistymiseen.”

Diakonissalaitos esittää tilanteen ratkaisuksi sitä, että humanitaarinen oleskelulupa palautetaan ja maassa olevien työlupakäytäntöjä helpotetaan.

”Kannamme huolta tilanteesta ja haluamme, että Suomella on rohkeutta tehdä sekä ihmisarvoa että taloudellista hyvinvointia tukevia päätöksiä. Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa”.

TAUSTAA

• Suomessa arvioidaan olevan 3000–10 000 paperitonta ihmistä. Paperittomiksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat maassa ilman oleskelulupaa.
• Paperittomien määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2015 jälkeen.
• Diakonissalaitos on tukenut paperittomia vuodesta 2013 lähtien, ensin tarjoamalla heille terveyspalveluita ja vuodesta 2015 lähtien myös päiväkeskuksessa, joka tarjoaa paperittomille muun muassa mahdollisuuden peseytymiseen, ruuan laittamiseen, psykososiaaliseen tukeen, yhteisölliseen toimintaan ja palveluohjaukseen.
• Paperittomien päiväkeskuksen toimintaa rahoittaa STEA.

*Hayder Al Jouranj ei työskentele enää Diakonissalaitoksen palveluksessa. Tuija Åstedt työskentelee palvelualuejohtajana Diakonissalaitoksen Rinnekodit palveluliiketoiminnassa. Artikkelia on muokattu maaliskuussa 2023.