Laajennamme romanien ihmisoikeuksia edistävää työtämme uusiin maihin
8.7.2019
Moldovan romanitytöt haaveilevat omasta yrityksestä. Nyt toiveista voi ensimmäisen kerran tulla totta. Naisten asemaa on ryhdytty parantamaan Diakonissalaitoksen nelivuotisella, ulkoministeriön rahoittamalla hankkeella.
Yksi romanitytöistä haluaisi perustaa kahvilan, toinen oman notaarintoimiston ja kolmas IT-yrityksen. Myös lasten nyrkkeilykoulu mainittiin, kun moldovalaisilta romanitytöiltä kysyttiin, millaisen yrityksen he haluaisivat perustaa.
Kysymyksiin vastanneet tytöt ovat onnekkaita. Monet heistä ovat sukunsa ensimmäisiä naisia, joilla ehkä on mahdollisuus myös toteuttaa unelmansa. Tyttöjen arkirealismia on nimittäin yhä edelleen pikemminkin tämä: alle neljä vuotta koulun käyntiä – kun keskimäärin moldovalaistytöt kouluttautuvat 11 vuotta – aikainen naimisiinmeno, köyhyys, työttömyys ja elämä yhteiskunnan marginaaliin sysättynä.
Samanlainen on romaninaisten tilanne myös Moldovan naapurimaissa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Mutta nyt naisten asemaa on ryhdytty parantamaan Helsingin Diakonissalaitoksen nelivuotisella, ulkoministeriön rahoittamalla hankkeella.
”Romaninaiset ovat aina olleet alueen heikoimmassa asemassa oleva ihmisryhmä. Romaneja syrjitään etnisen taustansa takia, ja naisia myös sukupuolensa takia. Syrjintä alkaa jo syntymästä: moni romanityttö saa edes virallista syntymätodistusta tai myöhemmin apua viranomaisilta väkivallan uhriksi joutuessaan”, Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämispäällikkö Anca Enache kertoo.
Romaninaisista aktiivisia yhteiskunnan toimijoita
Diakonissalaitos on tehnyt aktiivisesti töitä romaniväestön ihmisoikeuksien parantamiseksi Bulgariassa, Romaniassa ja Kosovossa jo 25 vuoden ajan. Nyt alkanut Romaninaisten voimaa -hanke Moldovassa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa on luontevaa jatkoa aiemmalle.
”Diakonissalaitoshan ajaa niiden ihmisten asioita, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään. Tässä totisesti on kyse kaikkein heikoimman puolustamisesta”, hankkeen ohjelmakoordinaattori Christina Nyback Helsingin Diakonissalaitokselta sanoo.
Keväällä alkaneen hankkeen tavoitteena on tehdä romaninaisista aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa, parantaa heidän taloudellista riippumattomuuttaan ja tuoda heitä myös poliittisen päätöksenteon piiriin. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi luomalla alueelle vahva romaninaisjärjestöjen kattojärjestö ja kouluttamalla naisia yrittäjyyteen.
”Kaikissa kolmessa maassa toimii jo oma romanien naisjärjestö, ja toteutamme hankkeen yhdessä heidän kanssaan. Vahvistamme järjestöjen osaamista ja tuemme heitä ruohonjuuritason toiminnassa. Näin järjestöjen ääni ja vaikutusvalta kasvavat pikkuhiljaa”, Christina Nyback toteaa.
Muutos vaatii asenteiden muokkaamista
Romaninaisten voimaa -hankkeen ensimmäiset toimenpiteet on jo käynnistetty. Esimerkiksi Moldovassa on jo otettu yhteyttä yrityksiin, jotta naisille saataisiin työ- ja harjoittelupaikkoja.
”Valtaosalle kyseessä on heidän elämänsä ensimmäinen harjoittelupaikka ja työsopimus. Sillä on valtava merkitys myös naisten itsetunnolle. Suurimpia syitä romaninaisten heikkoon asemaan ovat syrjintää ylläpitävät yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet ja ennakkoluulot, joiden mukaan naisten paikka on kotona eivätkä he pysty toimimaan yhteiskunnassa aktiivisesti kuten miehet”, Anca Enache huokaisee. ”Asenteiden muokkaamisessa on valtavan paljon työtä, ja myös sitä teemme tässä hankkeessa. Ilman ajattelutavan muutosta naisten asema ei parane.”
Projektin haluaa tavoittaa Moldovassa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa yhteensä 7000 romaninaista vuoden 2022 loppuun mennessä.
”He saavat koulutusta, mentorointia, ohjausta, harjoittelupaikkoja, starttirahoja yrityksen perustamiseen jne. Asennekasvatusta tehdään myös laajemmin heidän yhteisöissään ja myös yhteiskunnassa muutenkin, jotta romanien syrjintä vähenisi”, Christina Nyback kertoo.
Jos hankkeen tavoitteet toteutuvat, myös moldovalaistyttöjen haaveista voi tulla totta. Pian toiminnassa voi olla yksi kahvila, notaarin toimisto, IT-yritys ja lasten nyrkkeilykoulu.
”Suurin haaveeni on, että romaninaiset olisivat tulevaisuudessa koulutettuja ja voisivat tehdä juuri sitä työtä, josta tykkäävät. Tämä ratkaisisi monia ongelmia. Lisäksi haaveilen, että meillä olisi naisia myös kansanedustajina ja vahvoina vaikuttajina”, Christina Raducan Moldovan kumppaniorganisaatiosta sanoo.
Teksti: Heidi Korva
Kuvat: Christina Nyback