30 vuotta kidutettujen kuntoutusta Diakonissalaitoksella
24.11.2023
Suomi on sitoutunut YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen, sekä YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jotka velvoittavat huolehtimaan pakolaislasten oikeuksista sekä tarjoamaan hoitoa ja kuntoutusta kidutuksen uhreille. Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus tarjoaa hoidon tarpeen arviointia, hoitoa ja kuntoutusta pakolaistaustaisille sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneille lapsille, nuorille ja aikuisille. Tänä vuonna kidutettujen kuntoutuksen käynnistymisestä tulee kuluneeksi 30 vuotta.
Psykotraumatologian keskuksen toiminnan tavoitteena on edistää mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, ja myös sitä kautta lisätä pakolaistaustaisten lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyttä. Psykotraumatologian keskus hoitaa vuosittain noin 280 kidutettua tai sotatraumatisoitunutta. Kohtaamisia kertyy vuoden aikana noin 3000.
Psykotraumatologian keskuksessa tehdään ensisijaisesti potilastyötä, mutta myös koulutetaan, konsultoidaan ja työnohjataan valtakunnallisesti viranomaisia, sote-ammattilaisia ja muita pakolaisten kanssa työskenteleviä tunnistamaan traumaperäisiä oireita ja tarjoamaan niihin asianmukaista hoitoa. Psykotraumatologian keskuksen toimintaa rahoitetaan Diakonissalaitoksen varoin ja hankerahoituksella.
1990-luku
1990-luvun alussa Suomessa oli noin 6000 pakolaista, joista arviolta tuhannella oli kidutuskokemus.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki aloitteen kidutettujen kuntouttamistoiminnan käynnistämisestä vuonna 1992. Kidutettujen kuntoutuskeskus eli Kitu perustettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mallia toimintaan haettiin Tanskasta, jossa vastaavanlaista työtä oli tehty jo pitkään. Kitu aloitti toimintansa Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa, entisen Lastensairaalan tiloissa vuonna 1993.
Eduskunnan ihmisoikeustyöryhmä vieraili Kitussa lokakuun lopulla 1993. Kuvassa kansanedustajat Pekka Leppänen, Ismo Seivästö, Pekka Haavisto ja Teija Maaret Pykäläinen. Oppaina keskuksen johtaja Tytti Dadu ja diakoniaprojekteja johtanut Paavo Voutilainen.
Vuonna 1996 EU myönsi avustuksen perhe- ja verkostoprojektille, jolla kartoitettiin järjestelmällisen väkivallan uhreiksi joutuneiden pakolaisten perheiden tilannetta. Seuraavana vuonna projekti jatkui EU:n ihmisoikeusrahaston ja Diakonissalaitoksen yhteisen rahoituksen turvin.
Vuosikymmenen lopulla Kitussa käynnistettiin pakolaistulkkien koulutus. Kitu myös osallistui työministeriön käynnistämään DRITA-hankkeeseen, jolla pyrittiin vastaamaan Kosovon pakolaisten ensi tarpeisiin. Suomeen otettiin noin 1100 Kosovon pakolaista.
2000-luku
Vuonna 2000 Kitu liittyi kidutettujen hoidon kansainvälisen kattojärjestön IRCT:n (International Rehabilitation Council For Torture Survivors) alueelliseen verkostoon, CENETiin (Central Eastern Northern European Network). Vuonna 2003 yksikönjohtaja Asko Rauta valittiin ensimmäisenä suomalaisena IRCT:n neuvostoon. Samana vuonna IRCT voitti Conard N. Hiltonin humanitäärisen palkinnon, joka on mittavin humanitäärinen palkinto Nobelin rauhanpalkinnon jälkeen. Suomessa oli tuolloin noin 20 000 pakolaista ja noin 100 000 maahanmuuttajaa.
Uusina toimintamuotoina aloitettiin Pakolaisneuvonnan ja Ulkomaalaisten kriisikeskuksen kanssa toteutetut, lääketieteen opiskelijoille suunnatut kurssiluennot sekä säännöllinen koulutus ja työnohjaus Ulkomaalaisviraston kuulustelijoille. Kitu alkoi myös järjestää turvapaikanhakijoiden psykiatrista konsultaatiota Helsingin vastaanottokeskuksissa ja oli mukana käynnistämässä Oulun Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuspalveluiden yksikköä.
Vuonna 2009 Kitu palkittiin Amnesty-ihmisoikeusjärjestön Kynttiläpalkinnolla merkittävästä ihmisoikeustyöstä.
2010-luku
Euroopan pakolaisneuvoston rahoittama kolmivuotinen hanke traumatisoituneiden alaikäisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamiseksi käynnistyi vuonna 2010. KITU lapset ja nuoret -hankkeen loppuraportti Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 2015 hanke valittiin parhaaksi Euroopan pakolaisrahaston rahoittamista hankkeista.
Vuonna 2013 järjestettiin Kitun 20-vuotisjuhlaseminaari. Kitu sai sisäministeriöstä vuoden erityisavustuksen traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoitoon. Projektirahoitusta saatiin myös Euroopan pakolaisrahastolta.
Vuonna 2018 Kidutettujen kuntoutuksen nimeksi vaihdettiin Psykotraumatologian keskus. Samana vuonna aloitettiin ensimmäinen Sotatraumatisoituneiden kuntoutus -hanke.
2020-luku
Konfliktien, köyhyyden ja pitkittyneiden kriisien johdosta maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin, yli 100 miljoonaa. Vuonna 2022 Suomesta haki tilapäistä suojelua yhteensä 47 302 ihmistä, joista valtaosa Ukrainasta.
Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi asiantuntijapalveluiden tarvetta. Samana vuonna Psykotraumatologian keskukselle myönnettiin Suomen UNICEF:n Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntouttamistyölle.
Vuonna 2023 Psykotraumatologian keskus palasi Diakonissalaitoksen Alppikadun kortteliin toimittuaan vuosikymmenten mittaan useassa eri toimipisteessä eri puolella Helsinkiä. Kidutuksen uhrien tunnistamiseen tähtäävä Istanbul protokolla -koulutushanke sekä vastaanottojärjestelmässä oleville lapsille, nuorille ja perheille mielenterveyttä tukevia palveluita, kriisiapua, ryhmiä ja palveluohjausta tuottava PAMI-hanke käynnistyivät.
Tekstin lähteenä on käytetty Psykotraumatologian keskuksen asiantuntijoita sekä Diakonissalaitoksen toimintakertomuksia ja lehtiartikkeleita.