7 faktaa paperittomuudesta

Diakonissalaitoksella on tehty paperittomina Suomessa elävien kanssa työtä vuodesta 2013 alkaen. Tänä päivänä kohtaamme Al Amal -päiväkeskuksessa erilaisissa haavoittuvissa tilanteissa olevia paperittomia ihmisiä keskimäärin 1800 kertaa kuukaudessa läpi vuoden.

Kuva: Pressmaster / Shutterstock

7 faktaa paperittomuudesta

1. Keitä paperittomat ovat?

Paperiton on EU-alueen ulkopuolelta tullut henkilö, joka elää Suomessa vailla virallista oleskeluoikeutta. Paperittomat ovat äärimmäisen moninainen joukko ihmisiä: mukana on perheitä, lapsia, yksin tulleita miehiä, yrittäjiä, ikäihmisiä, ihmiskaupan uhreja.

2. Mistä paperittomat tulevat?

Paperittomien joukossa on ihmisiä niin Lähi-idän, Afrikan kuin Euroopankin maista.

3. Mitä syitä paperittomuuden taustalla on?

Jokainen tarina on omanlaisensa, ja myös paperittomuuden syyt ovat hyvin moninaiset. Useimmiten maahanmuuttovirasto ei ole tunnistanut oleskeluluvan kriteereitä, ja paperittomana Suomeen jääminen on ollut ihmiselle paras vaihtoehto monen huonon vaihtoehdon joukosta.

Monet Suomessa tilapäisen oleskeluluvan jo saaneet muuttuivat paperittomiksi 2016, kun hallitus lakkautti humanitäärisin perustein myönnetyn B-luvan. Näillä ihmisillä oli ennen vuotta 2016 ollut jo useita määräaikaisia oleskelulupia humanitäärisillä perusteilla, kun varsinaista kansainvälisen suojelun tarvetta ei ollut Suomen maahanmuuttoviraston tutkimuksissa todettu. Nämä ihmiset olivat vakiinnuttaneet elämänsä Suomeen jo ennen vuoden 2015 tapahtumia, heillä on ollut ja on perhe, työpaikat ja asunto, jopa kuntalaisuus. Sitten lakia muutettiin, ja humanitäärinen peruste poistui. Elämä muuttui täysin.

Sekä työperäisen tai perhesiteen perusteella myönnetyn oleskeluoikeuden voi myös menettää, jos elämäntilanne muuttuu esimerkiksi avioeron tai työn menettämisen myötä, eikä ratkaisua Suomessa oleskelulle ole ollut löydettävissä muilla perusteilla ennen Maahanmuuttoviraston määrittelemiä aikatauluja.

4. Paljonko Suomessa on paperittomia?

Arviot paperittomien määrästä vaihtelevat 3 000 ja 6 000 välillä. Tarkkaa määrää on mahdotonta laskea.

5. Miksi paperittomat ovat yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa?

Suomen monimutkainen palveluverkko ja sen erilaiset prosessit asettavat maahantulijat usein eriarvoiseen asemaan sekä keskenään että kantaväestön kanssa, oli kyse sitten pankkitilin avaamisesta, oleskelu-lupaprosesseista tai psykososiaalisen tuen saamisesta. Eriarvoisuuden ja syrjinnän kokemus kasvattaa tarpeetonta vihaa ja epäluottamusta. Paperittomien ympäriltä puuttuvat yhteiskunnan turvaverkot. He elävät tilanteessa, jota leimaa näköalattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta. Paperiton on hyvin suojaton, ja siksi altis monenlaiselle hyväksikäytölle.

6. Miten kiristyvä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa paperittomiin?

Hallituksen käsittelyssä on kevään ja kesän 2024 aikana useita maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kiristäviä esityksiä. Diakonissalaitoksen maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammadin arvion mukaan lakimuutokset tulevat muun muassa lisäämään paperittomuutta: Hallituksen esitykset lisäävät arviolta 1200 kielteistä turvapaikkapäätöstä vuodessa. Se tarkoittaa noin 300 uutta paperitonta joka vuosi, jos arvioidaan, että neljännes kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ajautuu paperittomiksi. Viidessä vuodessa tämä tarkoittaisi 25–50 prosentin kasvua paperittomien kokonaismäärässä.

7. Miksi paperittomia täytyy auttaa?

Ihmisarvo kuuluu jokaiselle.

Ihmisarvo tarkoittaa kaikilla ihmisillä ihmisyyteen perustuvaa yhtäläistä ja pysyvää arvoa. Ihmisarvoinen elämä on sellainen, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Ihminen saa turvaa, ruokaa ja juomaa, koulutusta, hänellä on sananvapaus, kokoontumis- ja ilmaisunvapaus sekä vapaus uskoa. Vaikeassakin asemassa hän saa tarvitsemansa tuen ollakseen tasavertainen muiden kanssa. Ihmisellä on kokemus siitä, että hän on hyödyksi yhteisössään ja on tarpeellinen ja arvokas muille ihmisille. Ihmisarvon täysi toteutuminen edellyttää pääsyä yhteisön jäseneksi sekä asumisen, koulutuksen ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.

Kun ihmiset pakenevat niin sanotusti maan alle, varjoyhteiskunta vahvistuu. Samalla eriarvoistumisesta johtuvien lieveilmiöiden riski (mm. jengiytyminen sekä väkivalta- ja muut rikokset) kasvaa. Paperittomana oleva henkilö ajautuu epätoivoisissa tilanteissaan erittäin usein erilaisen hyväksikäytön kohteeksi. Yleisimpiä hyväksikäyttötilanteet ovat laittoman työnteon parissa, jolloin esimerkiksi luvattuja palkkoja jää maksamatta tai työtä teetetään muutoinkin ilman työehtosopimusten määrittelemiä velvoitteita. Työolo-suhteet voivat olla vaarallisia ja työajat kohtuuttomia.

8. Miten Diakonissalaitos auttaa paperittomia?

Paperittomien päiväkeskus Al Amalissa Anne Hammad ja hänen kollegansa auttavat, neuvovat ja tukevat paperittomia arjen tilanteissa. Keskuksessa voi käydä suihkussa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja levätä. Apua saa vaikkapa laki- ja viranomaisasioihin, asiakirjojen tulkitsemiseen tai ansioluettelon tekemiseen ja keskuksessa järjestetään myös yhteisöllistä toimintaa, kuten perheiltoja sekä lasten ja nuorten kerhoja.

”Paperitonta henkilöä voi ennen kaikkea tukea kohtaamalla hänet ihmisenä, olemalla läsnä hänen kanssaan ja kuulemalla häntä”, Hammad sanoo.

”Paras tuki paperittomuudesta ulospääsyyn on kartoittaa henkilön realistiset mahdollisuudet palauttaa hänen oma toimijuutensa niin, että hänellä on voimia esimerkiksi löytää laillinen työpaikka ja sitä kautta hakea itselleen oleskeluoikeutta. Usein paperittomat eivät myöskään itse tiedä heille kuuluvista oikeuksista. Siksi on tärkeää tarjota heille oikeaa tietoa, jotta heillä on mahdollisuus järjestää elämänsä edes siedettäväksi.”

Vuoden 2023 aikana Al Amalissa kohdattiin erilaisissa haavoittuvissa tilanteissa olevia ihmisiä yhteensä 17 711 kertaa. Päiväkeskukseen yhteyttä ottaneiden määrä lisääntyi 20 prosentilla ja paperittomien kiinnostus oleskelunsa virallistamiseksi kasvoi noin 40 prosentilla. Al Amalin työntekijöiden tuella 296 ihmiselle myönnettiin viime vuonna oleskelulupa.

Teksti: Kiira Suoranta