Aamupäivä Auroran kanssa nuorten asialla

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Auroran nimipäivää vietettiin 10. maaliskuuta.  Sen kunniaksi kutsuimme joukon päättäjiä, asiantuntijoita ja nuoria keskustelemaan siitä, miten turvaamme haavoittuvassa asemassa oleville nuorille riittävän tuen.

Tilaisuuden juonsivat Emma Kallunki ja Heidar Panahi Diakonissalaitoksen nuorten ohjelmasta.

Tilaisuuden avauspuheenvuorot pitivät Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström ja yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

”Aikaa ei ole odottaa, sillä Suomen väestö vanhenee. Nuoruudesta on yhteiskunnassamme tulossa harvinaisuus. Yhtä lailla kuin meidän on huolehdittava siitä, että jätämme seuraaville sukupolville jälkeemme hyvinvoivan ympäristön ja monimuotoisen luonnon, meidän on huolehdittava, että jätämme jälkeemme hyvinvoivat seuraavat sukupolvet. Se on Suomen tulevaisuuden kannalta kriittistä”, Holmström sanoi puheenvuorossaan.

Maija Hyle nosti puheenvuorossaan esille ennakkotuloksia Diakonissalaitoksen tulevaisuuskeskusteluista, joita käyty toimipisteissämme ympäri maan.

”Tulevaisuuden Suomi voi juuri niin hyvin, kun nykypäivän nuoret.”

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

Vaalipaneelin aiheena olivat nuoret

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Heistä kasvava osa voi pahoin ja pandemia-aika polarisoi nuorten tilannetta entisestään. Kohtaamattomuuden tunne, kohtuuttomat jonot, päihteet ja erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuus korostuvat tässä ajassa. Ratkaisuja on, mutta onko poliittista tahtoa?

Vaalikeskustelussa olivat mukana kansanedustajaehdokkaat Alviina Alametsä (vihr.), Nasima Razmyar (sd.), Daniel Sazonov (kok.), Eemeli Valli (kesk.) ja Joakim Vigelius (ps.). Äänessä ovat myös nuoret itse sekä Diakonissalaitoksen asiantuntijat. Keskustelun juonsi MTV:n politiikantoimittaja Alec Neihum.

Panelistit Alviina Alametsä (vihr.), Nasima Razmyar (sd.), Daniel Sazonov (kok.), Eemeli Valli (kesk.) ja Joakim Vigelius (ps.).

Nuoret kaipaavat mukaan päätöksentekoon

”Tällä hetkellä ihmetellään, miksi nuorilla on mielenterveysongelmia tai miksi emme tee mitään. Moni meistä kuitenkin tekee asioita ja yrittää vaikuttaa, mutta meitä ei vain kuunnella”, Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman kokemusasiantuntija Erhan Daler sanoi puheenvuorossaan.

”Nuoret palavat loppuun ja paine menestyä ja mennä elämässä eteenpäin on kova. Toivoisin, että tulevat sukupolvet eivät joutuisi kokemaan samanlaista kiirettä, kuin me nyt. Unelmieni tulevaisuudessa meitä nuoria kuunneltaisiin ja meidät otettaisiin mukaan päätöksentekoon.”

Nuorten kasvaneiden opiskelupaineiden taustalla on muun muassa pääsykoemallista todistushakuun siirtyminen. Alviina Alametsän (vihr.) mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja olisi lisättävä, jotta nuorten opiskeluihin liittyvät paineet vähenisivät.

Paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että palvelujärjestelmän pirstaleisuus tekee nykytilanteesta haastavan, kun nuorten on hankalaa löytää heille sopivien palveluiden piiriin.

Palveluiden pirstaleisuus aiheuttaa haasteita myös päihdepalveluihin hakeutuville

Rinnalla kulkevan tuen puuttuessa moni putoaa pois päihdepalveluiden piiristä.

Diakonissalaitoksen lääketieteellisen johtajan Jarmo Kantosen mukaan uudet hyvinvointialueet ovat hieno mahdollisuus integroitujen palveluiden järjestämiselle.

”Kaiken saisi saman katon alta: perusterveydenhuoltoa, sosiaalipuolen apua, päihdehoitoon pääsisi aina opioidikorvaushoitoon asti ja myös erikoissairaanhoito olisi konsultoitavissa.”

Suomi on tällä hetkellä Euroopan kärjessä alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Eemeli Vallin (kesk.) mukaan päihdepalvelut vaativat uudistamista:

”Tilanteeseen on puututtava nyt. Päätöksenteon on perustuttava faktaan ja tieteeseen sekä tämän päivän tutkimukseen, ei uskomuksiin. On tehtävä rohkeita päätöksiä.”

Vallin mukaan esimerkiksi valvotut huumeiden käyttötilat ovat kokeilemisen arvoinen asia, mutta täydensi myöhemmin, ettei Keskusta puolueena välttämättä ole asiasta samaa mieltä.

Eemeli valli (kesk.) ja Joakim Vigelius (ps.)

Kohti inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa

Suomeen vuosittain saapuvista maahanmuuttajista arviolta kolmannes on nuoria, sanoi Diakonissalaitoksen maahantulijoiden palveluiden hankepäällikkö Mika Paasolainen:

”Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Heihin pitäisi panostaa. Maahanmuutto- ja työlupaprosessit ovat kuitenkin todella hitaita. Hankaluus päästä yhteiskuntaan kiinni aiheuttaa monelle maahanmuuttajalle kokemuksen eriarvoisuudesta, joka taas lisää epäluottamusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.”

Panelistit näkivät kotoutumisen haasteille monenlaisia syitä. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että oleskelu- työlupien prosesseja tulisi nopeuttaa ja tehostaa.

Joakim Vigelius (ps.) nosti esille huolenaiheena maahantulijat, joiden työllistyminen oli heikkoa ja jotka syyllistyivät rikollisuuteen. Daniel Sazonovin (kok.) mukaan nykyinen järjestelmä aiheuttaa itse itselleen ongelmia, mistä esimerkkinä hän nosti ihmisten ”vastaanottokeskuksissa makuuttamisen”.

”Rakenteisiin vaikuttaminen on olennaista kotokotoutumisen parantamisessa, mutta myös negatiivisten ennakkoasenteiden torjuminen on tärkeää”, Nasima Razmyar (sd.) totesi. ”Aivan sama trauma on Afganistanista kuin Ukrainasta paenneella nuorella.”

”Inhimillisyyttä on juuri se, että Suomeen saapuva ihminen otetaan vastaan kokonaisuutena, ei vain työntekijänä”, Eemeli Valli (kesk.) jatkoi.

Alviina Alametsä (vihr.) korosti inhimillisen maahanmuuttopolitiikan ohella myös ongelmien ennaltaehkäisyn ja rauhanvälitystyön tärkeyttä:

”Meidän pitäisi olla valmiita torjumaan pakolaisuuden lähtösyitä. Millä tavalla panostamme siihen, että kukaan ei joutuisi jättämään kotiaan?”

”Tietävätkö päättäjät, millaista on olla maahanmuuttaja Suomessa? Parempi Suomi vaatii sitä, että tulemme kaikki yhteen”, Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman Joonatan Nsukami kommentoi paneelikeskustelua.

Tämän päivän Aurorat palkittiin

Tilaisuuden päätteeksi jaettiin Auroran päivän palkinnot.

Auroran päivän henkilöstöpalkinnon sai Diakonissalaitoksen Olohuone, joka tarjoaa alaikäisinä, ilman vanhempia maahan tulleille nuorille apua, tukea ja tekemistä, jotta he eivät jäisi yksin. Paikalla on aina turvallisia aikuisia, jotka auttavat esimerkiksi läksyissä, ja lisäksi nuorilla on tilaisuus tutustua toisiinsa Olohuoneen yhteisössä.

Tänä vuonna jaettiin myös ensimmäistä kertaa Auroran päivän kumppanipalkinto, joka on tunnustus esimerkillisestä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi Suomessa tai maailmalla.

Palkittava kumppani on omalla toiminnallaan edistänyt yhteiskunnallisen luottamuksen rakentamista, osallisuuden tinkimätöntä vahvistamista, kuulluksi ja näkyväksi tulemista tai rajat ylittävää yhteistyötä heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi.

Palkinnon sai vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi Helsingin poliisilaitokselta. Hän on ollut luomassa naapurustotyön laajaa yhteistyöverkostoa eri toimijoiden kuten Diakonissalaitoksen kanssa osana poliisin ennaltaehkäisevää työtä.

Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi.

”Heikki Mäkiprosi muistaa aina nähdä ihmisen ilkeidenkin ongelmien keskellä. Huolellisella ajattelullaan ja viestimisellään hän uudistaa suuren yleisön ajattelua samalla vähentäen erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvaa stigmaa. Käytännössä tämä näkyy (ja kuuluu) esimerkiksi ilmaisuina, kuten päihteitä käyttävä ihminen”, palkinnon perusteluissa todettiin.

Kuvat: Samuli Skantsi