Ääni nuorille -podcast 5: Onko meille tilaa kaupungeissa?

Kuka sanoo, ettei nuoria kiinnosta? Miltä kuulostaa, kun nuoret valitsevat itse, mistä puhutaan ja miten? Millaisia ratkaisuja haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla on yhteiskunnan ongelmiin? Oletko sinä valmis kuulemaan meidät? Tervetuloa kuulemaan täyttä asiaa nuorilta ja seuraamaan keskusteluja nuorten kutsumien asiantuntijavieraiden kanssa. Ääni nuorille -podcastin viidennen jakson aiheena on kaupunkiympäristö.

Ääni nuorille – jakso 5:
Onko meille tilaa kaupungeissa?

Lataa jakso tekstinä (pdf)

Ääni nuorille -podcastin viidennessä jaksossa pohditaan kaupunkiympäristöjä nuorten näkökulmasta. Keskustelijoina jaksossa ovat nuoret Christina Gomez-Saari ja Valentina Vihonen sekä maantieteen opiskelija Heta Suutari, joka on perehtynyt erityisesti yhdyskuntasuunnitteluun.

Nuoret kokevat, ettei heille ja kavereiden kanssa hengailulle ole tilaa kaupungeissa. Häätäminen erilaisista tiloista on arkipäivää lähes kaikille nuorille.

“Eihän se oo kivaa, kun häädetään pois, kun sitten siinä on aina se seuraava steppi, että missä me nyt sit voidaan olla yhdessä. Sellaista tilaa ei oikein ole.” toteaa Helsingissä koko nuoruutensa asunut Christina.

“Mun unelmakaupunki olisi elävä. Siellä olisi paljon yhteisöllistä toimintaa. Haluaisin elää sellaisessa kaupungissa, jossa asioita tehdään kaikille avoimesti, eikä suljetuissa tiloissa”, kuvailee Christina Gomez-Saari.

Etenkin talvisin ajanviettoon sopivat tilat rajoittuvat monesti ravintoloihin ja täysi-ikäisten nuorten kohdalla myös baareihin.

“Kun muita paikkoja ei ollut, me istuttiin usein mäkissä. Se oli sellaista, että yks osti jonkun limun tai hampparin, ja sitten kymmenen ihmistä tuli hengaa siihen. Osassa ravintoloita totuttiin, että me tullaan sinne joka tapauksessa joka päivä, niin ehkä henkilökunta myös luovutti, kunhan ei häiritty muita asiakkaita.” kuvailee Christina.

Etenkin baareissa ongelmana on se, että ympäristö ei ole päihteetön. Mutta koska nuorille aikuisille on harvoin muita tiloja, jää baareissa hengailu ainoaksi vaihtoehdoksi.

“Monet toiminnot etenkin nuorilla aikuisilla sijoittuu baariin. Se on tosi ristiriitaista, kun samaan aikaan paheksutaan sitä, mut samalla ei tarjota hirveesti vaihtoehtoja viettää aika tai vaikka pelata biljardia”, pohtii Heta.

Yhdyskuntasuunnittelusta kiinnostunut maantieteiden opiskelija Heta Suutari pohtii, millä tavoin kaupunkia voisi suunnitella enemmän nuorilähtöisesti.

Nuorten harrastusmahdollisuuksista puhuttaessa nousee usein esille nuorten omaehtoinen toiminta. Yksi tällainen hyvä esimerkki matalan kynnyksen omaehtoisesta harrastamisesta on skeittaus.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta skeittaus nouseekin todella usein esille, kun puhutaan kaupunkitilojen haltuunotosta. Joskus tiloja kuitenkin suunnitellaan niin, että skeittaus estetään esimerkiksi jollain tai muilla vastaavilla.

“On kiinnostava pohtia, että mihin se sitten lopulta perustuu. Onko se perusteltu vaikka meluhaitalla, vai onko se vaan se, ettei haluta tukea sellaista toimintaa, joka olisi vaikka nuorille tärkeää”, pohtii Heta.

Miten kaupunkeja kehitettäisiin nuorilähtöisesti?

• Kuuntelemalla enemmän kaupunkilaisia ja kehittämällä kaupunkeja kaupunkilaisten ehdoilla.
• Lisäämällä julkisia liikenneyhteyksiä, pyöräilymahdollisuuksia ja hyötyliikuntaa.
• Suunnittelemalla kaupunkia enemmän ihmisille kuin autoille.
• Tarjoamalla hengailuun sopivia päihteettömiä tiloja, jossa ei tarvitse kuluttaa.
• Muuttamalla ilmapiiriä ja asenteita nuoria kohtaan.
• Lisäämällä ihmisten tietoisuutta omasta elinympäristön kehityksestä.

Podcast-sarja on täysin nuorten käsialaa:

Tuottaja: Valentina Vihonen

Musiikki: Lotta-Maria Suomalainen

Graafinen suunnittelu: Alessandra Vihonen

Editointi: Erhan Daler

Sarjan teknisestä puolesta on vastannut Artlab ja podcastin teon on nuorille mahdollistanut Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelma.