Annika sai Vamos-valmentajan tuekseen jonottaessaan mielenterveyspalveluihin ja pääsi aloittamaan unelmiensa opinnot

Annika oli ehtinyt olla vuoden verran mielenterveyspalvelujen jonossa, kun hän kuuli ensi kertaa Vamoksesta ja täytti yhteydenottolomakkeen. Pian yhteydenottonsa jälkeen Annika sai oman Vamos-valmentajan, joka kulkee hänen rinnallaan mielenterveyspoliklinikan jonotusaikana. Vamos-valmennuksen ansiosta Annika on nyt aloittanut opinnot, vaikka ei vielä puoli vuotta sitten pystynyt edes lähtemään ulos kotoa.

Kuvituskuva. Kuvaaja: Lauri Eriksson

Kun Annika soitti huhtikuussa 2023 terveyskeskukseen, hän toivoi vain, että lääkäriaika järjestyisi yhdellä puhelulla eikä hän joutuisi keskustelemaan automaatin kanssa. Annika oli siinä vaiheessa ollut vuoden verran mielenterveyspoliklinikan jonossa ja tottunut jättämään viestejä takaisinsoittopalveluihin.

”Kokonaisuudessaan olen ollut mielenterveyspalvelujen piirissä kymmenisen vuotta, mutta korona-aikana palvelujen järjestäjä kotikaupungissani vaihtui. Minä jäin silloin johonkin rakoon enkä saanut moneen kuukauteen aikoja”, 29-vuotias Annika kertoo.

Koronavuodet olivat Annikalle muutenkin raskasta aikaa. Hänelle kasautui lähisukulaisten sairastumisten jälkeen lisää vastuuta perheyrityksessä. Pandemia-aika oli ravintola-alan yrityksessä haastavaa, ja Annikan voimat alkoivat ehtyä.

”Samoihin aikoihin rakas lemmikkini kuoli ja lähipiirissäni oli jälleen yksi vakava sairaustapaus. Koko ajan tuli lisää huonoja uutisia. Minun tilanteeni eteni burnoutiin asti.”

Kuukausia jonossa eri palveluihin

Vaikka Annikan voimat olivat vähissä, hän koetti jaksaa edistää asioitaan terveydenhuollon kanssa.

”Sain monen puhelun jälkeen ajan mielialahäiriöpoliklinikalle, mutta se siirtyi kolme kertaa. Aika järjestyi lopulta viiden kuukauden päähän ensimmäisestä soitostani”, Annika muistelee.

”Tapasin pari kertaa lääkärin, joka laittoi minut neuropsykiatriseen jonoon. Sieltäkään ei kuitenkaan järjestynyt aikaa, vaan palasin mielialapolin jonoon. Meni puolisen vuotta, minkä jälkeen ystäväni pakotti minut päivystykseen, koska olin niin vahvasti avun tarpeessa.”

Annika sai lähetteen akuuttipsykiatriselle poliklinikalle ja lisäksi osastolle.

”Kun en kuullut sieltä muutamaan kuukauteen mitään, soitin ja kysyin asiasta. Minun käskettiin soittaa taas terveyskeskukseen, jonne sain sitten lopulta viime huhtikuussa soitettua.”

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Vamos

Huhtikuinen ajanvarauspuhelu osoittautui Annikan elämässä käänteentekeväksi.

”Minusta tuntui, että tulin vihdoin nähdyksi ja kohdatuksi. Sain ajan terveyskeskuslääkärille, joka kuunteli minua ja ryhtyi koordinoimaan asioitani niin, ettei minun tarvinnut enää itse hakea apua monesta suunnasta.”

Puhelimeen vastannut terveydenhoitaja kertoi lisäksi Annikalle Diakonissalaitoksen Vamoksesta, joka tarjoaa apua ja tukea hankalissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Vamoksesta nuori voi saada oman valmentajan rinnallakulkijaksi esimerkiksi mielenterveyspalveluihin jonottamisen ajaksi.

”Hoitaja kertoi myös, että Vamoksen toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Se oli minulle tärkeä asia”, Annika sanoo.

”Täytimme heti puhelun aikana Vamoksen yhteydenottolomakkeen. Se tuntui helpottavalta, sillä minusta on aina ollut hankalaa soitella paikasta toiseen, etenkin kun en yleensä edes pääse kontaktiin ihmisen kanssa, vaan joudun jättämään viestin automaattiin.”

Voimat eivät riittäneet ihmisten kohtaamiseen

Seuraavana päivänä lomakkeen täyttämisen jälkeen Annika sai puhelun Vamoksesta. Puhelimessa käytiin läpi hänen tilannettaan ja sitä, millaista tukea hän tarvitsisi. Sovittiin tapaaminen.

”Minun ei tarvinnut puhua kymmenen eri ihmisen kanssa, vaan tästä ensimmäisestä soittajasta tuli oma Vamos-valmentajani. Sain alkaa tutustua häneen kaikessa rauhassa.”

Ensimmäinen tapaaminen sovittiin Vamoksen toimitiloihin. Annikaa jännitti.

”Olin ollut siinä vaiheessa jo kuukausia jumittuneena kotiin. En vain pystynyt lähtemään mihinkään, eikä minulla ollut voimia ihmisten kohtaamiseen. Olen perusluonteeltani ekstrovertti ja kaipaan paljon ihmiskontakteja, joten kotiin jumiutuminen tuntui ahdistavalta ja pahensi oloani.”

Mukava ensitapaaminen valmentajan kanssa

Tapaaminen Vamos-valmentajan kanssa oli mukava. Juteltiin ja tutustuttiin. Annikan jännitys hälveni. Tuntui kivalta jutella ihmiselle, joka halusi auttaa ja tukea juuri häntä.

Kauhean tarkkoja suunnitelmia seuraaville tapaamisille ei tehty, sillä Vamoksen työskentelyotteessa edetään kunkin nuoren senhetkisten tarpeiden mukaisesti. Vain se lyötiin tiukasti lukkoon, että pidetään yhteyttä ja tavataan säännöllisesti. Valmentaja on olemassa Annikaa varten.

”Tapaamisesta jäi positiivinen fiilis. Jo se tuntui tosi helpottavalta, että sain lähdettyä pois kotoa. Ja kun tapasin valmentajaani säännöllisesti, minun oli hiljalleen helpompi lähteä ulos myös kavereiden kanssa.”

Vamos-valmennus mahdollisti opinnot

Annika ja hänen valmentajansa ovat tavanneet muun muassa Vamoksen tiloissa, museoissa ja kahviloissa ja jutelleet asioista, jotka ovat kulloinkin olleet pinnalla Annikan mielessä. Valmentaja on lisäksi auttanut häntä käytännön asioissa.

”Viimeksi tavatessamme täytimme järkyttävän kasan lomakkeita, jotka vaaditaan mielenterveysjonossa pysymiseksi. En tiedä, olisiko minulla ollut voimavaroja tehdä sitä yksin. Ja jos en olisi saanut lomakkeita täytettyä, olisin tippunut jonosta, koska avuntarpeeni olisi katsottu päättyneeksi.”

Nykyisin Annika tapaa valmentajaansa parin viikon välein.

”Minulla on entistä vähemmän vapaa-aikaa, sillä olen aloittanut koulun. Opintojen aloittamisen ovat mahdollistaneet terveyskeskuslääkärini ja Vamos-valmentajani. Lääkäri alkoi viedä asioitani eteenpäin niin, että sain muun muassa lääkitykseni kuntoon. Valmentajani taas on auttanut minua sekä käytännön asioiden järjestämisessä että ihmiskohtaamisten harjoittelemisessa.”

Haaveissa työ Yhdysvalloissa

Annika suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa, josta hän valmistuu ohjelmistokehittäjäksi. Ala on kiinnostanut häntä jo ala-asteiästä saakka, jolloin hän innostui virtuaalitalleista ja teki ensimmäiset omat kotisivunsa.

”En kuitenkaan ole suorittanut mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, sillä lukion käymiseni keskeytyi mielenterveyden haasteiden ja elämän kriisien vuoksi.”

Nyt Annika nauttii opiskelusta, ja hänen suurin unelmansa on ammattiin valmistuminen. Sellaistakin unelmaa hän on valmentajalleen väläytellyt, että lähtisi jossain vaiheessa töihin Yhdysvaltoihin, jossa on aiemmin matkaillut ystäviensä luona.

”Koetan unelmoida realistisesti, ja tämä tuntuu ihan realistiselta unelmalta nyt, kun olen päässyt aloittamaan opinnot. Siinä asiassa Vamos-valmentajallani on ollut tärkeä rooli.”

Annikan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.

Vamos tukee nuoria mielenterveysjonoissa

Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa tukea 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on tavalla tai toisella vaikea elämäntilanne. Kullekin nuorelle rakennetaan palvelupolku hänen yksilöllisistä tarpeistaan ja toiveistaan käsin.

Mielenterveyspalvelujen pitkät jonot näkyvät tänä päivänä myös Vamoksen toiminnassa. Esimerkiksi jo Pirkanmaalla elokuussa 2023 mielenterveyspalveluihin jonotti lähes 800 alle 23-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka olivat olleet jonossa yli kolme kuukautta.

”Jonojen pituus vaihtelee alueellisesti. Jos nuori on täysi-ikäinen, vastaanotolle pääsemisessä voi kestää kahdeksasta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen”, kertoo Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Leena Mannonen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Kuvituskuva. Kuvaaja: Lauri Eriksson

Joskus nuorella ei riitä voimavaroja edes jonoon hakeutumiseen eikä hänen lähipiiristään löydy luotettavaa aikuista, joka voisi auttaa ajan varaamisessa.

”Päästäkseen mielenterveyspalvelujen piiriin nuoren täytyy soittaa aika monta puhelua ja osoittaa, että hän todella haluaa sitoutua palveluihin. Voi myös olla, että nuorella on jo aiemmin ollut hoitosuhde mielenterveyspalveluihin mutta se on katkennut, kun nuoren toimintakyky on ollut niin alhainen, että on tullut paljon niin sanottuja hukkakäyntejä”, Mannonen sanoo.

”Meille tämä näyttäytyy niin, että nuoret tulevat meille tilanteessa, jossa he ovat olleet jo pitkään kotona. Palveluita olisi pitänyt lähteä hakemaan jo paljon aikaisemmin, mutta voimavarat eivät ole riittäneet siihen.”

Vamos-valmentaja auttaa nuorta kiinnittymään palveluihin

Saadakseen kontaktin Vamokseen nuori täyttää itsenäisesti tai esimerkiksi oppilaitoksensa edustajan tai sosiaalityöntekijän kanssa nettilomakkeen, minkä jälkeen Vamoksesta otetaan yhteyttä häneen mahdollisimman pian, yleensä 24 tunnin kuluessa.

Vamoksessa nuori saa oman valmentajan, joka auttaa häntä muun muassa löytämään oikeat terveydenhuollon palvelut sekä varaamaan ajan niihin. Valmentaja myös tukee nuorta palveluihin kiinnittymisessä: kulkee rinnalla jonotusaikana, muistuttaa varatuista ajoista ja lähtee pyydettäessä mukaan vastaanotolle.

Nuori voi lisäksi osallistua Vamos-ryhmävalmennukseen, jossa hän saa vertaistukea, vahvistaa sosiaalisia taitojaan ja pääsee harjoittelemaan ihmiskohtaamisia.

Monen nuoren mielenterveyden horjumisen taustalla on kiusaamista ja yksinäisyyttä. Kiusaamista kokeneelle nuorelle ryhmässä toimiminen ja siellä hyväksytyksi tuleminen voi olla korjaava kokemus. Ryhmässä nuori myös saa apua yksinäisyyteen.

Yli 10 miljoonan vuosittaiset säästöt yhteiskunnalle

Vamoksen palvelujen piiriin tulee vuosittain noin 2 000 nuorta, ja Vamos-valmennus kestää keskimäärin 10 kuukautta. Yli puolet palvelun päättäneistä nuorista jatkaa opintoihin tai työelämään.

Yhden ihmisen työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina sekä muina kustannuksina. Laskennallisesti Vamoksen vuosittainen hyöty yhteiskunnalle on yli 10 miljoonaa euroa.

Yksittäisen nuoren kohdalla palvelun suurimmat vaikutukset näkyvät heidän elämänlaadussaan. Vuonna 2022 Vamos-palvelun päättäneistä nuorista 76 prosenttia kertoi, että heidän kokemuksensa omasta itsestään oli parantunut.

Tue nuoria lahjoittamalla Vamos-toimintaan.

Lahjoita nyt

Artikkelin lähteinä on käytetty Diakonissalaitoksen asiantuntijoiden lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastomateriaalia. Aamulehden artikkeli 11.10.2023 ja THL Tilastoraportti 56/2023 (sivu 10).

Teksti: Anu Räsänen