Asunnottomuustyön asiantuntijat huolissaan: asunnottomuus uhkaa yhä useampaa

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.2024. Suomessa asunnottomuus on vähentynyt jo vuosia pitkälti Asunto ensin -mallin ansiosta. Asunnottomuustyötä tekevät näkevät kuitenkin toisen todellisuuden, jossa yhä useampi nuori, mielenterveyskuntoutuja ja maahanmuuttajataustainen henkilö kasvaa kiinni katukulttuuriin ja päätyy asunnottomuuteen. Kaikki heistä eivät näy virallisissa tilastoissa.

Asunnottomien yötä vietetään jälleen torstaina 17.10.2024. Valokuva: Laura Oja.

Asunto ensin -periaate on kansainvälinen menestystarina: Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt. ARAn tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna runsaat 3 400 yksinelävää asunnotonta, 260 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asunto ensin -malli pohjautuu ajatukseen siitä, että jokaisella on oikeus omaan kotiin. Lähtökohta on, että ensimmäinen ihmiselle tarjottava tuki on oma asunto, koska pysyvä koti on perusta esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmasta kuntoutumiselle.

Huolimatta siitä, että Asunto ensin -malli on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2008 alkaen, ajatus asunnon ensisijaisuudesta ei ole lyönyt itseään täysin läpi suomalaisten keskuudessa: Rinnekotien Verianilla keväällä 2024 teettämän sote-kyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että asunnottomalta henkilöltä pitää edellyttää päihteettömyyttä ennen asunnon saamista. Miehistä näin ajatteli 45 prosenttia, naisista 31 prosenttia. Kaikista vastaajista vähän yli puolet, 52 prosenttia arvioi, että päihteettömyys ei saa olla asunnon saamisen edellytys.

”Ilman kotia on mahdoton kuntoutua. Jokainen voi miettiä, miten vaikea on sopia esimerkiksi hoitotapaamisia ilman vakituista osoitetta tai tietoa, missä nukkuu seuraavana yönä, saati viikon päästä”, sanoo Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski.

Tukialus tekee etsivää ja jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Sen työntekijät kohtaavat kaduilla päivittäin kymmeniä asunnottomia.

”Tapaamme kadulla tällä hetkellä jo hyvin heikossa kunnossa olevia nuoria, jotka ovat kasvaneet katukulttuuriin, eivätkä tiedä muusta. Tinne on raju ja varsin raadollinen, katsoo sitä nuoren itsensä tai esimerkiksi yhteiskuntarauhan kannalta.”

Monet kohdatuista nuorista eivät välttämättä edes itse miellä olevansa asunnottomia, koska heillä on yösija esimerkiksi kaverin tai tuttavan sohvalla. Tällainen piiloasunnottomuus voi jatkua kuukausia, jopa vuosia, eikä näy tilastoissa. Asunnoton on kuitenkin hyvin turvaton ja altis rikoksille.

Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät

Monet asunnottomuustoimijat ovat ilmaisseet viime aikoina huolen siitä, miten sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat asunnottomuustilanteeseen. Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen pitää huolta aiheellisena.

”Suomessa ei ole perinteisesti pudottu köyhyyden vuoksi asunnottomuuteen. Olemme keskittyneet asunnottomuustyössä vaikeasti asutettaviin henkilöihin, mutta nyt tilanne on toinen. Yhä useampi on vaarassa jäädä asunnottomaksi muun muassa sosiaaliturvan leikkausten vuoksi”, Paasolainen toteaa.

Samaan aikaan ongelmat kasautuvat myös toisessa päässä: palvelujen piirissä olevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

“Asunto ensin -yksiköissämme näkyy selvästi, että asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ja monimutkaistuvat, mutta palvelujen tilaajat, eli hyvinvointialueet haluavat ostaa kevyen tuen palveluja. Tällöin vaarana on, että asiakkaiden tarpeet ja heille tarjolla oleva tuki eivät kohtaa”, Paasolainen sanoo.

Sote-kyselyyn vastanneiden kesken oli yksimielisyys siitä, että tukea pitää viedä myös sinne, missä asunnottomat ihmiset ovat, eli kadulle: 83 prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Asiantuntijat ovat samaa mieltä.

”Jos asunnottomuustilanne halutaan ratkaista, tuen tulee olla yksilöllistä ja rinnalla kulkevaa. Ihmiset pitää kohdata siellä, missä he ovat: aloittaa työ kadulta, ja jatkaa omassa kodissa, kun se löytyy. Tämä on myös Asunto ensin -mallin olennainen periaate”, Robert Koski toteaa.

Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen yrityksen Rinnekotien sote-kyselyyn vastasi 1 055 yli 18-vuotiasta suomalaista 4.-12.4.2024. Kyselyn toteutti Verian (aik. Kantar Public), ja vastaukset koottiin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Suomessa on jo vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää Asunnottomien yön merkeissä. Sen yleisenä tavoitteena on tukea jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon. Tänä vuonna tapahtuman yhteinen teema on ”Piilossa asunnottomana”. Diakonissalaitos ja Rinnekodit ovat mukana Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka koordinoi tapahtuman järjestelyjä valtakunnallisesti. Lue lisää osoitteesta asunnottomienyo.fi.

Lisätiedot

Projektipäällikkö Robert Koski, Tukialus-hanke, Diakonissalaitos
050 594 5293, robert.koski@hdl.fi

Palvelualuejohtaja Mika Paasolainen, Rinnekodit
050 502 7659, mika.paasolainen@rinnekodit.fi

Viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, Diakonissalaitos
050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi

Viestintäpäällikkö Susanna Kaaja, Rinnekodit
050 325 2072, susanna.kaaja@rinnekodit.fi