Asunto ensin – tavoitteena pysyvä asuminen

Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 ja poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Asunto ensin -malli on osoittautunut toimivaksi ja Suomi on pystynyt sen avulla vähentämään asunnottomuutta. Asunnottomuuden uusiutumisen estäminen on tärkeässä roolissa tavoitteiden onnistumisessa, kirjoittaa Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asiakkuusjohtaja Heli Alkila.

Tilastojen mukaan 20 % henkilöistä, jotka asuvat asunto ensin -periaatteen mukaisessa asumispalvelussa, päätyvät uudelleen asunnottomaksi. Päästäksemme hienoon tavoitteeseen asunnottomuuden poistamisessa, tarvitaan riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja riittävä määrä oikein mitoitettua tukea, että asuminen onnistuu.

Diakonissalaitoksen Hoivalla tiedän kokemuksesta, että emme helposti luovuta ja asumisen onnistumisen eteen tehdään paljon työtä. Työntekijät ovat vahvasti sitoutuneita ja kokevat työnsä hyvin merkityksellisenä.

”Minulla on pienestä pitäen ollut tunne, että kaikki on jo etukäteen päätetty puolestani – lastenkodista kadulle ja sieltä vankilaan. Vähitellen olin täynnä vihaa. Täällä olen vähitellen oppinut suvaitsevaisuutta.” Näin asukkaamme kertoo omasta kuntoutumisestaan.

Asunto ensin ja asumissosiaalisen työn haasteet

Asunto ensin-malli on kynnyksetön ja sen tarkoituksena on mahdollistaa oma asunto jokaiselle. Periaatteen mukaan asukkaille tehdään vuokrasopimukset, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Asumisyksikön henkilökunnan tehtävänä on tukea asumisen onnistumisessa.

Asunto ensin -malli toteutetaan pääasiassa tuetun asumisen palveluna. Kuntien hankinnoissa tulisi huomioida, että osalle asukkaista tämä tuki on kuitenkin riittämätön. Hallitsematon päihteidenkäyttö ja siitä johtuva väkivaltainen käytös muita yhteisön jäseniä ja kiinteistöä kohtaan johtaa siihen, että asuminen ei aina voi jatkua.

Asunnottomuuden uusiutuminen johtuu myös maksamattomista vuokrista, jotka syntyvät useimmiten asumisen ensimmäisinä kuukausina. Päihteidenkäyttö ja päihteiden hankkiminen vieroitusoireiden välttämiseksi vie asukkaan kaiken energian. Tämä usein aiheuttaa sen, että asukas varmistaa ensin päihteiden saannin ja jättää vuokran maksamatta.

Riippuvuussairauteen liittyy usein myös mielenterveyden häiriöitä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen saaminen asumispalveluiden asukkaille on haastavaa ja asukas ei useinkaan kykene sitoutumaan esimerkiksi korvaushoidon arviopolkuun. Hän ei myös itse useinkaan näe tarvitsevansa tukea. Miten voimme siis tukea asukasta, joka ei itse näe sitä tarvitsevansa?

Luottamuksen synnyttäminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä vaatii kärsivällisyyttä ja on edellytys onnistumiselle. Arjen taitoja ei ole opittu rankan päihteidenkäytön vuoksi ja epäluottamus koko järjestelmää kohtaan on asiakkaillamme usein voimakasta. Luottamus rakentuu, kun huomioimme pienetkin edistysaskeleet sanktioiden sijaan.

Yhdessä onnistumme paremmin

Suomessa on vahva kansallinen asunto ensin-verkosto, jossa kokemuksia ja osaamista jaetaan. Kokemusasiantuntijat ja vertaiset työskentelevät yhä useammin ammattilaisten rinnalla ratkaisemassa kriisitilanteita. Asukkaat ovat itse mukana päätöksenteossa ja työn kehittämisessä. Olemme oppineet kaikki toisiltamme ja ammattilaisina osaamme kuunnella paremmin. Tavoitteena on luopua turhasta vallankäytöstä ja vahvistaa asukkaidemme toimijuutta.

Asunto ensin -asumisyksikön työryhmän tueksi on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi kaupunkien järjestämät liikkuvat moniammatilliset työryhmät, jotka ovat tukena haastavissa tilanteissa. Tuki saadaan oikea-aikaisesti ja sinne, missä asukas on.

Kelan ja sosiaalitoimen kanssa tarvitaan vahvat yhteistyörakenteet. Hyvänä esimerkkinä on Tampereella toteutettu malli, jossa Kelassa on nimetty oma työryhmä juuri tälle kohderyhmälle.

Tehtävämme asunnottomuuden poistamiseksi ei ole mahdoton. Se vaatii yhteistyötä, jossa palvelujärjestelmä toimii joustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Moni asia ratkeaa jo sillä, että asenteemme on toiveikas ja kunnioittava sekä asukkaamme ovat mukana, kun heidän elämäänsä liittyviä päätöksiä tehdään.

Kirjoittaja Heli Alkila on Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asiakkuusjohtaja. Hän on ollut mukana tuomassa Asunto ensin -toimintamallia Suomeen.