Aurora Karamzinin tarina on vahvan naisen tarina

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin (1808–1902) oli aikansa superjulkkis: kuvankaunis kosmopoliitti ja miljonääri, josta tuli lopulta hyväntekijä ja rohkea vaikuttaja. Auroran tarina on loisteliaisuudestaan huolimatta myös vahvan naisen tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Auroran päivä 10.3. on hyvän tekemisen päivä. 

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Hän huolehti huono-osaisista ja tuki tyttöjen koulutusta. Ole tämän päivän Aurora – auta, välitä ja tee hyvää. Rohkeasti ihmisarvon puolesta. Kuva: Atelier Nyblin / Museovirasto, CC BY 4.0, kuvankäsittely Diakonissalaitos

Aurora Karamzin oli 1800-luvun yhteiskunnallinen vaikuttaja ja rohkea uudistaja, joka ei tyytynyt vain ruokkimaan vähävaraisia. Hän uudisti sosiaalityötä perustamalla Diakonissalaitoksen vähävaraisten naisten kulkutautisairaalaksi ja lopulta paikaksi, jossa nuoria naisia ja lapsettomia leskiä kasvatettiin huono-osaisten auttajiksi.

”Ennen Diakonissalaitoksen perustamista Aurora Karamzin oli elänyt jo värikkään elämän. Hän oli toiminut Venäjän hovissa keisarinna Aleksandran hovineitona, mennyt rikkaisiin naimisiin, saanut lapsen ja jäänyt peräti kahdesti leskeksi 46 ikävuoteen mennessä”, sanoo Diakonissalaitoksen intendentti Jaana af Hällström.

Leskirouva tuo sairaanhoitajakoulutuksen Suomeen

Runsaat 150 vuotta sitten Suomessa elettiin nälkävuosia: suomalaisista runsaat kymmenen prosenttia kuoli nälkään tai kulkutauteihin. Lavantauti oli se, joka sai leskirouva Aurora Karamzinin liikkeelle ja ehdottamaan sairaalan perustamista Helsinkiin.

Haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen nojasi Aurora Karamzinin aikaan varsin paljon hyväntekeväisyyteen, ja Karamzin olikin vaurastuttuaan varsin avokätinen lahjoittaja. Ja lopulta myös sosiaalityön uudistaja.

”Aurora oli matkoillaan tutustunut eurooppalaisiin ”armeliaisuuslaitoksiin” sekä vuodesta 1836 alkaen perustettuihin diakonissalaitoksiin. Suomen ensimmäinen yksityissairaala Diakonissalaitos perustettiin lopulta vuonna 1867”, Jaana af Hällström sanoo.

Toiminta alkoi kahdeksanpaikkaisena vähävaraisille naisille suunnattuna kulkutautisairaalana. Pahimman epidemia-aallon väistyttyä Diakonissalaitoksella ryhdyttiin antamaan sairaanhoidon opetusta. Näin alkoi sairaanhoitajakoulutus Suomessa.

Auroran perintö elää vahvana

”Vaikka Suomi on aikojen kuluessa muuttunut, Diakonissalaitoksen visio ihmisarvoisesta elämästä ei ole. Haluamme vaikuttaa siihen, että jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi sekä kokee olevansa arvokas ja tärkeä”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Tänäkin päivänä Diakonissalaitos tekee työtä rohkeasti ihmisarvon puolesta siellä, missä muut välttämättä eivät tee.

”Auroran jalanjäljissä kulkeminen tarkoittaa meillä tänä päivänä esimerkiksi paperittomien, kidutettujen, omaa polkuaan etsivien nuorten ja päihteiden käyttäjien auttamista ja rinnalla kulkemista. Lisäksi se tarkoittaa sosiaalisten ongelmien ratkomista ja yhteiskunnan uudistamista yhteistyössä muiden kanssa”, kertoo Hyle.

Jokainen voi olla Aurora

Diakonissalaitos juhlistaa vuosittain 10.3. vietettävää Auroran päivää hyvän tekemisen päivänä, ja nostaa esiin Aurora Karamzinin rohkeutta kantaa vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, kannustaen jokaista olemaan Aurora omalla tavallaan. Lue lisää: hdl.fi/oleaurora

Auroran päivän etkoja vietetään naistenpäivänä 8.3., jolloin Diakonissalaitos jakaa Auroran päivän kumppanipalkinnon yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi Suomessa tai maailmalla.  Palkinnon kriteerit kiteytyvät sanoihin rohkeus, yhteistyö ja ihmisarvo.

Tutustu Diakonissalaitoksen perustajan tarinaan: Aurora Karamzin jätti pysyvän jäljen