Auroran päivä 10.3. on hyvän tekemisen päivä

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli rikas kosmopoliitti ja rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Hän huolehti huono-osaisista ja tuki tyttöjen koulutusta. Tämän päivän Suomi tarvitsee Auroransa, ja 10.3. vietettävä Auroran päivä onkin hyvän tekemisen päivä.

Aurora Karamzin (1808–1902) oli aikansa superjulkkis: kuvankaunis kosmopoliitti ja miljonääri, josta tuli lopulta hyväntekijä ja rohkea vaikuttaja. Rikas leskirouva ei tyytynyt vain ruokkimaan vähävaraisia, vaan uudisti sosiaalityötä esimerkiksi tuomalla Suomeen saksalaisen innovaation, diakonissalaitoksen.

Diakonissalaitoksen toiminta alkoi 1869 kahdeksanpaikkaisena vähävaraisille naisille suunnattuna kulkutautisairaalana. Pahimman epidemia-aallon väistyttyä Diakonissalaitoksella ryhdyttiin antamaan sairaanhoidon opetusta. Näin alkoi sairaanhoitajakoulutus Suomessa.

”Suomi on muuttunut valtavasti Auroran ajoista, mutta tarve inhimillisyydelle ja hyvän tekemiselle ei ole kadonnut. Siksi meille Diakonissalaitoksella on tärkeää muistaa Auroran päivää hyvän tekemisen päivänä”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Leskirouvan värikäs elämä

”Runsaat 150 vuotta sitten Suomessa elettiin nälkävuosia: suomalaisista runsaat kymmenen prosenttia kuoli nälkään tai kulkutauteihin. Lavantauti oli se, joka sai leskirouva Aurora Karamzinin liikkeelle ja ehdottamaan sairaalan perustamista Helsinkiin”, kertoo Diakonissalaitoksen intendentti Jaana af Hällström.

Sitä ennen Aurora Karamzin oli elänyt värikkään ja loisteliaan elämän. Aurora Karamzin itse ei ollut joutunut elämään kurjuudessa, vaan päinvastoin: polku oli kulkenut Venäjän hoviin saakka. Toisaalta 46-vuotiaana Aurora Karamzin oli ehtinyt tulla leskeksi jo kahdesti, eikä elämä muutoinkaan aivan helppoa ollut.

”Haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen nojasi Aurora Karamzinin aikaan varsin paljon hyväntekeväisyyteen, ja Karamzin olikin varsin avokätinen lahjoittaja”, Jaana af Hällström sanoo.

Auroran perintö elää

Tänä päivänä Auroran jalanjäljissä kulkeminen tarkoittaa Diakonissalaitoksella esimerkiksi paperittomien, kidutettujen, omaa polkuaan etsivien nuorten ja päihteiden käyttäjien auttamista ja rinnalla kulkemista. Lisäksi se tarkoittaa sosiaalisten ongelmien ratkomista ja yhteiskunnan uudistamista yhteistyössä muiden kanssa.

”Tänäkin päivänä Diakonissalaitos tekee työtä rohkeasti ihmisarvon puolesta siellä, missä hätä ja häpeä ovat suurimmat”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Auroran päivää vietetään 10.3. Silloin Diakonissalaitos muun muassa jakaa jo 25. kerran sisäisen Aurora-palkinnon, joka myönnetään vuosittain yhdelle tiimille tai työryhmälle, joka omalla työllään kulkee Auroran jalanjäljissä. Tunnustus annetaan arjen teoista, joiden avulla on edistetty vieraanvaraista ja monimuotoista kulttuuria sekä asiakkaiden toimijuuden vahvistamista.

• Lue lisää: hdl.fi/oleaurora
• Tutustu Diakonissalaitoksen perustajan tarinaan: Aurora Karamzin jätti pysyvän jäljen