Nuorten huumekuolemat kaksinkertaistuivat – nyt on aika herätä!

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot vuodelta 2023 ovat karua luettavaa. Huumeisiin kuolleita oli ennätyksellisen paljon, ja nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023. Huumeet olivat joka neljännen 15–24-vuotiaana menehtyneen kuolinsyy. ”Nyt on viimein aika herätä ja ratkaista nuorten yhä paheneva huumeongelma. Keinoja on”, kirjoittavat Robert Koski ja Jarmo Kantonen.

Kirjoittajista Robert Koski (oik.) on pitkänlinjan päihde- ja mielenterveystyön ammattilainen, joka työskentelee tällä hetkellä Diakonissalaitoksen etsivää ja jalkautuvaa päihde- ja mielenterveystyötä kaduilla tekevät Tukialus-hankkeen projektipäällikkönä. Päihdelääkäri Jarmo Kantonen (vas.) toimii Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellisenä johtajana.

Huumeisiin kuoli viime vuonna kaikkiaan 310 ihmistä, joista alle 25-vuotiaita oli 91. Jokainen liikaa.

Tilastokeskuksen luvut eivät kuitenkaan yllätä, sillä tilanne kaupunkien kaduilla on hurja. Erityisesti tämä korostuu Helsingissä, mutta muut kaupungit seuraavat perässä. Eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä myös kasvoi eniten.

Päihdekulttuurin sisällä tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut nopeaa ja suunta erittäin huono ja huolestuttava. Etsivässä ja jalkautuvassa päihde- ja mielenterveystyössä kadulla kohtaamamme ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia ja samalla entistä nuorempia, mikä on todella hälyttävää. Suunta on näkynyt kadulla jo useamman vuoden, ja nyt sen kertovat myös tilastot. Nuorten huumetilanne on paha ja pahenee entisestään, ellei asiaan puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti.

Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Lääketiede ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten kokemus tarjoaa toimivia keinoja, jos todella haluamme ratkaista nuorten päihdeongelman.

Ratkaisumme nuorten huumekuolemien vähentämiseksi:

1. Päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten tiivis yhteistyö lakisääteiseksi

Sotekentällä on valtavasti osaamista, palveluita ja toimijoita, mutta niiden välinen yhteistyö pohjaa paljolti yksilöiden väliseen yhteydenpitoon. Tämä ei ole yhdenvertaista eikä tarkoituksenmukaista. Yksittäisen ihmisen kannalta vajavainen yhteistyö on traagista, yhteiskunnan kannalta rahan ja resurssien tuhlausta.

Tiivistämällä yhteistyötä ja luomalla sille pysyvät rakenteet, pystyttäisiin kehittämään uusia malleja ketterämmin ja turvaamaan toimivat palvelut kaikille niitä tarvitseville. Näkemyksemme mukaan yhteistyön tulisi olla lakisääteistä ja esimerkiksi rahoitukseen sidottua, jotta se varmasti toimisi.

Mallia voisi hakea esimerkiksi Oslosta, jossa päihde- ja mielenterveysalan ammattilaiset on velvoitettu kokoontumaan yhteen määrätyin väliajoin, ja keskustelemaan alueen ihmisten tilanteista, ratkomaan ajankohtaisia ongelmatilanteita sekä kehittämään palvelujärjestelmää toimivammaksi. Suomalaisessa mallissa mukana tulisi olla alueesta riippuen ainakin hyvinvointialueet, sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö, ensihoito, terveydenhuollon päivystyksen edustus, poliisi sekä järjestökentän toimijat.

2. Päihde- ja huumehoidon arvioon tulisi päästä heti, kun tarve on – tämä koskee myös opioidikorvaushoitoa

Hoidontarpeen arvioon pitäisi päästä suoraan ilman odottelua. Huumeriippuvuudesta kärsivän elämän- ja arjenhallinta on haastavaa, ja elämää mutkistavat monet asiat. Kun ihmisellä on halu ja tarve saada apua, tähän tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan heti.

3. Mahdollisuus valvottujen käyttötilojen perustamiseen

Huumeiden valvotut käyttötilat mahdollistaisivat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten pääsyn hoidon arvioon, ja samalla jopa kuolemaan johtavat pistämiskomplikaatiot vähenisivät. Asiantuntijat ovat pitkään puoltaneet käyttötilojen kokeilemista Suomessa, mutta laki ei toistaiseksi salli käyttötilojen perustamista tai edes rajattua kokeilemista. Lue käyttötiloista lisää: Valvottu käyttötila on turvallinen ja monipuolinen terveysneuvontapiste

4. Nuorille kohdennettuja anonyymejä, laajasti yli sektorirajojen tukea tarjoavia etsiviä, jalkautuvia ja kohtaavia palveluita heidän omaan toimintaympäristöönsä

Nuoret tulee kohdata siellä, missä he liikkuvat, esimerkiksi kaduilla, asemilla ja kauppakeskuksissa. Jos ongelma halutaan aidosti ratkaista, on asetuttava kohderyhmän asemaan. Apua ja tukea pitää tarjota yksilöllisesti juuri niihin asioihin, joita nuoret kulloinkin tarvitsevat.

5. Kaikki keinot käyttöön ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Lapset ja nuoret eivät lähde elämäänsä yhdenvertaisista lähtökohdista. Kotiolot ja ylisukupolviset ongelmat vaikuttavat monen kadulla kohdattavan nuoren elämään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi ja nuori saa turvallisia malleja, luotettavia aikuisia ja kiinnostavaa tekemistä elämäänsä, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on pysyä erossa myös päihteistä.

Yksi käytännön esimerkki varhaisesta tuesta olisi tarjota kaikille nuorille tasavertainen mahdollisuus turvalliseen harrastukseen tai vapaa-ajan toimintaan. Toinen esimerkki työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi on Vamos-nuortenpalvelut. Kymmenen kuukauden valmennuksella on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia.

Sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisilla on paljon toimivia keinoja ylisukupolvisten ongelmien ratkaisuun. Otetaan ne käyttöön.

Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke on tehnyt etsivää ja jalkautuvaa päihde- ja mielenterveystyötä kaupunkien kaduilla vuodesta 2019 alkaen. Vuosien 2019–2024 aikana Tukialuksen jalkautuvan etsivän työn ammattilaiset kohtasivat yli 5 500 eri kohderyhmän ihmistä yhteensä noin 27 000 kertaa. Toimintaa on ollut vuosien aikana Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä. Rinnekotien opioidikorvaushoitoyksiköissä Helsingissä ja Tampereella panostamme myös nuorten huumeita käyttävien ihmisten hoitoon. Tutkimusten mukaan opioidikorvaushoito voi parhaimmillaan puolittaa huumeitä käyttävien ihmisten kuolleisuuden.