Rekrytoija, annathan vieraskieliselle nuorelle mahdollisuuden?

Vamoksen Tie työhön – Way to work -hankkeessa tuetaan vieraskielisiä nuoria aikuisia kohti työelämää. “Hankkeeseen on ensimmäisen vuoden aikana osallistunut nuoria yli tavoitteiden. Tarinoita on yhtä monta kuin ihmisiäkin, ja kuitenkin he kaikki kokevat, että Suomen työmarkkinoille on käsittämättömän vaikea päästä. Oli ammattia ja koulutusta tai ei. Suomalaista sisua ei näiltä nuorilta puutu. Kunhan sen ymmärtäisivät myös he, jotka rekrytointeja tekevät”, hankkeen valmentajat Susanna Söderholm ja Eeva Haapalinna kirjoittavat blogissaan.

Tie työhön – Way to work -hankkeen valmentajat Susanna Söderholm ja Eeva Haapalinna.

Suomessa käydään vilkasta keskustelua työllistymiseen liittyen. Nämä tärkeät työhön ja työn hakuun liittyvät teemat ovat läsnä päivittäin myös Vamoksen Tie työhön – Way to work -hankkeessa.

Lahdessa, Espoossa ja Vantaalla toimivan hankkeemme tavoitteena on tukea vieraskielisiä nuoria aikuisia kohti työelämää. Hankkeemme toimintaan osallistuvilla nuorilla on jokaisella oma erityinen tilanteensa ja omat tavoitteensa. Osa heistä on muuttanut Suomeen tämän vuoden aikana, osa on asunut Suomessa jo pitkään, osa on syntynyt ja kasvanut Suomessa perheessä, jonka kotikieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Heitä yhdistää se, että he haluavat mennä eteenpäin elämässä, tehdä töitä, opiskella, ja suunnitella oman näköistä tulevaisuutta.

”Työn etsiminen on kuin neulan etsimistä heinäkasasta.”

Näin toteaa 20-vuotias Mariama, eikä hänen näkemyksensä ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa ole ainutlaatuinen: Verkostoja ei Suomessa ole vielä syntynyt, eikä työkokemusta ole paljon. Tai jos on, ei ulkomailla tehtyä työtä nähdä relevanttina. Työn haku tässä haastavassa tilanteessa ei aina tunnu reilulta.

Nuoret kokevat työnhaun vaikeutuneen viimeisten kahden vuoden aikana. Yhtä työpaikkaa kohden voi olla satoja hakemuksia ja kilpailu on kovaa natiivihakijoidenkin keskuudessa. Liian ulkomaalaiselta kuulostavan nimen on koettu vaikeuttavan työn löytymistä. Erään nuoren mielestä työn hakuun liittyy myös piilotettuja kriteereitä. Aloittelijan paikkoihin esimerkiksi saatetaan kuitenkin haluta henkilö, jolla jo on työkokemusta.

Verkostojen tärkeys suomalaisessa työnhaussa on monelle yllätys. Jopa kokeneet ja kouluttautuneet hakijat kokevat tämän ylitsepääsemättömänä, kun verkostoja ei vähän aikaa maassa olleena ole voinut syntyä. Myös Mariama, etsittyään kaksi vuotta, sai töitä ystävän välityksellä.

”Sain mahdollisuuden oppia ihmisiltä, jotka eivät pelänneet antaa minulle mahdollisuutta”.

Yhtä monta tarinaa kuin ihmistä

Tie työhön – Way to work -hankkeeseen on ensimmäisen vuoden aikana osallistunut nuoria yli tavoitteiden. Mukana on Suomessa jo vuosia asuneita ja vasta maahan muuttaneita, toisen polven suomalaisia ja pakolaisia. Kymmeniä eri kansalaisuuksia. On uuden ammatin Suomessa opiskelleita tai kotimaassa jo kokeneita ammattilaisia. Suomessa yliopistosta valmistuneita ja heitä, jotka vielä miettivät minkä ammatin haluaisivat. Tarinoita on yhtä monta kuin ihmisiäkin, ja kuitenkin he kaikki kokevat, että Suomen työmarkkinoille on käsittämättömän vaikea päästä. Oli ammattia ja koulutusta tai ei.

Mariama toteaa, että hänelle uskallettiin antaa mahdollisuus. Miksi moni työnantaja pelkää mahdollisuuden antamista nuorelle, joka ei puhu virheetöntä suomea? Ensimmäisen työkokemuksen saaminen Suomessa kun on liian usein järkälemäisen kiven alla. Tai se on todella kaivettava heinäsuovasta. Eikä ilman sitä ensimmäistä mahdollisuutta tule työhistoriaa. Noidankehä on valmis.

Kuka tahansa pitkään työttömänä ollut tietää, miten rankkaa työnhaku on ja miten se vaikuttaa mielialaan. Hakemuksia lähetetään satoja. Vastauksia ei kuulu. Asiakkaissamme tämä näkyy jo osittain epätoivona – sekä henkisenä että taloudellisena. Ja silti moni jaksaa yrittää ja yrittää. Ja toivoa. Ja aloittaa omaa osaamistaan ja koulutustaan matalammalta tasolta. Tai korkeakoulutettuna mennä ammattikouluun. Suomalaista sisua ei näiltä nuorilta puutu. Kunhan sen ymmärtäisivät myös he, jotka rekrytointeja tekevät. Ylittäisivät omat pelkonsa ja antaisivat mahdollisuuden. Tekijöistä ja motivaatiosta ei olisi pulaa.

Kirjoittajat Eeva Haapalinna ja Susanna Söderholm työskentelevät Tie työhön – Way to work -hankkeen valmentajina.