Diakonissalaitos ja sen kumppanijärjestöt ovat auttaneet yli 130 000 ukrainalaista

Tänään julkaistu raportti osoittaa, että Diakonissalaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden hätäapu on tavoittanut nimenomaan vaikeimmassa asemassa olevia ukrainalaisia. Pitkäjänteisen ihmisoikeustyön ja hätäavun yhdistäminen tekee mahdolliseksi syrjittyjen vähemmistöjen oikeuksien edistämisen myös sodan aikana.

12-vuotias Leila ja hänen perheensä evakuoitiin maaliskuun 2022 lopussa Vuhledarista, Itä-Ukrainasta. Kerrostalo, jossa he asuivat, on nyt tykityksen tuhoama. Leila asuu perheensä ja kissansa Kiran kanssa Diakonissalaitoksen keräämin varoin perustetussa hätämajoituksessa Mukatševossa. “Parasta täällä on se, ettei ole pommeja”, sanoo Leila. Kuva: Meeri Koutaniemi

Miljoonien ihmisten elämä muuttui radikaalisti Ukrainassa Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan helmikuussa 2022. Euroopan suurin kriisi sitten toisen maailmansodan herätti monissa ihmisissä halun auttaa.

Myös Diakonissalaitos lähti selvittämään parhaita tapoja tukea ukrainalaisia heti sodan alkuhetkinä. Kun varmistui, että Diakonissalaitoksen pitkäaikaisen ukrainalaisen kumppanijärjestön, Roma Women Fund Chiriclin, työntekijät olivat turvassa ja ryhtymässä vastamaan ihmisten akuuttiin hätään, oli selvää, että Diakonissalaitos lähtisi kanavoimaan apua sen kautta.

Koska muutoinkin vaikeimmassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten romanivähemmistöön kuuluvat ja vammaiset, jäivät kriisin koittaessa usein vaille tarvitsemaansa apua, halusivat sekä Diakonissalaitos että sen kumppanijärjestöt tukea nimenomaan heitä. Maaliskuussa 2022 käynnistyneen hätäavun myötä on pystytty tähän mennessä tarjoamaan ruokaa, lääkkeitä, suojaa, neuvontaa tai muuta apua yli 130 000 ihmiselle.

Samalla on pyritty jatkamaan jo ennen sotaa tehtyä työtä syrjityn romanivähemmistön aseman parantamiseksi.

”Meille on tärkeää rakentaa kestävää tulevaisuutta sodasta huolimatta. Niinpä pyrimme työssämme yhdistämään humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä”, kertoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle. ”Samalla kun autamme kriisitilanteessa, pyrimme vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin niin, että myös vähemmistöjen oikeudet toteutuvat.”

Apu tuo toivoa kriisin keskelle

Diakonissalaitoksen ja sen kumppanijärjestöjen ukrainalaisille vuosina 2022–2024 antamasta hätäavusta kertova raportti osoittaa, että nimenomaan vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille suunnattu apu on helpottanut merkittävästi heidän asemaansa kriisitilanteessa. Työ on lievittänyt sodan vaikutuksia ja tuonut toivoa.

Apu on tavoittanut sen tarvitsijat tehokkaasti, sillä Roma Women Fund Chiriclillä on eri puolilla Ukrainaa toimivien paikallisten romanijärjestöjen ja romaniyhteisötyöntekijöiden verkosto. Verkoston paikalliset toimijat ovat hyvin selvillä lähiseuduilla elävien ihmisten tarpeista, ja toisaalta avuntarvitsijoiden on helppo olla heihin yhteydessä.

“Siltojen luominen paikallisten järjestöjen ja aktivistien sekä kansainvälisten avustusjärjestöjen ja kriisiviranomaisten välille on myös ollut ratkaisevan tärkeää, jotta vaikeassa asemassa olevia ihmisiä on voitu auttaa tuloksellisesti”, sanoo Diakonissalaitoksen ihmisoikeusasiantuntija Anca Enache.

Kateryna sai tukea evakuoitumiseen ja pakolaisena selviämiseen

Venäjä valtasi Katerynan kotikaupungin, Melitopolin, sodan ensi päivinä. Kateryna eli kolmen lapsensa kanssa vaikeissa olosuhteissa kotonaan vielä neljä kuukautta, mutta päätti sitten, että heidän on pakko paeta turvallisempaan paikkaan.

Koska Katerynalla ei ollut omaa autoa eivätkä julkiset kulkuyhteydet enää toimineet, hän joutui turvautumaan kaupungista lähtevien yksityishenkilöiden apuun. Matkasta hän joutui maksamaan yli 20-kertaisen hinnan verrattuna sotaa edeltävään aikaan. Ensimmäinen pakoyritys epäonnistui, sillä kyyti joutui palaamaan takaisin tulituksen vuoksi. Parin päivän päästä Katerynan onnistui lopulta päästä lapsineen turvaan Zaporižžjan kaupunkiin.

Roma Women Fund Chiricli tuki Katerynaa evakuointikustannuksissa. Lisäksi hän on saanut Zaporižžjan romaniyhteisötyöntekijöiltä perheelleen ruokaa ja hygieniatuotteita.

Sotaa pakenevat tarvitsevat monenlaista apua

Domnikia Constantinovan on vaikea kävellä ja jopa istua pidempään kuin pieniä hetkiä kerrallaan. Hän on kotoisin Kryvyi Rihin kaupungista, jota Venäjä pommitti ankarasti etenkin sodan alkuvaiheessa. Koska Constantinova ei pystynyt siirtymään pommisuojaan, hän joutui pakenemaan kotoaan. Kyyti järjestyi Punaisen Ristin kautta, mutta hätämajoitusta, jossa sekä Constantinova että hänestä huolehtiva tytär olisivat voineet molemmat asua, ei tahtonut löytyä mistään. Onneksi paikka löytyi lopulta Diakonissalaitoksen kumppanijärjestön Moldsolidaritaten hätäapuvaroilla ylläpitämästä majoituksesta Moldovan Greblestistä. Kuva: Meeri Koutaniemi

Ruoan, evakuointien ja majoituksen järjestämisen lisäksi maansisäisille pakolaisille on pystytty järjestämään muutakin apua.

Kodeistaan turvallisemmille alueille pakenemaan joutuneet ovat usein voineet ottaa mukaansa vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. Monet ovat turvapaikan saatuaan tarvinneet esimerkiksi hygieniatuotteita, talvivaatteita ja lastenhoitotarvikkeita tai tukea lääkkeiden tai polttopuiden hankintaan.

Noin 30 000 Ukrainan romania ei ole rekisteröity lainkaan valtion järjestelmiin. Koska maansisäisille pakolaisille tarkoitettuja tukia ei voi saada ilman laillista henkilöllisyyttä, on paperittomia autettu valtion järjestelmiin rekisteröitymisessä.

Tuloksekas työ vaatii yhteistyötä ja joustavuutta

Diakonissalaitos jatkaa paitsi hätäavun tarjoamista maansisäisille pakolaisille ja muille vaikeassa asemassa oleville ihmisille Ukrainassa myös kumppanijärjestöjensä tukemista vähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumiseen tähtäävässä työssään.

Diakonissalaitoksen tuella Roma Women Fund Chiricli on kehittänyt yhteistyötään niin kansainvälisten järjestöjen kuin valtion ja kuntien viranomaisten kanssa voidakseen seurata ja raportoida sotarikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia sekä rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja edistää romanien osallisuutta päätöksentekoon.

Pitkäjänteinen tuki syrjityille yhteisöille ja toisaalta tarpeiden perusteella joustava työ on keskeistä matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa kaikki ovat yhdenvertaisia.

”Myös psykologisen tuen tarjoaminen sodasta kärsineille on tärkeää. Siksi Diakonissalaitos onkin mukana pohjoismaisessa säätiössä, joka suunnittelee perustavansa Ukrainaan lasten sotatraumoihin erikoistuneen sairaalan ja tutkimusyksikön. Psykologisen tuen tarve jatkuu vielä vuosia sodan loppumisen jälkeen”, kertoo Maija Hyle.

Diakonissalaitos ja Roma Women Fund Chicli ovat yhteistyössä Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa laatineet kokemustensa perusteella suositukset romanivähemmistön huomioimisesta Ukrainassa tehtävässä humanitaarisessa avustustyössä ja kehitysyhteistyössä. 

Lisätietoja: Maria Dorofte, ohjelmakoordinaattori, maria.dorofte@hdl.fi