Diakonissalaitoksen kuusi näkökulmaa hallitusohjelmaan

Miltä Petteri Orpon hallitusohjelma näyttää luottamuksen, osallisuuden ja toivon näkökulmasta? Rakentuuko näillä eväillä jokaiselle ihmisarvoinen elämä?

Orpon hallitusohjelman visiona on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä. Viimeiset vuodet ovatkin koetelleet yhteiskuntamme kriisinsietokykyä tavalla, jollaista ei ole nähty sitten sotavuosien.

Nyt esitellyssä hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tärkeitä kirjauksia esimerkiksi nuorten terapiatakuusta, nuorisoministeristä, huumekuolemien ehkäisystä, pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta sekä sote-alan toimintaedellytysten turvaamisesta. Monille haavoittuvassa asemassa oleville luvassa on kuitenkin kovia leikkauksia ja heikennyksiä: perusturvaa ja viimesijasta toimeentulotukea leikataan, asiakasmaksuja korotetaan ja maahanmuuttajien tilannetta kiristetään ennennäkemättömällä tavalla.

Rakentaako Orpon hallitusohjelma luottamuksen, osallisuuden ja toivon yhteiskuntaa?

Kokosimme syksyllä 2022 yhdessä asiakkaidemme ja asiantuntijoidemme kanssa ajatuksia seuraavan hallituskauden kriittisimmistä muutoksista. Lue Luottamuksen, osallisuuden ja toivon yhteiskunta -paperimme verkkosivuiltamme. Miltä hallitusohjelmalinjaukset näyttävät sen valossa? Huokuuko päihde- tai maahanmuuttopolitiikassa inhimillisyys, lisääntyykö nuorten osallisuus tai miltä sote-alan tulevaisuus tässä kohtaa näyttää?

1. Paperittomien määrä lisääntyy ja varjoyhteiskunta vahvistuu

Diakonissalaitos ajaa inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon, puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin. Tämä on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa itse hallitusohjelmien kirjausten kanssa.

Hallitusohjelmassa vähennetään pakolaiskiintiötä ja muutenkin maahanmuuttoa kiristetään ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään vaikeutetaan. Näemme suurena riskinä, että maahanmuuton tiukennusten myötä paperittomuus lisääntyy, pimeä työ yleistyy, viranomaisviha ja radikalisoitumisen riski kasvaa sekä jo olemassa oleva varjoyhteiskunta vahvistuu.

”On pähkähullua, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään ja turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla”, sanoo paperittomien parissa työskentelevä projektipäällikkö Anne Hammad.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus hakea eri oleskelulupamahdollisuuksia edelleenkin. Miksi emme kannusta ihmisestä tekemään töitä, kun Suomeen tarvitaan koko ajan lisää työntekijöitä?

Hallitusohjelmassa puhutaan myös turvapaikkahakemusten käsittelyn tehostamisesta.

”Tehostamisen sijaan turvapaikkahakemusten käsittelyn laatuun tulee panostaa niin, että hakijalla on mahdollisuus tulla aidosti kuulluksi, ja hänelle varataan luotettava avustaja sekä aikaa kuulemiseen ensimmäisen haun yhteydessä”, sanoo Hammad.

Diakonissalaitos kannattaa nopeaa prosessia, mutta sitäkin tärkeämpää on laadukas ja oikeudenmukainen käsittely.

2. Opioidikorvaushoito ja käyttöhuoneet loistavat poissaolollaan

Diakonissalaitos korostaa tavoitteissaan päihdepolitiikan inhimillisyyttä ja ihmisarvoista kohtelua. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten huumeidenkäytön ehkäisyyn ja nuorten huumekuolemien vähentämiseen. Tämä on tärkeä asia. Ohjelmassa ilahduttaa myös maininta mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamisesta sekä asiakkaiden tarpeita vastaavista erilaisista päihdehoitomalleista.

Suomessa käytetään enemmän huumeita kuin muissa Pohjoismaissa, ja nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan kärjessä. Alkoholin lisäksi huumeet ovat Suomessa todellinen ongelma, johon olisi suonut puututtavan määrätietoisemmin myös toimenpidekirjausten tasolla.

Hallitusohjelma ei esimerkiksi huomioi nuorten aikuisten lisääntyvää kannabiksen käyttöä. Myöskään lääkkeellistä opioidikorvaushoitoa ei mainita lainkaan, vaikka se on tutkitusti yksi vaikuttavimmista päihdehoidoista. Opioidikorvaushoito puolittaa hoidossa olevien kuolleisuuden.

”Tällä hetkellä suurin osa opioidiriippuvaisista on meillä korvaushoidon ulkopuolella. Jos nuorten huumekuolemia halutaan aidosti vähentää, korvaushoitoyksiköitä tulee lisätä ja kynnystä hoitoon pääsyyn madaltaa”, toteaa Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.

Jotta vaikeimmin hoitojärjestelmästä syrjäytyneitä huumeiden käyttäjiä voidaan tavoittaa, tulisi aloittaa myös valvotun huumeiden käyttötilan kokeilu lainsäädännöllisin valmisteluin. Tästäkään hallitusohjelmassa ei ole mainintaa.

Alkoholi on työikäisten suomalaisten johtavia kuolinsyitä, ja mukana nuorten huumekuolemissakin usein. Nyt saatavuutta lisätään kaupallisin perustein laajentamalla vähittäismyyntilupa enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviin, käymisteitse valmistettuihin juomiin. Samalla oluen verotusta alennetaan, ja selvitetään viinien myynnin vapauttaminen.

3. Nuorten kuuleminen tulee turvata

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta ja heistä joka 10. on vaarassa syrjäytyä. Meillä ei ole varaa menettää heitä! Olemme iloisia nähdessämme sen, että hallitus ottaa vakavasti nuorten kasvaneen pahoinvoinnin ja että nuorten tilanteeseen ja syrjäytymiseen puututaan mahdollisimman pian.

Hallitusohjelmassa linjataan, että kokonaisvastuu nuorten hyvinvointityön johtamisesta osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön. On tärkeää, että yksi taho kantaa vastuun nuorten asioista ja näemme tässä paljon mahdollisuuksia. On kuitenkin tärkeää, että nuorten asioissa tehdään töitä ministerirajojen yli, sillä nuorten elämää ei voi lokeroida yhteen siiloon.  Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, millaisia edistysaskelia tämän seurauksena nuorten hyvinvoinnin edistämisessä otetaan.

Hallitus lupaa laatia laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin, minkä toivomme näkyvän myös rahoituksen turvaamisena. Toivomme, että hienot kirjaukset nuorten syrjäytymiseen puuttumisesta ja haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten tilanteen parantamisesta eivät jää pelkiksi toimenpideohjelmiksi, vaan tulemme näkemään paljon myös toimeenpanoja ja konkretiaa.

Nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta hallitus lupaa edistää muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. On todella hyvä, että nuorisovaltuustojen asemaa vahvistetaan, mutta tällä tavoin ei anneta tilaa erilaisille nuorten äänille. Tärkeää olisikin kiinnittää huomiota myös muunlaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja pitää huoli siitä, että myös haastavassa tilanteessa olevien nuorten ääni saataisiin kuuluviin. Toivomme, että nuorisoministeri voisi tarttua myös tähän.

”Olemme Diakonissalaitoksella keskustelleet satojen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa vaikuttamisesta. Kaikilla on halu vaikuttaa, mutta moni kaipaa rinnalleen tukea ja kannustusta. ja siksi myös muunlaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin tulisi panostaa.” muistuttaa Nuorten ohjelman johtaja Katri Angeria.

Vaikka nuorten näkökulmasta hallitusohjelmassa on paljon hyvää, niin on erittäin huolestuttavaa, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja lasketaan 25 vuodesta 23 vuoteen, samoin kotoutumislain mukainen aikuistumisen tuen saamisen ikäraja. Kaikki tilastot ja tutkimukset osoittavat, että nämä ovat ne ryhmät, jotka tarvitsevat eniten tukea aikuistumiseen.

Olemme myös erittäin huolissamme hallituksen suunnitelmasta, että vuoden 2025 alusta vaaditaan sairaus- tai vammadiagnoosi Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuen saamiseksi. Tämä on todella huono päätös, sillä tuki on tarkoitettu nimenomaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Päätös todennäköisesti lisäisi kustannuksia ja byrokratiaa. Toivomme hallituksen harkitsevan tätä päätöstä uudelleen.

4. Rangaistusten kiristäminen ei ole ratkaisu nuorten ongelmiin

Vuoden 2023 loppuun mennessä hallitus laatii laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu Suomessa. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta.

Mielestämme tärkeää on ennaltaehkäisemisen näkökulma ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtuva puuttuminen, jotka tutkitusti ovat tehokkaimpia keinoja pitkällä tähtäimellä vähentää nuorten rikos- ja väkivaltaoireilua. Aikaisen vaiheen interventio voi estää sekä syrjäytymistä että rikoskierteeseen päätymistä, mutta auttaa myös jo pudonneita takaisin osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä.

Rangaistusten kiristämisellä ei torjuta nuorten rikollisuutta tai lisääntynyttä väkivaltaa pitkällä tähtäimellä.

Nuorten hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa ja siksi syrjäytyminen on yksi sisäisen turvallisuuden kannalta olennainen haaste. Tutkimusnäytön perusteella tehokkainta ennaltaehkäisyä sekä rikos- ja väkivaltakäyttäytymiselle että syrjäytymiselle on tarjota tukea perheille, lapsille ja nuorille mahdollisimman varhain. Diakonissalaitos vahvistaa turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa tekemällä päivittäin työtä mm. sovinnon teemojen parissa, nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi sekä osallisuuden ja luottamuksen lisäämiseksi ruohonjuuritasolla yksilöiden ja yhteisöjen arjessa.

5. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa

Leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ovat noin 220–280 miljoonaa euroa laskentavasta riippuen verrattuna vuoden 2027 suunniteltuun tasoon, eli 900 miljoonaan euroon.

Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa maailmantilanteessa, jossa erilaiset kriisit aiheuttavat yhä enemmän pakolaisuutta ja ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään satojen miljoonien muutenkin haastavissa olosuhteissa elävien asemaa.

Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat pois muun muassa rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden tukemisesta maailmalla. Tämä vaikuttaa välillisesti myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen.

”Kun globaalisti vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä ei tueta riittävästi heidän kotimaissaan, myös pakolaisuus kasvaa entisestään. Samalla Suomi pienentää pakolaiskiintiötään, joka on tarkoitettu nimenomaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien, etenkin naisten ja lasten, turvaamiseen. Tämä on epäjohdonmukaista ja ristiriitaista politiikkaa”, huomauttaa kansainvälisen toiminnan päällikkö Saija Niemi.

Vaikka Venäjän hyökkäyssotaa tukevia hallintoja ei haluta jatkossa tukea kehitysyhteistyöllä, Diakonissalaitos haluaa muistuttaa, että on erityisen tärkeää jatkaa näissä maissa toimivan kansalaisyhteiskunnan tukemista. Esimerkiksi Valko-Venäjällä, jossa Diakonissalaitos on tukenut romanivähemmistön oikeuksia edistävän järjestön toimintaa, hallinto rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa erittäin merkittävästi. Kansalaisjärjestöjen tukeminen autoritaarisissa maissa on kannanotto demokratian puolesta ja luo mahdollisuuksia sen kehittymiselle tulevaisuudessa.

Diakonissalaitos pitää tärkeänä Ukrainan tukemista nyt ja jatkossakin. Muualla maailmassa olevia kriisejä ja globaalisti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa ja olla tiiviisti mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jossa ratkotaan maailman yhteisiä ongelmia.

6. Sote-alan toimintaedellytysten turvaamiseen monia oikeansuuntaisia uudistuksia

Sote-alan toimintaedellytysten turvaamiseksi on luvassa kiitettävä määrä toimenpiteitä, mitkä toteutuessaan vaikuttavat alan kehitykseen pääsääntöisesti positiivisesti, muun muassa ETA- ja EU:n ulkopuolella suoritettujen tutkintojen tunnustamisen nopeuttaminen ja 0,7 hoitajamitoituksen lykkääminen. Olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelmassa näkyvät meidän aktiivisesti ajamamme tavoitteet ja toiveet.

Mielenkiintoista on nähdä, onko 0,7 mitoituksen nostoon tämän hallituskauden jälkeen tarvetta, mikäli työtehtävien järkevöittämisellä, koulutusvaatimusten uudelleen määrittämisellä ja teknologian hyödyntämisellä saadaan luotua henkilöstö-, asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävät toimintamallit ja työprosessit.

Otamme ilolla vastaan tiedon, että asiakkaiden hoidon ja hoivan tarvetta vastaavan henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi hyödynnetään kaikki laissa hyväksytyt työntekijäryhmät. On tärkeää, että mahdollistetaan hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, inhimillinen hyödyntäminen henkilöstömitoituksen laskennassa. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää, ettei palveluhankinnoissa aseteta lainsäädäntöön perustuvia mitoitustasoja tiukempia mitoitusvaatimuksia tai perusteettomia koulutusvaatimuksia.

On tärkeää, että hallitus edistää koulutussopimuksen sekä oppisopimuskoulutuksen käyttöä sekä mahdollistaa avustajien sertifioinnin hoiva-avustajiksi.

Lisätietoa:

Miinukka Tuominen-Hakoila, vaikuttamistyön päällikkö, 040 705 8256, miinukka.tuominen-hakoila@hdl.fi

Median yhteydenotot myös: Jenni Sarolahti, viestintäpäällikkö, 050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi