EASWork-selvityshankkeen raportti maahanmuuttajien työllistymisen haasteista julkaistu

EASWork –hanke (Equal Access and Support in the Workforce for Migrants and Refugees) on EU-rahoitteinen Interreg –projekti, joka aloitti toimintansa lokakuussa 2023 ja päättyy maaliskuussa 2025. Diakonissalaitoksen lisäksi hankkeen kumppaneina toimivat Suomessa Arcadan ammattikorkeakoulu ja Virossa Tarton yliopisto. Selvityshankkeessa tutkittiin Suomeen ja Viroon muuttaneiden työllistymisen haasteita ja kehitettiin yhdessä ratkaisuja työnantajakumppanien kanssa niiden taklaamiseksi. 

EASWork-hanketiimi Arcadalla joulukuussa 2024. Hankkeessa on ollut työntekijöitä Diakonissalaitoksen Vamos Vantaan lisäksi Arcada AMK:sta ja Tarton yliopistosta.

EASWork -hankkeessa tehtiin laaja selvitys, jossa haastateltiin 61:ä pakolais- ja maahanmuuttotaustaista nuorta ja nuorta aikuista, joista 31 asui Suomessa ja 30 Virossa. Haastateltavilta kysyttiin heidän kokemuksistaan työelämästä ja sen haasteista uudessa kotimaassa. Haastatteluista nousseista haasteista koostettiin analyysin avulla suosituksia työnantajille paremman yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tueksi työpaikoille. 

Diakonissalaitoksen haastateltavat olivat Vamoksen toimintaan osallistuneita, vieraskielisiä nuoria, kun taas muiden hankekumppaneiden haastateltavat löytyivät heidän verkostoistaan, esimerkiksi korkeakoulumaailmasta. Haastateltavista 78 % oli alle 36-vuotiaita ja suurin ikäryhmä olivat 21–25 -vuotiaat. Suurin osa vastaajista (33 %) oli opiskelijoita, mutta joukossa oli myös työttömiä (24 %) ja kokoaikaisesti tai osa-aikatöissä työskenteleviä, joihin myös osa opiskelijoista kuului. Suurimmalla osalla haastateltavista (65 %) oli myös korkeakoulututkinto. Vastaajien taustoissa oli kuitenkin paljon eroja, ja esimerkiksi Vamoksen nuorista vain neljällä oli korkeakoulututkinto, ja samalla he edustivat haastateltavien nuorinta ikäryhmää. 

Myös vastaajien kulttuuritaustat ja uudessa kotimaassa asumisen ajat vaihtelivat. Virossa haastateltiin ainoastaan ukrainalaispakolaisia, joista suurin osa oli asunut maassa vain muutaman vuoden Ukrainan sodan alkamisesta lähtien. Suomen haastateltavat taas olivat monimuotoinen joukko nuoria aikuisia, jotka olivat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, ja asuneet täällä vaihtelevasti muutamasta vuodesta aina lähes vuosikymmeneen. Suomen haastateltavat olivat myös yhtä lukuun ottamatta kaikki Euroopan ulkopuolisista maista: Lähi-idästä, Keski- ja Etelä-Aasiasta sekä Afrikasta. Tämä teki kaiken kaikkiaan haastateltavien joukosta mielenkiintoisella tavalla monimuotoisen ja kuvaa ylipäätään maahanmuuton ja vieraskielisen väestön moninaisuutta.   

Maahan muuttaneet toivoivat työnantajilta joustavuutta ja hyväksyntää erilaisuudelle työyhteisössä 

Kielitaitoon liittyvät kysymykset haastoivat maahan muuttaneita sekä Suomessa että Virossa, joissa puhutaan vähän maailmalla tunnettua harvinaista kieltä, jota on harvoin päästy opiskelemaan ennen uuteen maahan muuttoa. Pidempi maassa-asumisaika ja pääsy kielikoulutukseen erityisesti kotoutumisen alkuvaiheissa tukivat kielen oppimista, mutta Suomessa esimerkiksi englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat jäivät usein kotoutumisvaiheen intensiivisten kielikurssien ulkopuolelle. Viron ukrainalaisista taas vain Ukrainan sodan vuoksi pakolaisiksi päätyneet pääsivät kotoutumisohjelmaan ja kieliopintojen pariin.

Vastaajat kaipasivat mahdollisuuksia jatkaa kielen oppimista työelämässä sekä joustavuutta  ja hyväksyntää työnantajien ja työyhteisön puolelta erilaisille kielitaidoille ja aksenteille. Monet pitkään Suomessa asuneista nuorista kokivat, että vaikka he puhuivat jo hyvää suomea, työpaikoilla odotettiin usein natiivitason osaamista eikä nähty, että työ voisi toimia maahan muuttaneille myös mahdollisuutena ja motivaattorina kehittää kielitaitoa. Monet vastaajat kokivat myös, että kielitaitoon vetoamista käytettiin myös usein tekosyynä omiin ennakkoluuloihin palkata maahanmuuttotaustainen työntekijä.

”Olisin sanonut, että katso koko se paketti. Eli jos vaikka ei se henkilö pysty puhumaan samalla tavalla kuin kantasuomalaiset, mutta katso mitkä ovat hänen vahvuutensa ja mikä on hänen osaamisalansa.” 

 –  Selvityksessä haastateltu nuori 

Syrjintä nousi valitettavasti edelleen yhdeksi suurimmista työelämään pääsyä vaikeuttavista tekijöistä sekä Suomessa että Virossa. Lähes kaikki haastateltavat kokivat, että työnantajat valitsivat mieluummin valtaväestöön kuuluvan kuin maahanmuuttotaustaisen työnhakijan. Haastateltavilla oli kokemuksia siitä, että he ovat olleet paikallisia kandidaatteja pätevämpiä, ahkerampia ja kokeneempia, mutta eivät ole saaneet työtä taustansa vuoksi.

Palkkaerot maahanmuuttotaustaisten ja valtaväestön työntekijöiden välillä olivat myös yleisiä, vaikka työtehtävät ja työssäoloaika olisivat olleet samat. Suomessa usea vastaaja oli kokenut työpaikoilla myös avointa rasismia, kiusaamista ja jopa uhkailua. Rasistista kohtelua oli koettu niin asiakkaiden, työkavereiden kuin esihenkilöiden taholta ja niiden esille tuominen ei ollut johtanut seurauksiin, joista olisi ollut tukea rasismia kokeneelle. Useimmissa tapauksissa rasismia tai kiusaamista kokenut työntekijä joutui itse vaihtamaan työpaikkaa, koska työn jatkaminen kävi liian kuormittavaksi tai turvattomaksi.

Kielitaidon ja syrjinnän lisäksi yhteisiä jaettuja haasteita työelämään pääsylle olivat työläs ja haastava työnhakuprosessi, työperäinen hyväksikäyttö, työelämäverkostojen ja suosittelijoiden puute sekä vaikeudet liittyen ulkomailla hankittujen tutkintojen ja työkokemuksen tunnistamiseen. Haasteiden ohella työnantajille koottiin lista toimenpidesuosituksista jokaista haastetta kohden.

“I think their focus mostly should be that they look at what is the strength, what are the qualifications of the people they’re trying to hire. [–] There’s always something new you can learn from someone who is from another country or from a different background. So I guess if companies would think that, I think the world would be a better place. And we would have flying cars, but because the world is shitty and people don’t want to accept each other, we don’t have flying cars yet.” 

– Selvityksessä haastateltu nuori

Tarkemmat kuvaukset työelämän haasteista ja suosituksista löytyvät EASWork -selvitysraportista. Linkki raporttiin (pdf). 

Yhteistyö työnantajien kanssa jatkuu Vamoksessa

Selvityksen lisäksi, yhteistyö työnantajien kanssa on ollut EASWork- hankkeen ytimessä koko projektin ajan. Vamos Vantaan EASWork -projektityöntekijä Suvi Autiosaari kävi läpi raporttiin koottuja tuloksia yhdessä kuuden eri työnantajan kanssa dialogihenkisissä tapaamisissa. Myös muut EASWork -hankkeen kumppanit tapasivat suomalaisia ja virolaisia työnantajia nostaen esiin raportissa ilmenneitä työelämän haasteita. Työnantajia kannustettiin tarttumaan selvityksessä nostettuihin suosituksiin ja luomaan rakenteita oman organisaation sisälle estämään työperustaista syrjintää ja tukemaan aitoa yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Suurin osa työnantajista sitoutuikin jonkin uuden yhdenvertaisuustoimen tai olemassa olevien toimien kehittämiseen suositusten perusteella.  

Tammikuussa 2025 työnantajat kokoontuivat lisäksi yhteiseen verkkotyöpajaan jakamaan kokemuksiaan ja ideoitaan syrjinnänvastaisten toimien kehittämisessä EASWorkin kansainvälisen hanketiimin, Way to Work -projektin ja muiden työnantaja- ja järjestötoimijoiden kanssa. Yhteisen jakamisen lisäksi webinaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskustelu antirasismiin sekä hyviin työelämäkäytäntöihin liittyen aidomman monimuotoisuuden tukemiseksi. Webinaariin osallistui 25 toimijaa eri yrityksistä ja organisaatioista ja keskustelu ja yhteinen jakaminen ja kehittäminen oli aktiivista. 

EASWork on toiminut tiiviissä yhteistyössä hankkeen alusta lähtien Lahden, Espoon ja Vantaan Vamosten yhteisen Way to Work – Tie työhön -hankkeen kanssa. Työnantajien ja yritysten kanssa töitä on tehty yhdessä ja Way to Work on tarjonnut selvityshankkeen tueksi konkreettista valmennusta sekä vieraskielisille nuorille että työnantajille. Suuri osa EASWorkin työnantajakumppaneista jatkaa hankkeen päätyttyä yhteistyötä Way to Workin kanssa mm. Vamoksen kehittämän Duuni tutuksi -toiminnan muodossa. Lisätietoa Way to Workista.