Ei leikata vastaanottorahaa, vaan tehostetaan turvapaikkaprosesseja

Hallitus suunnittelee vastaanottorahan pienentämiseen tähtääviä muutoksia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettuun lakiin.  Lakimuutos tiukentaisi erityisesti kansainvälistä suojelua hakevien toimeentuloa. Nämä henkilöt ovat jo nyt usein kohtuuttomassa tilanteessa, joutuessaan esimerkiksi odottamaan vastaanottokeskuksissa pitkiä aikoja turvapaikkaprosessin etenemistä.

1. Suomeen turvapaikanhakijaksi tuleva ei pääsääntöisesti ole kiinnostunut saatavista etuisuuksista. Vastaanottorahan pienentäminen ei vaikuta kansainvälistä suojelua tarvitsevien turvan tarpeeseen, mutta vaikeuttaa kohtuuttomasti turvapaikkapäätöstä odottavien ihmisten pärjäämistä.  Etuisuuksien pienentämistä tärkeämpää on kehittää tulijoiden tunnistamista, myös rajatilanteissa, jolloin voidaan paremmin erottaa ne henkilöt, joiden motiivi Suomeen pyrkimiselle ei ole täysin rehellinen. 
2. Pitkittynyt asuminen vastaanottokeskuksissa on erityisen vaikeaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten ihmiskaupan uhreille. Diakonissalaitoksen toiminnassa kohdatut ihmiset ovat kertoneet, kuinka heikosti laitosmainen elämä tukee lapsiperheiden elämää. Hallituksen esityksessä ratkaisu yksityismajoituksessa olevien pärjäämiseen pienemmällä vastaanottorahalla, on siirtyminen asumaan vastaanottokeskuksiin. Tämä ei tue turvapaikanhakijoiden pyrkimystä ottaa itse vastuuta omasta elämästään. Laitosasuminen tuottaa turhautumista, jolla on vaikutusta sekä yksilön että yhteiskunnan turvallisuuteen.
3. Turvapaikkaprosessin tehostaminen ja nopeuttaminen on yksi ratkaisu säästää vastaanottoprosessin kuluissa ilman vastaanottorahan pienentämistä. Prosessin tehostaminen edellyttää kuitenkin hakijan oikeusturvan toteutumisen huomioimista sekä hakemuksen riittävän perusteellista ja laadukasta käsittelyä.
4. Kansainvälistä suojelua hakevalle tulee palauttaa oikeus tehdä töitä välittömästi viranomaisille jätetyn turvapaikkahakemuksen jälkeen. Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijan nopeamman integroitumisen yhteiskuntaan ja on myös valtion talouden tuottavuudelle kannattava vaihtoehto. Meillä on käytännön näyttöä siitä, että turvapaikanhakijat, joilla on yhteyksiä ja vuorovaikutusta paikallisten kanssa ja jotka eivät joudu eristäytymään, integroituvat nopeammin ja paremmin sekä kokevat enemmän osallisuutta.