Empatia yhdistää ihmisiä, ja sitä voi harjoitella

Empatiaa voi ja kannattaa opetella. Empatia lisää yhteisöllisyyttä, auttaa ymmärtämään toisten kokemuksia ja madaltaa hierarkioita. Rinnekodit Silta -asumisyksikössä on harjoiteltu empatiataitoja kohta vuoden ajan. Käynnissä on Diakonissalaitoksen ja empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan yhteistyö, empatiakampanja-taideprojekti.

Sillan naapurustotyöntekijä Harri Ollinen on saanut empatiakampanjasta tukea rakentaessaan toimivia suhteita lähialueen naapureihin ja yrittäjiin. Sillassa yhteisestä empatiataitojen harjoittelusta on ollut apua esimerkiksi hierarkioiden häivyttämisessä ja konfliktien ratkaisemisessa.

Rinnekodit Sillassa Helsingissä on viime keväästä lähtien järjestetty erilaisia luovia aktiviteetteja. Työpajoissa ja keskusteluissa on pohdittu ja harjoiteltu yhteisöllisyyden lisäämistä empatian keinoin.

Esimerkiksi yhdessä harjoituksessa taiteilija Enni-Kukka Tuomala pyysi osallistujia istuutumaan vastakkain ja katsomaan toisiaan silmiin hiljaa kahden minuutin ajan. Tuomala kehotti muun muassa miettimään, miltä toisen ihmisen näkeminen ja nähdyksi tuleminen tuntuvat, sekä mitä ajatuksia ja tunteita, oletuksia ja ennakkoluuloja meidän välissämme on.

Kun kaksi minuuttia oli kulunut, osallistujat ottivat kynän ja paperin ja piirsivät toisensa.

Kuulostaako haastavalta?

”Tehtävä voi aluksi tuntua epämukavalta. Emme ole tottuneet katsomaan toisiamme ja olemaan hiljaa yhdessä täyttämättä hetkeä puheella tai tekemisellä. Todellinen läsnäolo, toisen näkeminen ja nähdyksi tuleminen, on arkipäivässä usein ohikiitävää. Samanaikaisesti se on kokemus, jota kaipaamme kaikki. Koska katsoit viimeksi edes tuttua ihmistä pitkään silmiin?” Tuomala kysyy.

Harjoitus on yksi monista, joita Tuomala käyttää empatiaa tutkivissa taideteoksissaan ja projekteissaan. Hän on tehnyt taidetta ympäri maailmaa, ja harjoituksissa reaktio on samantapainen Yhdysvalloista Japaniin, Etelä-Afrikasta Suomeen. “Alun vaivautuneisuus, levottomuus ja jännittynyt nauru muuttuvat useimmiten rauhaksi ja hiljaisuudeksi. Lopuksi osallistujat sanovat, että kaksi minuuttia kului nopeasti. Tunteitakin voi nousta pintaan,” Tuomala kertoo. Näin kävi myös Sillassa.

Eroon rooleista ja erottavista tekijöistä

Diakonissalaitoksen konserniin kuuluva Rinnekodit tarjoaa sote-palveluja muun muassa entisille asunnottomille. Asunto ensin -yksikössä Rinnekodit Sillassa on käynnissä Diakonissalaitoksen ja empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan uniikki yhteistyö: kampanja, joka pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä taiteen ja luovuuden avulla. Empatiakampanja x Kurkimäki jatkaa Tuomalan vuonna 2019 alkanutta Campaign for Empathy -taideprojektia. Projektin aikaisemmat kaksi vaihetta hän on tehnyt nykyisessä kotimaassaan Isossa-Britanniassa.

Empatiakampanjan tarkoitus on luoda uusia mahdollisuuksia kohtaamisiin ja yhdessä tekemiseen ilman yhteiskunnan ja ympäristön luomia rooleja sekä löytämään meitä yhdistäviä asioita.

”Kun arvot ja mielipiteet polarisoituvat ja luokkaerot kasvavat, on radikaalia keskittyä siihen, mikä meidät tuo yhteen sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomio meitä erottaviin asioihin”, Tuomala sanoo.

Yhdessä harjoitellen

Kevääseen 2024 kestävä kampanja on tarkoitettu ensisijaisesti Sillan asukkaille, työntekijöille ja naapureille Kurkimäessä, mutta se on avoin aivan kaikille.

Kiinnostusta on herännytkin: Toukokuussa 2023 Sillan Avoimet ovet -tapahtumaan ja empatiakampanjan avajaisiin osallistui pari sataa ihmistä ja lokakuussa Asunnottomien yönä järjestettyyn tapahtumaan lähes sata.

Diakonissalaitoksella on pitkät perinteet erilaisten vuorovaikutustaitojen ja yhteisöpedagogiikan metodien harjoittamisessa. Työntekijöiden ammattitaidon yhdistäminen Enni-Kukka Tuomalan osaamiseen ja kansainvälisen kokemukseen taiteilijana ja empatia-asiantuntijana on antanut mahdollisuuden kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja.

Empatia tarkoittaa sitä, että yrittää ymmärtää toisen kokemuksia, näkemyksiä ja tunteita.

”Painotus on juuri siinä yrittämisessä”, Enni-Kukka Tuomala sanoo.

”Opiskelemme eräänlaista diplomatiaa”, kiteyttää kampanjaan osallistuva Sillan asukas Kari Tuononen.

Empatiakampanja kutsuu meitä pohtimaan empatian roolia ja merkitystä omassa elämässä ja ympäristössä. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut myös, onko empatia harvojen etuoikeus.

Empatiataidot vaihtelevat

Enni-Kukka Tuomalan mielestä on tärkeää tuntea empatiaa paitsi toisia myös itseään ja ympäristöä kohtaan. Kampanjan aikana hän kutsuu osallistujat pohtimaan empatian merkitystä ja sen roolia omassa elämässä ja omassa yhteisössä monenlaisten aktiviteettien ja keskustelujen avulla. Se, miten empatia määritellään Kurkimäessä, muotoutuu yhdessä kampanjan aikana. Sillan asukkaat, työntekijät ja naapurit tekevät yhdessä asioita, jotka voivat tuntua uusilta ja jotka haastavat astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Samalla osallistujat tutustuvat itseensä ja toisiinsa uudella tavalla. Se auttaa kehittämään empatiataitoja, itsetuntemusta, tunnekieltä ja tunnetaitoja.

Ajatus on, että empatiataitoja harjoitellaan voimavarana omassa elämässä ja suhteessa itseen, ja työkaluna yhdessä elämiseen. Samalla rakennetaan uusia mielikuvia, unelmia ja toiveita niin omalle kuin yhteisön tulevaisuudelle.

“Mitä jos tulevaisuuden yhteisö ja yhteiskunta rakentuisivatkin empatialle?” Tuomala kysyy.

“Sen avulla ymmärtäisimme ja arvostaisimme jokaisen uniikkeja kokemuksia, näkökulmia ja taitoja.”

Kampanjan aikana on pohdittu myös sitä, miten jokainen meistä voi luoda tunnetiloja, joissa empatiaa voisi syntyä. Empatia on nimittäin voimavara ja taito, jota voi käyttää monella tavalla. Empatiataitomme myös vaihtelevat tilanteen mukaan.

”Oma tunnetila, ympäristö ja ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat empatiakykyyn. Esimerkiksi stressitaso vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka empaattinen pystyy olemaan muita kohtaan”, Tuomala sanoo.

Itsetuntemusta ja sisältöä päivään

Kari Tuononen on asunut Sillassa toukokuusta 2023 lähtien. Hän on ollut mukana lähes kaikissa empatiakampanjan työpajoissa. Tuononen on osallistunut mielellään erilaisiin Enni-Kukka Tuomalan vetämiin aktiviteetteihin, vaikka osa harjoituksista on haastavia: esimerkiksi se, jossa osallistujan piti silmät sidottuina piirtää muiden antamien ohjeiden mukaan. Sen jälkeen vaihdettiin rooleja. Tehtävän onnistuminen vaati kommunikaatiota ja toisen tarkkaa kuuntelua.

Tuonoselle luontevampi oli harjoitus, jossa osallistujat saivat kertakäyttökamerat ja suuntasivat niiden kanssa lähimetsään kuvaamaan. Lähiympäristön empatiakartoituksessa pohdittiin, miltä paikat tuntuvat sekä mitä tai kenet niissä voi kohdata.

Tuononen kertoo, että on kampanjan ansiosta oppinut tuntemaan paremmin itseään ja muita. Tärkeää on sekin, että työpaja tuo tekemistä ja sisältöä päiviin.

”Minusta tuntuu, että nykyihmisiltä on usein empatiakyky kateissa. Toisaalta, jos itse on ollut kurjassa asemassa, pystyy ehkä suhtautumaan empaattisemmin muita kohtaan”, Tuononen pohtii.

Empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan vetämässä taideprojektissa on mukana soteammattilaisia ja eri taustoista tulevia Rinnekodit Sillan asukkaita. Kari Tuononen sanoo oppineensa yhteisen tekemisen kautta tuntemaan paremmin itseään ja muita.

Hyvä lähtee kiertämään

Rinnekodit Silta on uusi asumisyksikkö. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne joulukuussa 2022.

”Samaan aikaan myös Kurkimäen naapurusto oli muutoskohdassa, kun alueelle tuli kerralla 60 uutta asukasta”, kertoo Sillan naapurustotyön koordinaattori, työhönvalmentaja Harri Ollinen.

Osaa naapureista muutos arvelutti. Ollinen ja hänen kollegansa halusivat tukea muutosta niin, että se hyödyttää sekä Sillan että koko alueen asukkaita. Empatiakampanja on ollut keskeisessä roolissa tässä työssä. Ollisen mielestä se on paitsi aktivoinut asukkaita, myös hälventänyt naapuruston ennakkoluuloja Sillan asukkaita kohtaan.

Ollinen käy säännöllisesti juttelemassa naapureille ja kertomassa heille Sillan toiminnasta. Sillan asukkaat ovat tehneet myös konkreettisia töitä alueen viihtyvyyden hyväksi, esimerkiksi keränneet roskia lähialueelta ja maalanneet viereisen senioritalon pihakalusteita.

”Kun luomme hyvää täällä, se leviää myös Sillan ulkopuolelle”, Ollinen kiteyttää.

Hyötyä sote-ammattilaisille

Osallistuminen empatiakampanjaan on hyödyttänyt Harri Ollista myös ammatillisesti.

”Sote-ala on aika hierarkkinen. Empatia auttaa häivyttämään hierarkiaa ja ammatillisia rooleja, mikä tekee palveluista inhimillisempiä sekä työntekijöille että asukkaille”, Ollinen toteaa.

Empatiakampanjassa työntekijät ja asukkaat tekevät asioita yhdessä ja laittavat itsensä likoon yhtä lailla. Se on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia tutustua ja nähdä uusia puolia toisissa, ja erilaisia tilaisuuksia rakentaa luottamusta ja ymmärrystä.

Empatiataitojen avulla sosiaalialan ammattilainen saa paremmin kontaktin asiakkaisiin ja oppii keinoja, jotka auttavat saavuttamaan haluttuja tavoitteita. Empatiataidot ovat tarpeen myös silloin, kun eteen tulee konflikti.

”Sen sijaan, että lähtee räjähdysmäisesti liikkeelle, voi kysyä, voisiko auttaa toista. Kysyvällä asenteella on helpompi saada vastauksia. Empatiaa on sekin, että myöntää tehneensä virheen”, Ollinen sanoo.

Työ ja kaikki muukin oleminen yhteisön jäsenenä helpottuu huomattavasti, kun ihmiset oppivat tunnistamaan omia ja toistensa tunteita ja kipupisteitä sekä harjoittelemaan empatiataitoja.

”Kun näemme toistemme haavoittuvaiset puolet, luottamuksemme muita kohtaan kasvaa.”

Lue lisää

• Empatiakampanjasta: https://www.hdl.fi/empatiakampanja
• Taiteilija Enni-Kukka Tuomalasta: https://www.hdl.fi/blog/empatiataiteilija-enni-kukka-tuomala/
• Empatiakampanja on osa Arvontuottajat-hanketta, tutustu tästä: https://www.hdl.fi/yhteisonrakentajat/
  

Kuvat: Riitta Supperi ja Tanu Kallio