Eriarvoisuuden kasvu lisää rasismia ja syrjintää

Tänään eduskunnassa keskustellaan hallituksen rasismin vastaisesta tiedonannosta. Tiedonanto sisältää monia kannatettavia toimenpiteitä esimerkiksi ihmiskaupan uhrien tilanteeseen ja yhteisen tietopohjan vahvistamiseen liittyen. Tästä huolimatta olemme äärimmäisen huolissamme eriarvoisuuden kasvusta ja yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin kiristymisestä. Erilliset rasismiin liittyvät kannanotot eivät riitä, jos hallitusohjelmakirjaukset kuitenkin käytännössä edistävät kahtiajakoa. 

Varsinkin hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttajiin ja toimeentuloon kohdistuvat kiristykset huolettavat meitä, sillä niiden vaikutukset näkyvät jo nyt kohtaamiemme ihmisten arjessa rasismina ja levottomuutena.

Hätä ja huoli kasvavat

Tiedonannon lisäksi viime viikolla valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli budjettiehdotuksen. Sen mukaan leikkauksia on tulossa kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon. Olemme Diakonissalaitoksella erittäin huolissamme leikkausten vaikutuksista, sillä jo nyt ihmisten hätä ja huoli näkyvät kasvavassa määrin Diakonissalaitoksen yhteisöissä. Huoli omasta toimeentulosta synnyttää myös muita yhteiskunnallisia lieveilmiöitä kuten yhteiskunnallista levottomuutta.

Sosiaaliturvaan ja asumistukeen suunnitellut leikkaukset ovat aiheuttaneet pelokasta ja turhautunutta puhetta. Huoli omasta toimeentulosta, asumisesta, arjessa selviytymisestä ja yleisesti hyvinvoinnista kasvaa. Samalla myös luottamus demokratiaan ja hyvinvointiyhteiskuntaan horjuu. Toimeentulon heikentymisen ja epävarmuuden kasvun yhteyttä hallituksen päätöksiin ei kuitenkaan aina havaita ja syytä haetaan maahanmuutosta ja vähemmistöistä.

Ahdinko vähentää empatiaa

Negatiivinen puhetyyli esimerkiksi päihteitä käyttäviä, työttömiä ja maahanmuuttajia kohtaan on kärjistynyt radikaalisti sosiaalisessa mediassa, missä esiintyy avoimesti syrjivää puhetta. Näyttöä on, että avoimen syrjivä puhe voi siirtyä verkosta arkielämään, syrjiväksi ja vihamieliseksi puheeksi ja teoiksi.

Kokemuksemme mukaan stressaavan elämäntilanteen myötä empatiakyky heikentyy, toimijuus kärsii ja osallisuuden kokemukset niukentuvat. Toisen selviytymisestä välittäminen pienenee, koska huoli itsestä kasvaa.

Rakenteellista rasismia ja rasistista puhetta ei tule hyväksyä missään olosuhteissa.

Tähän pääsemiseksi tarvitsemme monenlaisia konkreettisia keinoja ja resursseja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti perustunut luottamukselle. Lisääntyvä eriarvoisuus voi murentaa tätä yhteiskunnan liimaa, mutta näin ei tarvitse olla. Poliittisin toimin ja yhteistyöllä voidaan rakentaa luottamusyhteiskuntaa, joka ei jätä ketään taakseen – yhteiskuntaluokasta, maahanmuuttostatuksesta tai muista tekijöistä riippumatta.

Toivomme, että tiedonannon toimeenpanossa hallitus kuulee ja osallistaa laajasti eri järjestöjä, tutkijoita sekä rasismia kokevia ihmisiä. Lisäksi toivomme, että tiedonannon toimet viedään osaksi hallitusohjelmaa ja tulevaa budjettiriihtä.

Diakonissalaitoksen 5 huomiota rasismin vastaisesta tiedonannosta

1. Tiedonanto sisältää monia kannatettavia toimenpiteitä esimerkiksi ihmiskaupan uhrien tilanteeseen ja yhteisen tietopohjan vahvistamiseen liittyen. Tästä huolimatta olemme äärimmäisen huolissamme eriarvoisuuden kasvusta ja yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin kiristymisestä. Erilliset rasismiin liittyvät kannanotot eivät riitä, jos hallitusohjelmakirjaukset kuitenkin käytännössä edistävät kahtiajakoa. Varsinkin hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttajiin ja toimeentuloon kohdistuvat kiristykset huolettavat meitä, sillä niiden vaikutukset näkyvät jo nyt kohtaamiemme ihmisten arjessa rasismina ja levottomuutena.
2. Olemme Diakonissalaitoksella myös erittäin huolissamme tulevien leikkausten vaikutuksista, sillä jo nyt ihmisten hätä ja huoli näkyvät kasvavassa määrin Diakonissalaitoksen yhteisöissä. Toimeentulon heikentymisen ja epävarmuuden kasvun yhteyttä poliittisiin päätöksiin ei kuitenkaan aina havaita ja syytä haetaan maahanmuutosta ja vähemmistöistä.
3. Negatiivinen puhetyyli esimerkiksi päihteitä käyttäviä, työttömiä ja maahanmuuttajia kohtaan on kärjistynyt radikaalisti sosiaalisessa mediassa, missä esiintyy avoimesti syrjivää puhetta. Näyttöä on, että avoimen syrjivä puhe voi siirtyä verkosta arkielämään, syrjiväksi ja vihamieliseksi puheeksi ja teoiksi. Toisen selviytymisestä välittäminen pienenee, koska huoli itsestä kasvaa.
4. Rakenteellista rasismia ja rasistista puhetta ei tule hyväksyä missään olosuhteissa. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme monenlaisia konkreettisia keinoja ja resursseja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti perustunut luottamukselle. Lisääntyvä eriarvoisuus voi murentaa tätä yhteiskunnan liimaa, mutta näin ei tarvitse olla. Poliittisin toimin ja yhteistyöllä voidaan rakentaa luottamusyhteiskuntaa, joka ei jätä ketään taakseen – yhteiskuntaluokasta, maahanmuuttostatuksesta tai muista tekijöistä riippumatta.
5. Toivomme, että tiedonannon toimeenpanossa hallitus kuulee ja osallistaa laajasti eri järjestöjä, tutkijoita sekä rasismia kokevia ihmisiä. Lisäksi toivomme, että tiedonannon toimet viedään osaksi hallitusohjelmaa ja tulevaa budjettiriihtä.

Lisätietoa:

Miinukka Tuominen-Hakoila, vaikuttamistyön päällikkö, 040 705 8256, miinukka.tuominen-hakoila@hdl.fi