Hajautettu vai keskitetty – vai pikemminkin monimuotoinen hybridipalvelu?

Hybridityö on monelle nykyään tuttu juttu, mutta mitä monimuotoisuus ja hybridit tarkoittavat sote-palveluissa, joita jokainen meistä jossakin elämänvaiheessa käyttää, pohtii Diakonissalaitoksen asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen Kuntamarkkinoiden blogissa. 

Diakonissalaitoksen asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen uskoo, että monimuotoisen osaamisen ja palveluiden tuominen asiakkaan luokse hyödyntää niin palvelun saajaa ja maksajaa kuin niiden tuottajaakin.

Monelle työssäkäyvälle sanat monimuotoinen ja hybridi ovat tulleet tutuiksi viime aikoina. Erityisesti kesän jälkeen useat siirtyvät työskentelemään työmallilla, joka yhdistää työntekijä- ja työnantajalähtöisesti etänä ja toimistossa tehtävän työn.

Työntekijäkokemus, ja asiakaskokemus yleensäkin paranevat, kun työnantajalla tai palveluntarjoajalla on antaa ratkaisuja, joissa voimme huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Parhaimmillaan näillä on hyvä vaikutus työn tehokkuuteen ja palvelujen vaikuttavuuteen.

Entä mitä monimuotoisuus ja hybridit tarkoittavat sote-palveluissa, joita jokainen meistä jossakin elämänvaiheessa käyttää? Mikä avuksi, kun samanaikaisesti tarvitseekin useita erilaisia palveluja tai ammattilaisen tuottamaa osaamista, ja on pakotettu liikkumaan osaajien ja osaamisen välillä, hallinnoimaan itse terveyttään ja hyvinvointiaan koskevia valintoja?

Asiakkaan tarpeiden mukaan ja räätälöidysti

Keskustelin kesällä eräiden vanhempien kanssa, joiden juuri täysi-ikäistyvä ja runsaasti erilaista päivittäisen toiminnan tukea tarvitseva nuori elää palvelu- ja osaajaviidakossa. Merkittävä osa toisen vanhemman ajasta on kulunut nuoren palveluja manageroiden ja mahdollistaen palvelujen saamisen kuljettaen nuorta paikasta toiseen, ammattilaiselta toiselle. Nyt nuori on aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä, muuttamassa pois lapsuudenkodista.

Monet päivittäistä toimintakykyä tukevat ja kuntouttavat palveluratkaisut ovat taitekohdassa. Eli on löydettävä uusia ratkaisuja ja tehtävä uusia valintoja.

Kunta, tulevaisuudessa hyvinvointialue palvelujen järjestämisvastuullisena kantaa vastuun, että jokainen kuntalainen saa tukea palvelujen suunnitteluun ja sitä palvelua, mitä tarvitsee, silloin, kun sitä tarvitsee. Erityisesti paljon tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla päivittäiset tarpeet voivat olla hyvinkin moninaisia ja avun hakeminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Tämä kuvaamani nuori on vammautunut ja tarvitsee liikkumiseen toisen henkilön tukea. Hänellä on merkittäviä aistiyliherkkyyksiä ja kommunikoinnin rajoitteita, jotka määrittävät arjen toimintaa ja vuorovaikutusta. Lisäksi aikuistuminen ja sen tuomat muutokset, sekä uudet tilanteet aiheuttavat vahvaa mielen oireilua. Nuoren omannäköisen elämän tukeminen vaatii onnistuakseen hänen ja hänen arkensa syvempää tuntemista, sekä jatkuvaa yhteistyötä, jossa yhdenkään verkoston lenkeistä ei tule ontua.

Voisiko ratkaisu olla palvelujen järjestäminen monimuotoisesti ”saman katon alta” -periaatteella? Entä jos sama palveluntuottaja voisi tuottaa asiakkaan eri tarpeisiin monimuotoiset palvelut yhdessä ja samassa toimintayksikössä? Sote-palveluja tarvitsevan henkilön tilanteesta ajan tasalla oleva palveluntarjoaja on parhaimmillaan vastuun ottava manageri ja asiantuntija, joka pystyy suunnittelemaan ja tuottamaan sekä asiakasta että kuntaa hyödyttävät hybridiratkaisut myös muuttuvia tilanteita ennakoiden. Tämä toteuttamistavan muutos edellyttää päättäjiltä rohkeutta ja tilaajilta innovatiivisia hankintaratkaisuja, sekä palveluntuottajilta palvelumuotoilua ja entistä moniammatillisempia tiimirakenteita.

Meillä Diakonissalaitoksella on jo herätty siihen, että erityisesti nuorten aikuisten tarpeet voivat muodostua tänä päivänä yhä moninaisemmiksi.

Toimintayksiköissä henkilöstötiimien moniammatillisuus sekä osaamisen laaja-alaisuus hyödyttävät asiakasta. Tällöin palvelu voidaan rakentaa ja toteuttaa räätälöiden asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Esimerkin nuori voisi saada tuen oman elämänsä polkuun tiimiltä, jossa on osaamista paitsi vammaispalveluista, myös aikuistumisen tukemisesta, liikunta- ja aistirajoitteista, opinto- ja työelämäratkaisujen etsimisestä sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisesta.

Kun osaamisen tuodaan räätälöidysti asiakkaan luokse, se hyödyntää lopulta kaikkia palveluprosessin osapuolia – palvelun saajaa, maksajaa ja tuottajaa.

Kirjoittaja Jaana Laaksonen on Diakonissalaitoksen asiakkuus- ja myyntijohtaja.