Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista

25.4.2024

Diakonissalaitos on äärimmäisen huolissaan hallituksen lukuisista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevista kiristyksistä. Muutokset ovat haitallisia sekä matalapalkka-alojen työllisyysasteelle että eriarvoistumiskehitykselle. Esitysten vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu riittävällä tarkkuudella. 

Mies nojaa ikkunalautaan ja katsoo vakavana ulos ikkunasta.

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti kiristämässä merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä kevään 2024 aikana runsaasti, ja lakimuutosten aikataulu on tiukka. Nyt jo vaikuttaa siltä, että esitetyt muutokset tulevat vaikuttamaan merkittävällä tavalla sekä yksilöiden että yhteiskunnan toimintaan, mutta muutosten vaikutuksia on arvioitu huolestuttavan vähän tai ei ollenkaan.  

”Diakonissalaitos on työskennellyt maahantulijoiden kanssa yli 30 vuoden ajan, joten kokosimme käsittelyssä olevat esitykset yhteen, ja teimme laskelmia sekä analyysiä esitysten taloudellisista ja inhimillisistä vaikutuksista”, kertoo maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammad.  

Taloudelliset laskelmat on tehnyt konsultti ja politiikan asiantuntija Heikki Sairanen, ja ne ulottuvat paikoin jopa viiden vuoden päähän. Tällaiset laskelmat ovat väistämättä karkeita ja suuntaa-antavia, eivätkä voi korvata tarkempaa tasapainotarkastelua, jota lainvalmistelulta tulisi edellyttää. 

Yhteenvetona voi todeta, että kehitys on äärimmäisen huolestuttava sekä työllisyyden, talouden että ihmisten kannalta. Lakimuutokset tulevat heikentämään matalapalkka-alojen työllisyysastetta, lisäämään byrokratiaa, vaikeuttamaan kotoutumista, lisäämään paperittomuutta ja sen myötä monia negatiivisia lieveilmiöitä yhteiskunnassamme”, sanoo Hammad.  

Kiristykset ajavat jo nyt haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ahdinkoon. 

”Tämä on Ruotsin tie, huonolla tavalla.” 

Infograafi: Kiristyvän turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan vaikutukset numeroina. Kotoutuminen vaikeutuu ja syrjäytymisen riski kasvaa: Yksin maahantulleiden aikuistumisen tuen yläikärajan lasku lisää syrjäytymistä ja siirtää palvelutarvetta muille viranomaisilla. Vastaanottorahan ja indeksijäädytyksen pienentymisen yhteisvaikutus vuonna 2024 yksinasuvalla ja yksinhuoltajalla verrattuna vuoteen 2023 on -68,97€/kk. Viranomaistyö kasvaa: Epäonnistunut kotoutuminen näkyy lisääntyneenä asiointina eri viranomaisten kanssa. Pelkästään oleskelulupien keston lyhentyminen lisää Maahanmuuttovirastolle kuluja ja rasittaa julkista taloutta -3 miljoonaa euroa/vuosi. Työllisyysaste heikkenee: Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee 1300 eurosta 1600 euroon kuukaudessa. Tämä johtaa 6000 työntekijän vähenemiseen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi PAMin kiinteistöpalvelualalla palkka vähennysten jälkeen reilusti alle 1600€/kk. Paperittomuus kasvaa ja varjoyhteiskunta vahvistuu: Suomen pakolaisavun arvion mukaan Suomessa on 3000-6000 paperitonta. Esitykset lisäävät arviolta 1200 kielteistä oleskelulupapäätöstä vuodessa. Tämä tarkoittaa 300 lisää paperitonta / vuosi, jos arviodaan että 25% kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista ajautuu paperittomaksi. Viidessä vuodessa 1500 paperitonta lisää tarkoittaisi 25-50 prosentin nousua kokonaismäärässä.

Maahantulija ei kelpaa töihin

Hallitus esittää työntekijän oleskeluluvan tulorajaa nostettavaksi vähintään 1 600 euroon kuukaudessa. Työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa on vaikea ymmärtää työnantajan ja työmarkkinoiden kannalta. Siksi se on myös työntekijän kannalta kohtuuton. 

Työ ja työllistyminen ovat tärkeä osa integroitumista Suomeen. Maahanmuuttajataustaista työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä kipeämmin monella eri toimialalla. Juuri maahantulijat tekevät usein matalapalkka-alojen työtä. 

Suurena sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana olemme huolissamme myös maahantulijoiden työllistämisen vaikeutumisen seurauksista koko sote-alalle.

Muistio kevään 2024 hallituksen esitysten vaikutuksista (pdf)

 

Lisätietoa:

Maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammad, anne.hammad@hdl.fi, 050 502 0022 

Diakonissalaitos on tehnyt maahantulijoiden kanssa töitä yli 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä tuemme muun muassa yksin alaikäisinä maahan tulleita nuoria, kidutettuja ja sotatraumatisoituneita, paperittomia ja Itä-Euroopan liikkuvaa väestöä. Toimintaa on sekä Suomessa että lähtömaissa.  

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: