Näkymättömät-ohjelman johtaja Heidi Rosbäck: “Osallisuus on maailman tärkein sana ja tunne”

Osallisuus on maailman tärkein sana, sanoo Näkymättömät-ohjelman johtaja Heidi Rosbäck. Kuva: Kiira Suoranta

Osallisuus on sana, joka kiteyttää olemassa olemisen edellytyksen. Monelle se on myös kielellinen turhake, höttösanojen kruunattu kuninkaallinen, kirjoittaa Näkymättömät-ohjelmajohtaja Heidi Rosbäck.  

 Me ”osallisuuden vahvistamisen ammattilaiset” kutsumme ihmisiä työksemme järjestämäämme tilaisuuteen hyvällä tarkoituksella ja aikomuksella. On suunnitelmia ja hyviä tarjoiluja. Jos ketään ei näy, ensimmäinen ajatuksemme on, ettei ihmisiä kiinnosta. 

Usein kyllä kiinnostaa, mutta lähestymistapamme voi olla väärä. Mikäli toimimme ja viestimme omasta näkökulmastamme käsin, me osallistamme. Mutta jos toimimme ihmislähtöisesti, meillä on mahdollisuus vahvistaa osallisuutta. 

Kyse on siitä, kohtaavatko intressimme, arvostammeko asioita, jotka ovat ihmisille tärkeitä ja kohtaammeko heidät siellä, missä he ovat. Vai asetammeko tavoitteet organisaatiomme edellä ja kutsumme muut neukkariimme kertomaan mielipiteitään? 

Kaikki eivät tule nähdyiksi tai hyväksytyiksi 

Ajattelen, että osallisuus on maailman tärkein sana. Minulle se ei ole muotitermi, jolla ruksataan ylhäältä tarjottu osallistaminen, mielipidettä tiedusteleva kuuleminen ja kokoon kutsuttu kehittämistilaisuus suoritetuiksi. Osallisuutta ei myöskään voi kiteyttää huoneentauluksi.  

Osallisuus on nimittäin tunne. Se on tunne, joka kertoo meidän kuuluvan joukkoon, olevamme muille merkityksellisiä ja voivamme toimia itselle tärkeiden asioiden puolesta. Se on tunne, joka vahvistaa sitä, että meillä on väliä juuri sellaisena kuin olemme ja että voimme toimia itsellemme sopivilla tavoilla.  

Meillä jokaisella on perustavanlaatuinen tarve kuulua johonkin. Samalla joukossamme on paljon ihmisiä, joilla ei ole läheisiä ihmissuhteita eikä porukkaa, johon liittyä. Kaikki eivät koskaan saa toisilta tunnetta nähdyksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään.  

Osallisuuden edistäminen lisää toimijuutta 

Joskus osallisuuden synonyyminä pidetään toimijuutta. Toimijuus ja osallisuus ovat kuitenkin ennemmin toistensa katalyytteja. 

Toimijuus syntyy luottamuksesta siihen, että voi ja pystyy, ja että omalla tekemisellä on merkitystä. Luottamus rakentuu siten, että on ensin valta omaan elämään ja arkeen, sitten lähipiiriin ja lähiympäristöön ja lopulta yhteiskuntaan. Jos ei koe voivansa vaikuttaa oman arkensa tapahtumiin, ei voi odottaa kiinnostusta ja vaikuttamista yhteisiin asioihin.  

Esimerkiksi äänestämättä jättäminen ei aina ole laiskuutta, vaan tilanne, jossa ihminen kokee, että hänen antamallaan äänellä ei olisi mitään merkitystä. Tilanne ei korjaannu yksittäisillä aktivointitoimenpiteillä, vaan luomalla mahdollisimman monelle edellytyksiä luottaa yhteiskunnan ja politiikan olevan meitä jokaista varten. 

Toimijuutemme on siis kuin maalitaulu, jonka punainen keskipiste on napamme. Toimijuus kasvaa rinkula kerrallaan oman elämän toiminnoista kohti yhteisiä ja yhteiskunnallisia. On aloitettava läheltä päästäkseen kauemmas. Yhteiskunnassamme näkymättömien väestönryhmien, syrjään jääneiden ja jätettyjen kanssa tehtävä työ on siis aloitettava palauttamalla jokaisen yksilön usko itseen ja omien yhteisöjen löytymiseen. Siten luodaan perusta sille, että ihminen voi luottamuksen lisääntyessä toimia itselle tärkeiden yhteisten asioiden edistämiseksi. 

Kaikista ei kuitenkaan tarvitse olla yhteiskunnallisen päättäjän rooliin. Oman elämän kokoinen toimijuus riittää. 

Osallisuus on yksilön tunne, mutta se rakentaa siltoja vuorovaikutukseen 

Kun osallisuuteen liitetään sellaisia sanoja kuin kohtaaminen, kuuluminen, merkityksellisyys ja toimijuus, on rivissä sanahelinän tusinatermejä. Kun kurkkaa jokaisen sanan taakse, huomaa helposti, että itsestäänselvyydeltä kuulostavat sanat eivät todellakaan ole sitä arjessa.  

Osallisuutta ei voi pakottaa eikä se synny yksinäiseen mieleen. Se on tunne, joka syntyy yhteydestä itseen ja toisiin. Se on kokemus siitä, että on itsenään arvokas ja tärkeä muille ihmisille.  

Vaikka osallisuus on yksilön oma tunne, voimme kuitenkin luoda sille edellytyksiä ja rakentaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Kaikki lähtee tahdosta kohdata ihminen hänen omilla ehdoillaan. Olla hyvällä tavalla utelias, avoin, puolesta tietämätön ja nöyrä toisen kokemusten edessä. Muun muassa siitä osallisuuden mahdollistamisessa on kysymys. 

 Heidi Rosbäck on Näkymättömät-ohjelman johtaja. 

Näkymättömät on osallisuusohjelma, joka käyttää yhteisenä mittarina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämää osallisuusindikaattoria.