Hyviä uutisia!

Alina aloitti unelmiensa opiskelupaikassa, Puro iloitsi yhteisöstä, jossa jokainen otetaan vastaan juuri sellaisena kuin on. Innocent oppi korjaamaan moottoripyöriä, Mila puolestaan löysi intohimonsa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Käänteentekeviä asioita, juhlanhetkiä, iloa ja juhlaa. Pieniä ja suuria ihmiselämän ihmeitä ja onnentunteita. Niitäkin mennyt vuosi on meistä monelle tarjonnut. Mikä sai Sinun sydämesi läikähtämään ilosta?

Alinalle, Innocentille, Lovenessille, Milalle, Purolle ja Mercyfulille vuosi 2024 toi hyviä uutisia. Kuvassa neljä ensin mainittua. 

Vuoden 2024 hurjien ja kurjien uutisten vyöry saattoi lamauttaa. Inflaatio kiihtyi, valtionvelka kasvoi, kahvipaketin hinta kallistui, Lucia-neito sai rasismiryöpyn niskaansa, sään ääri-ilmiöt näyttivät voimaansa tulvien ja tuhon muodossa, Suomussalmen raakkujoen tuhot saivat huolestumaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, työttömyysturvan suojaosa poistui ja syvensi monen talouskurimusta, nuorten huumekuolemat lisääntyivät, maailmalla Gazan kansanmurha oli vain yksi esimerkki ihmisen julmuudesta.

Hyviäkin asioita tapahtui kuitenkin valtavasti. Keräsimme tähän viisi hyvää uutista vuoden varrelta.

Puro löysi ympärilleen lämpimien ihmisten yhteisön

Oulun D-asema on yhteisö, jossa toimintaa suunnitellaan sekä toteutetaan yhdessä toimintaan osallistuvien ja vapaaehtoisten kanssa.  Ikää, sukupuolta, ihonväriä, ammattia tai muuta taustaa ei kysellä, vaan jokainen on tervetullut mukaan sellaisena kuin on ja silloin kun haluaa. Kuva: Tarja Kerttula

“Et arvaakaan, miten tärkeä rooli D-asemalla ja sen ihmisillä on ollut tänä vuonna mun elämässä!”, 17-vuotias Puro sanoo.

Valoisalla ja sosiaalisen oloisella nuorella on taustallaan rankkaa kiusaamista, ahdistusta, oman identiteetin etsimistä ja vuosia kestänyt vakava masennus. Sitä ei ulkopuolinen huomaisi, ellei tietäisi.

Puro on saanut ammattiapua ja perheen tuki on ollut tietenkin korvaamaton.

Nyt Oulun D-asemasta on tullut myös suoranainen henkireikä. Siellä hän on vapaaehtoisena ja osallistujana muun muassa digiapu- ja askarteluryhmissä. Muut osallistujat ovat 16–70-vuotiaita ja kaikilla on omanlaisensa elämäntarinat ja -tilanteet. Puro on itsekin houkutellut mukaan uusia ihmisiä.

D-asemalta lähtiessään Puro on täynnä virtaa, vaikka aamulla olisikin ollut mieli maassa. Yhteisön voima on vertaansa vailla.

”Täällä mut on otettu vastaan just sellaisena kuin mä oon. Mut on hyväksytty ja mua on arvostettu. Siitä mä oon saanut tosi paljon voimaa. Tänne on niin mahtavaa tulla, kun on hymyilevät kasvot vastassa!”

Vaikeassa tilanteessa olevaa Puro haluaa kannustaa etsimään itseä vahvistavia voimavaroja ja ihmisiä: ”Taistele, älä vaan luovuta!”

Ja sitten. Joulukuun alussa tulee vielä yksi hyvä uutinen: ”Sinut on hyväksytty opiskelemaan ohjelmistokehityksen perustutkintoa. Opiskelu alkaa 8.1.2025”. Ala-asteella Minecraftiin hurahtanut nuori on matkalla haaveilemaansa ammattiin pelikehittäjäksi. Tai ainakin opiskelemaan heti tammikuussa. Miten hienoa!

Alina pääsi NUOTTI-valmennuksen kautta toiveidensa opintoihin

Alina löysi oman juttunsa ja pääsi opiskelemaan.

Jos Purolla opinnot ovat vasta alkamassa, Alina on saanut omiinsa jo tuntumaa.

Peruskoulun jälkeen nyt parikymppinen Alina ei ollut varma, mitä tekisi seuraavaksi. Hän aloitti ammattikoulun, mutta totesi pian, ettei se ole hänen juttunsa. Sen jälkeen hän teki jonkun aikaa erilaisia töitä.

”Mutta niistäkään ei löytynyt sellaista omaa juttua.”

Alina hakeutui NUOTTI-valmennukseen Turun Vamokseen. NUOTTI-valmennus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Valmennus tarjoaa nuorelle apua arjen järjestämiseen ja opiskelun tai työn suunnitteluun.

Valmennuksessa kartoitettiin omia vahvuuksia erilaisten tehtävien ja harjoitusten avulla ja mietittiin, millaisia asioita Alina haluaisi tulevaisuudessa tehdä ja missä niitä pääsisi opiskelemaan.

”Tuntui hyvältä, että vahvuuksien lisäksi käytiin läpi myös omia epävarmuuksia, joihin sitten sai apua”, Alina kertoo.

Valmennuksen loppupuolella Alinalla oli jo selkeä kuva siitä, mihin hän halusi hakea opiskelemaan. Tänä vuonna hän pääsi opiskelemaan korkeakouluun.

”Opinnot ovat tuoneet mukanaan paljon uutta, mutta tuntuu hyvältä opiskella juuri sitä alaa, mitä haluan.”

Vamos auttoi nuoria löytämään oman polkunsa myös Tansaniassa

Diakonissalaitos tukee vaikeassa asemassa olevia nuoria työn tai toimeentulon löytämisessä myös Tansanian Mufindissa. Työtä tehdään yhteistyössä kumppanijärjestö Foxes Community and Wildlife Conservation Trustin kanssa.

Paikallisten pienyritysten kanssa järjestetyt harjoittelujaksot ovat osoittautuneet toimiviksi. Nuoret ovat oppineet arvokkaita taitoja ja heistä 60 prosenttia on jatkanut työelämään tai ryhtynyt itse yrittäjäksi.

Innocent Mkonye korjaa moottoripyörää. Kuva: James Kasela.

18-vuotias Innocent Mkonye on ollut harjoittelussa autokorjaamossa neljä kuukautta. Moottoripyöriä hän osaa jo korjata omatoimisesti.

”Osaan korjata myös pieniä vikoja autoista, mutta siitä minulla on vielä paljon opittavaa”, Innocent sanoo.

Harjoittelujaksoa on jäljellä vielä kuukausi. Sen jälkeen hänelle on luvattu korjaamosta vakituinen työpaikka. Oppiminen jatkuu, vaikka harjoittelu päättyykin.

”Tulevaisuudessa haluaisin avata oman autokorjaamon. Minulla on jo muutamia asiakkaitakin.”

Tansanialaiset Loveness ja Mercyful oppivat harjoittelussa muuraamaan taloja. Kuva: James Kasela

Loveness, 20, ja Mercyful, 19, ovat yhdessä rakentaneet jo kolme taloa.

”Suoritimme viisi kuukautta kestäneen harjoittelun taitavan muurarin opissa, ja jatkoimme hänen kanssaan työskentelyä vielä harjoittelun jälkeenkin. Nyt työskentelemme kahdestaan”, Loveness kertoo.

Mila löysi intohimon yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Emma Kallunki, Mila Nikkanen ja Erhan Daler edustivat Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelmaa Into-päivillä. Kuva: Emma Kallunki.

22-vuotias Mila Nikkanen oli peruskoulun jälkeen monta vuotta työn ja koulutuksen ulkopuolella terveysongelmien vuoksi. Tilanne tuntui toivottomalta.

”Olin todella hukassa, enkä ajatellut, että ikinä tulisin löytämään omaa paikkaani yhteiskunnassa”, hän kertoo. ”Ajattelin myös, että ei minun äänelläni ole mitään väliä, kun ei kukaan ole aikaisemminkaan kuunnellut,” Mila muistelee.

Monen mutkan kautta Mila löysi kuitenkin Diakonissalaitoksen Vamoksen, ja sitä kautta lopulta Nuorten ohjelman, jonka kansalaisaloitekampanjaan liittyvä työpaja oli ensimmäinen askel kohti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Se olikin menoa. Nuorten ohjelmassa mukana oleminen mullisti ja muutti elämän suunnan täysin. Viimeisen parin vuoden aikana Mila on päässyt puhumaan itselleen tärkeistä aiheista sekä seminaarisaleissa että pienemmän piirin vaikuttajatapaamisissa. SuomiAreenan päälavalla, eduskunnassa, ministeriössä…

Hän on selkeästi löytänyt oman intohimonsa, yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Mikään ei enää tunnu mahdottomalta.

“Olen oppinut, että päättäjät kuuntelevat kyllä. Muutosta on oikeasti mahdollista tehdä, ja meidän nuorten kokemuksilla on merkitystä.”

Nyt Mila on mukana eduskunnan Nepsy-verkostossa sekä nuorten mielenterveyden tukiverkostossa. Tammikuussa alkavat työt Diakonissalaitoksen vaikuttamistyön tiimissä.

Mitä hyviä uutisia tai asioita Sinulle jäi mieleen menneeltä vuodelta 2024? Saitko työn? Teitkö pitkään kyteneen päätöksen? Ehkä ihastuit? Lämmittikö vastaantulevan hymy tai kauniit sanat?

Teksti: Jenni Sarolahti ja Kiira Suoranta, Diakonissalaitoksen viestintä
Kuvat: Tarja Kerttula, James Kasela, Emma Kallunki & Alina