Hyvinvointikysely sukeltaa henkilökunnan arkeen

Media antaa tietynlaisen, melko yksipuolisen kuvan sote-alan kuulumisista. Tämä selviää Diakonissalaitoksen omistaman, sote-palveluita tarjoavan Rinnekodit Oy:n teettämästä kyselystä. Sote-ammattilaiset tunnistavat kuitenkin toisenlaisen arjen, joka on täynnä huumoria, lämpöä ja merkityksellisyyttä, kuten vastajulkaistu Silkkaa sotea -kampanjamme kertoo. Päästäksemme entistä syvemmälle työntekijöidemme arkeen, iloihin ja suruihin, teetämme vuosittain hyvinvointikyselyn.

Kuva: Marissa Tammisalo

Hyvinvointikyselyssä selvitetään kokemusta johtamisesta, kulttuurista, hyvinvoinnista, osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta sekä suositteluhalukkuudesta eli asioista, jotka vaikuttavat suoraan työntekijäkokemukseen.

Vinhasti muuttuvassa maailmassa olemme tuoreen hyvinvointikyselymme tulosten mukaan onnistuneet pitämään  työntekijäkokemuksemme vahvalla hyvällä tasolla jo useamman vuoden. Lisäksi suositteluindeksi eNPS on jo neljättä vuotta kohonnut ollen nyt erittäin hyvällä tasolla.

Jatkuvia tekoja onnistumisen eteen

”Työntekijäkokemuksen pysymiseen positiivisena tarvitaan jatkuvia tekoja – saavutettu tilanne ei ole itsestäänselvyys”, kertoo Diakonissalaitoksen konsernin hyvinvointipäällikkö Jenni Toivonen.

Kyselyssä pyydetään joka vuosi avointa palautetta ja kehitysehdotuksia. Viime vuonna niissä nousi muun muassa toive arjen yhteistyön sujuvoittamisesta ja monimuotoisuuteen panostamisessa. Hyödynsimme arvokasta palautetta niin konsernitasolla toimintatapojen kuin yksiköissä arjen käytäntöjen kehittämiseen uudistamalla työyhteisön sisäistä viestintää ja vuorovaikutusta. Lisäksi  käynnistimme suunnitelmallisen DEI-työskentelyn.

”Panostaminen näkyi nyt nousuna monissa vastauksissa. Suurimmat positiiviset muutokset olivat innostuneisuudessa omaa työtä kohtaan, kokemuksessa työkavereiden tuesta ja avusta sekä tietoisuudesta omaan työtehtävään liittyvistä odotuksista. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä työssä ja työyhteisössä viihtymisen ja suoriutumisen kannalta”, Toivonen summaa.

Tänä vuonna avoimia palautteita saatiin lähes 1500 kappaletta, joista jokainen on arvokas tulevaisuuden kehitystyössä. Kyselyssä pyydettiin nimeämään asia, jonka muuttuessa arki olisi entistä sujuvampaa. Tällaisia oli muun muassa toive saada enemmän aikaa yhdessä tekemiselle ja kohtaamisille, sujuvampi tiedonkulku, tasavertainen kohtelu ja keskinäisen arvostuksen lisääminen. Näihin asioihin kiinnitetään erityisesti huomiota tulevana vuotena DEI-työskentelyn tiivistämisessä sekä arvostavan vuorovaikutuskulttuurin vahvistamisessa.

Onnistumisen reseptinä yhteiskehittäminen

Katri Miettinen on työskennellyt Rinnekodit Toimintakeskus Kipparissa kolme vuotta yksikönjohtajana. Miettinen luotsaa 19-henkistä tiimiä, joka vastaa kehitysvammaisten ja autismikirjon asiakkaiden henkilöiden päiväaikaisesta toiminnasta. Miettisen moniammatillisessa tiimissä työskentelee ohjaajia, erityisohjaajia, toiminnanohjaaja sekä oppisopimusopiskelija.

”Meillä on iso, värikäs tiimi”, Miettinen kuvailee porukkaansa ja jatkaa: ”Työskentelemme kahdessa kerroksessa kahdessa pienemmässä tiimissä. Teemme samoja asioita, mutta hieman erilaisilla painotuksilla, sillä asiakkaiden toimintakyvyssä ja tuen tarpeissa on eroja. Noin puolet asiakkaista kommunikoi puheella ja muiden kanssa käytetään muita kommunikaatiokeinoja kommunikoinnin tukena.”

Suuresta tiimistä ja haastavasta työstä huolimatta Miettisen yksikön hyvinvointikyselyn tulokset  olivat yksi konsernin korkeimmalla tasolla olevista.

”Olen valtavan iloinen tuloksista! Ne eivät ole aina olleet näin korkeat – olemme tehneet tiiminä työtä kovasti myönteisen työntekijäkokemuksen, hyvinvoinnin ja tiimimme yhtenäisyyden eteen.”

Kipparissa jokainen saa hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan niin asiakastyössä kuin tiimin yhteisessä toiminnassa, kuten tiimiläisten toisilleen vetämissä, työhyvinvointia lisäävissä jumppatuokioissa. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lisää työnkierto, jota toteutetaan Kipparin eri kerrosten välillä. Palaverirakenteet tukevat sekä oman pienemmän tiimin että koko yksikön tiedonkulkua. Tiivis yhteydenpito kerrosten välillä luo Miettisen mukaan psykososiaalista turvallisuuden tunnetta: esimerkiksi haastavissa tilanteissa voi aina luottaa siihen, että myös toisesta tiimistä saadaan apua.

Miettinen on pohtinut omaa johtamistaan ja hänellä on siihen selkeä filosofia.

”En ole tietoisesti läsnä joka hetki arjen työssä: tällä pyrin antamaan tiimille mahdollisuuden itseohjautuvuuteen ja vastuunkantoon – siihen, että heillä on vapaat kädet työskennellä parhaaksi katsomallaan tavalla toimintamme raameissa. Toisaalta huoneessani on aina ovi auki ja olen läsnä silloin, kun tarvitaan apua. Minut voi pyytää mukaan vaikeisiin tilanteisiin tai muuten vaan, jos tarvitsee tukea.

Meillä on tiimissä vahva kokeilukulttuuri: asioita ja erilaisia toimintatapoja saa rohkeasti kokeilla. Aina kaikki ei mene putkeen, ja meillä myös erehtyminen on hyväksyttyä. Mikromanageerausta vältän viimeiseen asti.”

Kirjoittaja Leena Åkerberg työskentelee Rinnekotien viestintäpäällikkönä.