Ihmisoikeustyö ja hätäapu jatkuu Ukrainassa ja sen naapurimaissa
30.6.2022
Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen Diakonissalaitoksen ja sen ukrainalaisen kumppanijärjestön, Roma Women Fund Chiriclin, humanitaarinen apu on tavoittanut kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilla Ukrainaa. Samalla kun hätäapu vie edelleen suurimman osan ajasta, pyrkii Chiricli jatkamaan myös perustyötään vähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Diakonissalaitoksen hätäapukeräykseen on kesäkuun loppuun mennessä lahjoitettu lähes 270 000 euroa, minkä lisäksi säätiö on itse antanut 100 000 euroa vaikeimmassa asemassa olevien ukrainalaisten auttamiseen. Avun on toimittanut perille eri puolille maata Diakonissalaitoksen pitkäaikainen yhteistyökumppani Roma Women Fund Chiricli.
”Olemme toukokuun loppuun mennessä jakaneet 25 000 lämmintä ateriaa, auttaneet 1 200 ihmisen evakuoinnissa ja tarjonneet neuvontaa 18 000 henkilölle”, kertoo Chiriclin projektikoordinaattori Julian Kondur. ”Tiedottaminen esimerkiksi evakuoitumisen mahdollisuuksista, humanitaarisesta avusta tai rajoituksista, kuten ulkonaliikkumiskielloista, on tärkeää, sillä viranomaisten tiedotteet eivät tavoita kaikkia. Ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa tarvitsevat esimerkiksi vammaiset tai lukutaidottomat, joista jälkimmäisiä on paljon erityisesti romanivähemmistössä.”
Venäjän keskittäessä voimiaan Itä-Ukrainassa toukokuussa Chiricli auttoi monia perheitä pakenemaan alueelta. Myös jo miehitetyiltä alueilta tuli paljon avunpyyntöjä. Vaikkei sieltä pystytty suoraan järjestämään evakuointeja, Chiricli auttoi ihmisiä löytämään apua verkostoitumalla ja tuki tarvittaessa taloudellisesti Ukrainan hallinnassa oleville alueille siirtymisessä. Järjestön verkostojen kautta pystytään organisoimaan ruoanjakelua myös miehitetyillä alueilla.
Poikkeustilanteesta on tullut uusi normaali Ukrainassa
Chiriclin työntekijöistä osa on palannut Kiovaan Venäjän vetäydyttyä Pohjois-Ukrainasta, osa on Odessassa ja osa vielä pakolaisina muualla Euroopassa. ”Poikkeustilanteesta on tullut uusi normaali. Palasimme Kiovassa sijaitsevalle toimistollemme, mutta epävarmuus jatkuu. Olemme tottuneet kantamaan kaikkialla mukanamme hätäpakkausta, jossa ovat tärkeimmät dokumentit, lääkkeet ja muut tarvikkeet, joiden pitäisi olla mukana, jos yhtäkkiä joutuisimme taas pakenemaan”, itsekin maansisäisenä pakolaisena ollut Kondur kertoo.
Järjestön perustyö, vähemmistöjen ihmisoikeuksien edistäminen, vie nykyään paljon aiempaa enemmän aikaa, sillä riskien ja turvallisuustilanteen huolellinen arviointi on elintärkeää sotaa käyvässä maassa.
Ihmisoikeustyön kannalta Ukrainassa on tällä hetkellä huolestuttava välitila, sillä parlamentti erotti toukokuussa ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmyla Denisovan epäluottamuksen vuoksi. Uuden ihmisoikeusvaltuutetun valitseminen on poliittinen prosessi, joka ottaa oman aikansa, eikä uutta henkilöä tehtävään ole vielä valittu.
Chiriclissä on huomattu ennakkoluuloisten asenteiden taas nostaneen päätään sodan alussa vallinneen solidaarisuuden jälkeen. ”Ihmiset ovat väsyneet sotaan. Pari ensimmäistä kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen kaikki auttoivat innokkaasti toisiaan ja romanien kohtaama syrjintäkin väheni. Nyt tilanne on taas huonompi. Yritämme tukea ihmisiä heidän kohdatessaan vihapuhetta ja syrjintää”, kertoo Julian Kondur.
Auttajatkin väsyvät hätätilanteen ja epävarmuuden jatkuessa. Miten he jaksavat jatkaa?
”Itse saan voimaa toisten ihmisten kohtaamisesta ja kumppaneiden tuesta”, Julian Kondur kertoo.
Moldovassa annetaan apua Ukrainasta paenneille vammaisille ja vähemmistöihin kuuluville
Diakonissalaitoksen hätäavun tuella on annettu apua myös Ukrainasta Moldovaan paenneille, haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluville ihmisille. Moldovan rajan on ylittänyt sodan alettua puoli miljoonaa ukrainalaista.
Diakonissalaitoksen pitkäaikainen moldovalainen kumppani, Moldsolidaritate-järjestö, kiinnitti keväällä huomiota siihen, että maan pakolaiskeskuksissa ei ollut juurikaan otettu huomioon esteettömyyttä, minkä vuoksi vammaiset ihmiset eivät voineet hakea niistä turvaa.
”Vähemmistöihin kuuluvat taas kohtasivat usein pakolaiskeskuksissa syrjintää, niin valtaväestöön kuuluvien ukrainalaisten kuin keskuksissa työskentelevien osalta”, kertoo Moldsolidaritaten puheenjohtaja Cristina Temizcay. ”Siksi päätimme perustaa esteettömän pakolaiskeskuksen, joka on tarkoitettu vain vammaisille ja syrjityille vähemmistöille, kuten romaneille.”
Moldovaan paenneet jatkavat yleensä matkaa muualle Eurooppaan
Huhtikuun puolessavälissä perustettu keskus on tähän mennessä auttanut 274 vammaista ja heidän avustajaansa ja 45 raskaana olevaa tai vammaisen lapsensa kanssa paennutta romaninaista. Greblestin kylässä sijaitsevan keskuksen kapasiteetti on viitisenkymmentä ihmistä kerrallaan.
”Kun pakolaiset ovat saaneet tarvitsemansa apuvälineet ja lääkkeet ja mahdollisesti vielä apua matkustusdokumenttien kanssa, autamme heitä matkallaan eteenpäin”, kertoo Cristina Temizcay. Useimmat vammaiset jatkavat matkaa Saksassa tai Itävallassa sijaitseviin keskuksiin, joissa heille voidaan tarjota tarvitsemaansa pidempiaikaista asumista ja apua. Jos pakolaisilla on läheisiä muissa maissa, järjestetään matka heidän luokseen niin, että perheet voivat olla yhdessä. Pieni määrä pakolaisia on myös jäänyt asumaan Greblestin keskukseen toistaiseksi.
”Ukrainalaisilla ja moldovalaisilla kollegoillamme ja heidän paikallisilla verkostoillaan on keskeinen rooli haavoittuvimpien ihmisten suojelun järjestämisessä ja heidän oikeuksiensa puolustamisessa alueella”, sanoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö Anca Enache. ”Ruohonjuuritason auttamistyön lisäksi kumppanimme seuraavat maidensa ihmisoikeustilannetta ja vaikuttavat vähemmistöryhmien oikeuksien puolesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työ ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia ja myös laajempia etnisiä konflikteja alueella”, Enache toteaa.
Lahjoita hätäapua Ukrainaan Lue lisää työstämme Itä-Euroopassa