Joustavat ideologiat haastavat perinteisiä käsityksiä väkivaltaisen ekstremismin kentällä  

Yhden selvärajaisen taustaideologian eli aatejärjestelmän sijaan väkivaltaisesti radikalisoituneet henkilöt ja ryhmät yhdistelevät yhä useammin erilaisia näkökulmia ja kertomuksia, joilla omaa toimintaa tai maailmankuvaa perustellaan. Nämä niin kutsutut joustavat ideologiat voivat aiheuttaa haasteita käytännön kohtaamis- ja asiakastyöhön. 

Viime vuosina väkivaltaisen ekstremismin tutkimuksessa ja käytännön työssä ovat yleistyneet termit kuten salaattibaariekstremismi ja hybridiradikalisaatio. Taustalla on ilmiö, jossa väkivaltaisesti radikalisoituneet henkilöt ja ryhmät eivät enää sitoudu yhteen selvärajaiseen taustaideologiaan eli aatejärjestelmään, vaan omaa toimintaa tai maailmankuvaa perustellaan yhdistelemällä eri ideologioita, näkökulmia ja kertomuksia. Samaan aikaan on havaittu lisääntyvää vuorovaikutusta sellaisten ryhmien välillä, joita ei perinteisesti ole yhdistetty toisiinsa. Tätä ilmiötä on kuvattu joustavien ideologioiden käsitteellä. 

Siltanarratiivit yhdistävät vastakkaisia ryhmiä

Ideologiseen joustavuuteen kuuluvat aatejärjestelmien sekoittumisen lisäksi erilaisten ideologioiden keskeisten elementtien päällekkäisyydet. Eri ideologioita edustavat ryhmät voivat liittyä yhteen samojen tavoitteiden edistämiseksi tai tutkia ja hyödyntää jopa vastakkaisten ryhmien toimintatapoja. Näitä eri toimijoita yhdistäviä ja lähentäviä ideologisia leikkauspisteitä kutsutaan siltanarratiiveiksi. 

Siltanarratiivien kautta eri toimijat voivat löytää yhteisen maaperän ja yhdistävän vihollisen, vaikka muuten niiden maailmakatsomukset olisivat hyvin erilaiset. Käytännössä ryhmät ja yksilöt, jotka yleisen käsityksen mukaan edustavat jopa vastakkaisia arvoja tai asenteita, voivat tukea toisiaan tai tutustua toistensa toimintatapoihin ja taktiikoihin. Tiedetään esimerkiksi, että kansainvälisillä äärioikeistolaisilla internetin keskustelupalstoilla ja verkostoissa on jaettu Isis-järjestön tuottamaa materiaalia.  

Joustavat ideologiat yksilötasolla

Tutkimusten mukaan osa väkivaltaisesti radikalisoituneista henkilöistä vaihtaa ideologiaa tai luo uusia risteytyksiä eri ideologioiden osista silloin, kun yhden ideologian ei koeta vastaavan henkilön kaikkiin tarpeisiin tai kiinnostuksenkohteisiin.  

Yksilötasolla joustavia ideologioita voidaan tarkastella kahden tyyppiesimerkin kautta: 

• Niin kutsutut ‘sekoittajat’ (englanniksi ideological mixers) yhdistelevät elementtejä eri lähteistä, jotka voivat olla ristiriitaisia tai jopa vastakkaisia. Eri ideologioista kerätyillä argumenteilla perusteellaan omia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja oikeutetaan väkivallan käyttöä. 

• Niin kutsutut ‘takinkääntäjät’ (ideological hoppers) vaihtavat ryhmää tai uskomusta tilanteen mukaan.  

Joustavat ideologiat osana informaatioympäristöä ja identiteetin rakentumista

Joustavien ideologien kehittymisestä ei ole vielä olemassa kovin paljon tutkimustietoa. Tutkijoilta ja käytännön työstä on kuitenkin noussut havaintoja, jotka antavat alustavia selityksiä sille, mitkä tekijät myötävaikuttavat niiden syntymistä. 

Yksi tekijä on muodollisten ryhmittymien merkityksen vähentyminen osana väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä. Samaan aikaan eri ryhmien välille luodut vuorovaikutuksen esteet ovat madaltuneet, mikä helpottaa ideoiden ja aatteiden vapaampaa jakamista. Toinen selitys on yleisempi digitaalisen toimintaympäristön muuttuminen viime vuosikymmenten aikana. Tämä kehityskulku on vaikuttanut kaikkeen tiedon hakemiseen ja sen käsittelemiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin ja varsinkin nuorilla minäkuvan muodostumiseen.  

Joulukuussa 2023 tehdyn Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksen mukaan Tiktokista on tullut Suomessa tärkein uutiskanava lähes puolelle 13–18-vuotiaista nuorista. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla tietolähteet olivat suhteellisen selkeitä ja yhdenmukaisia, kun lähes kaikki tieto saatiin samoilta valtamedian uutisiskanavilta. Internetin ja digitaalisen ajan myötä erityisesti raja tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä on hälventynyt. Nykypäivänä kuka tahansa voi levittää tietoa ja toimia mielipidevaikuttajana sosiaalisessa mediassa. Kun saatavilla oleva tieto ja vaikutteet tulevat yhä moninaisimmista lähteistä, ei ole ihme, että myös ihmisten ajattelussa eri ideologiat ja motiivit sekoittuvat. 

Osana digitalisoitumista nuorten minäkuvan rakentuminen on muuttunut myös yhteiskunnan tasolla. Oman minäkuvan elementtejä haetaan monipuolisemmin eri ryhmistä ja lähteistä. Erityisesti internetissä on mahdollista kuulua useisiin erilaisiin porukoihin ja yhteisöihin. Vielä 1990-luvulla erilaisissa alakulttuureissa ja niiden määrittelemissä identiteeteissä pysyttiin tiukemmin: esimerkiksi hoppariksi tunnustautuva ei voinut ainakaan ilman oman viiteryhmänsä paheksuntaa myöntää kuuntelevansa intohimoisesti myös rockia.  

Joustavien ideologioiden vaikutukset ja haasteet ammattilaisille – kolme vinkkiä käytännön kohtaamistyöhön

Erilaisissa kohtaamistilanteissa ammattilaiselle voi tuottaa vaikeuksia se, jos asiakas käyttää perusteluissaan vastakkaisia, jopa toisensa kumoavia argumentteja. Jos henkilön ajattelu vaikuttaa ristiriitaiselta, voi esimerkiksi asiakkaan väkivallan käytön taustalla olevia motiiveja ja tarpeita olla vaikeaa hahmottaa. Joustavien ideologioiden ilmiöön kuuluvat läheisesti myös digitaaliset yhteisöt, kuten keskustelufoorumit ja niillä materiaalien jakaminen. Digitaalinen toimintaympäristö ja sen huomioiminen osana työtä voi lisätä haasteita entisestään.  

Alla koottuna vinkkejä väkivaltaista radikalisoitumista ennaltaehkäisevään työhön ja siihen, miten vahvistaa erilaisessa kohtaamistyössä omaa ja yhteisön asiantuntijuutta joustavista ideologioista:

Tiedon ja tietoisuuden lisääminen koko yhteisössä:  

• Omien arvojen, ennakkoluulojen ja ajattelutapojen vaikutuksen tunnistaminen toiminnassa ja vuorovaikutustilanteissa. Omaa asiantuntijuutta on tärkeä vahvistaa tutkimuksiin perustuvalla tiedolla. 
• Itsereflektio ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen sekä toinen toisilta oppimiseen mahdollisuuksien luominen yhteisöissä, ryhmissä ja verkostoissa. Ryhmässä yhdessä oppiminen edesauttaa monipuolisten ideoiden ja näkökulmien muodostumista sekä lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. 
• Yhdessä oppiminen on tehokas keino torjua disinformaatiota. Yhdessä työskennellessä jaetaan tietoa, keskustellaan eri näkökulmista ja arvioidaan kriittisesti tietoa ja sen lähteitä.

Dialogin ja ymmärryksen edistäminen kohtaamisissa:  

• Avoin ja kunnioittava keskustelu erilaisista uskomuksista ja ideologioista sekä paikallisista ja ajankohtaisista ilmiöistä edistää dialogia ja ymmärryksen syntymistä. Kunnioittava kohtaaminen ja avoin uteliaisuus rakentavat keskustelua pidemmälle kuin syyllistäminen ja kieltäminen.
• Dialogi tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä, mikä tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Se on myös keino tulla toimeen erilaisten arvojen, kiinnostusten kohteiden ja tavoitteiden kanssa, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia.

Epäilyttävästä toiminnasta ilmoittaminen ja siihen puuttuminen:  

• Mikäli havaitset epäilyttävää käyttäytymistä tai toimintaa, on siihen puututtava tai ilmoitettava havainnoista eteenpäin asianmukaisille viranomaisille. 
• Selkeä ja johdonmukainen reagointi ja puuttuminen epäilyttävään toimintaan lisää turvallisuuden tunnetta, tukee turvallisen toimintakulttuurin muodostumista ja ehkäisee ongelmien kasvamista hallitsemattomiksi. 
• Diakonissalaitoksen Exit-toiminta tarjoaa maksutonta tukea sekä konsultointiapua ammattilaisille ja läheisille erilaisiin huolta herättäviin tilanteisiin. Lisätietoja ja yhteydenottokanavat: www.hdl.fi/exit 

Kirjoittajana on Diakonissalaitoksen Exit-tiimi. Lisää Exitin työstä ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ilmiöstä Exitin sivuilla täällä.