Joyce ja Tarik ovat paperittomia lapsia Suomessa

2.5.2024

”Paperiton lapsi on lapsi siinä missä kuka tahansa, ja vanhemmalla on samat ilot ja murheet kuin kenellä tahansa meistä vanhemmista. Epävarmuuden ja huolen mittaluokka on vain hurjan paljon suurempi”, sanoo paperittomia perheitä Diakonissalaitoksen Al Amal -päiväkeskuksessa tukeva Päivi Korkeala.

Hymyilevä tyttö.

Kuva: Pixabay

Suomessa syntynyt Joyce on kymmenvuotias alakoululainen. Hän on yksi monista pääkaupunkiseudulla elävistä paperittomista lapsista.

Joycen vanhemmat ovat hakeneet toistuvasti turvapaikkaa ja oleskelulupaa Suomesta. Nyt perhe on umpikujassa: he eivät saa oleskelulupaa Suomesta, mutta eivät toisaalta voi palata turvattomaan kotimaahansakaan. Eikä heitä ota vastaan muut Euroopan maatkaan.

Paperiton on henkilö, joka elää maassa ilman virallista oleskeluoikeutta.

”Paperittomat ovat todella moninainen joukko ihmisiä: yksin tulleita miehiä, yrittäjiä, ikäihmisiä, ihmiskaupan uhreja, mutta myös perheitä ja lapsia, kuten Joyce”, Al Amal -päiväkeskuksen projektikoordinaattori Päivi Korkeala kertoo.

Lapset ovat samalla viivalla oleskelulupaprosessissa vanhemman kanssa. Jos vanhemmalla on vaikeus saada oleskeluoikeus, lapsi on samassa tilanteessa.

Rento yhdessäolo on tärkeää

Joyce on sisaruksineen tuttu näky Al Amal -keskuksessa.

Paperittomien päiväkeskus Al Amalissa voi käydä suihkussa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja levätä. Samalla omaan tilanteeseen saa erilaista psykososiaalista tukea ja neuvontaa. Viime vuonna kohtaamisia oli lähes 18 000, ja 296 ihmistä sai Al Amalin työntekijöiden tuella oleskeluluvan.

Perheille ja lapsille suunnattua toimintaa Al Amalissa on järjestetty jo parin vuoden ajan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden 2024 alusta alkaen toimintaa on pystytty tarjoamaan määräaikaisen hankkeen avulla.

Lapsille ja vanhemmille perheillat, läksykerhot ja yhdessä oleminen tuo leppoisan tauon turvallisessa seurassa.

Suomessa syntyneet paperittomien vanhempien lapset eivät ole koskaan käyneet kotimaassaan, mutta eivät ole kunnolla osa suomalaistakaan yhteiskuntaa. He ovat ikään kuin kahden kulttuurin välissä, mutta eivät osa kumpaakaan.

Rento yhdessäolo rakentaa luottamusta ja on hengähdyshetki arjessa.

”Lasten kanssa pelailemme lautapelejä, rakentelemme legoilla ja vietämme yhdessä aikaa. Vanhemmat saavat hetkeksi aikaa hengähtää teekupin ääreen”, Päivi Korkeala kertoo.

Lapsia on mukana 1-vuotiaasta 14-vuotiaisiin, joten toimintakin vaihtelee osallistujajoukon mukaan. Esimerkiksi läksykerhosta alkanut toiminta muuttui lennosta kokkauskerhoksi, kun ryhmän tytöt innostuivat loihtimaan herkkuja yhdessä.

Nuorille on tärkeää päästä viettämään aikaa yhdessä muuallakin kuin koulussa. Al Amalin kokkauskerhoon lapsiaan suojeleva isäkin päästää tyttärensä.

Vanhempien suurimmat huolenaiheet liittyvät lasten hyvinvointiin, harrastuksiin ja koulunkäyntiin. Näihin kaikkiin saa tukea Al Amalissa.

Tarik, 16, haluaisi pelata jalkapalloa, mutta ei saa

Lapset käyvät koulua, mutta koulunkäynti voi olla puutteellisesta osaamisesta johtuen vaikeaa. Myös harrastukset saattavat tyssätä monenlaisiin asioihin.

16-vuotias Tarik saapui turistiviisumilla Suomeen äitinsä kanssa syksyllä 2023. Tarik jätti kotimaassaan koulun kesken, koska äidille tarjottiin työpaikkaa Suomesta. Heidän saavuttuaan Suomeen äiti sai tietää, että työpaikkatarjous ei ollutkaan enää voimassa. Kotimaassa tilanne oli vaikea, joten paluu ollut enää mahdollinen. Äidistä ja pojasta tuli paperittomia.

Tarik haluaisi oppia suomen kielen ja opiskella ammatin, mutta hänellä on tunne, ettei häntä haluta tänne. Myös äidin jaksaminen huolettaa poikaa.

”Tarik on hurjan lahjakas jalkapallossa. Löysimme hänelle joukkueen, jossa hän pääsi harjoittelemaan, mutta nyt näyttää siltä, että harrastus on vaakalaudalla, koska ilman henkilötunnusta ei ole mahdollista saada vakuutusta joka pelaamiseen tarvitaan”, Päivi Korkeala kertoo.

Vanhempien tilanne vaikuttaa konkreettisesti lapsen tilanteeseen, vaikka lapsi ei voi asialle mitään.

Vanhemmuutta äärimmäisen epävarmuuden keskellä

Paperittoman elämää värittää valtava epävarmuus ja turvattomuus. Kun koko olemassaolon oikeutusta haastetaan, vanhemmuus voi olla todella ohuen langan varassa.

”Vanhempi joutuu kantamaan huolta niin isoista asioista, että lasten tukemiseen ei ymmärrettävästi aina ole niin paljon resursseja”, Päivi Korkeala sanoo.

Osalla perheistä on tuttuja Suomessa, mutta osa on todella yksin. Myös kielitaidon puute haastaa.

”Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää, ja ajatus omista lapsista ja heidän tärkeydestään on samanlainen, oli sitten paperiton tai ei.”

Vanhemman tärkein tehtävä on luoda lapselle luottamusta siitä, että elämä kantaa. Paperittoman tilanteessa se voi olla todella vaikeaa.

”Paperittomat vanhemmat kyseenalaistavat itseään muita vanhempia enemmän. Meidän tehtävämme on täällä tsempata ja auttaa eteenpäin. He ovat hyviä vanhempia huolimatta siitä, missä tilanteessa muuten ovat juuri nyt.”

Joycen ja Tarikin nimet on muutettu heidän henkilöllisyytensä turvaamiseksi.

Teksti: Jenni Sarolahti

 

Paperittomien tukena

  • Paperittomat ovat ihmisiä, jotka eri syistä elävät Suomessa ilman virallista maassaolo-oikeutta. He jäävät yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.
  • Paperittomalle työluvan saaminen on vaikeaa ja hidasta, ja riski joutua hyväksikäytetyksi tai ajautua pimeille työmarkkinoille on suuri.
  • Diakonissalaitoksen Al Amal -päiväkeskus tukee haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä tarjoamalla yhteisön, palveluohjausta ja psykososiaalista tukea.Tutustu Al Amalin toimintaan:
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: