”Kaiken alla sykkii edelleen inhimillinen sydän” – vaikuttavuusperusteisuus haastaa palveluntuottajia kehittämään toimintaa ja tiedolla johtamista

Talouden matalapaineesta, sotekriisistä ja hyvinvointialueiden ahdingosta täyttyvät otsikot valtaavat ilmatilaa. Rahahanojen tiukentuessa moni sote-sektorin toimija joutuu keskittymään lakisääteisiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ja valitettavan usein ensimmäiset säästökohteet löytyvät ennalta ehkäisevän työn puolelta. Voisiko yksi ratkaisu rahoituskriisiin löytyä vaikuttavuusperusteisuudesta ja huomion siirtämisestä tärkeän ja inhimillisesti arvokkaan työn todistettuihin vaikutuksiin ja kustannushyötyihin?

Diakonissalaitoksen vaikuttavuusperusteisen kehittämisen koordinaattori Ilari Torsti.

Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa palvelujen hankinnan ja järjestämisen logiikka käännetään suoritteiden ostamisesta tulosten ja vaikutusten hankintaan. Diakonissalaitoksen Vamos on mukana Lastensuojelun Keskusliiton ja S-Pankin hallinnoimassa Lapset ja nuoret SIB*-ohjelmassa, jossa sijoittajat kantavat taloudellisen riskin ja rahoittavat toimintaan mukaan valittujen palveluntuottajien lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvaa syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Tulosten ja vaikutusten tilaaja (kunta ja/tai hyvinvointialue) maksaa rahastolle tulospalkkiota ainoastaan silloin, kun yhdessä määritetyt tavoitteet ja tulokset saavutetaan.  

Onnistuminen tuottaa hyötyä kaikille osallisille. Kunnalle ja hyvinvointialueelle kustannussäästöjä, sijoittajille maltillista tuottoa, palveluntuottajille lisäresursseja syrjäytymistä ehkäisevään työhön ja mikä tärkeintä lapsille, nuorille ja perheille aidosti vaikuttavia palveluita, jotka parantavat hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tutkittu taloudellinen hyöty kaupungille ja hyvinvointialueelle koostuu lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista sekä palveluiden tarpeesta verrattuna tilanteeseen, jossa toimintaa ei olisi järjestetty. 

Tavoitteena vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

Diakonissalaitoksen Vamos on palveluntuottajana kolmessa Lapset ja nuoret SIB-hankkeessa ja kokemukset ja tulokset tähän asti ovat positiivisia. Lapset SIB Helsinki -toiminnassa tuetaan perheitä, joiden 3–6-vuotiaalla lapsella on arkea haittaavia haasteita keskittymisessä, käyttäytymisessä, sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämässä. Tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja konkreettisesti vähentää ennakoitua tarvetta raskaille ja kalliille viimesijaisille tukipalveluille. 

Jyväskylässä puolestaan tuetaan putoamisvaarassa olevia koulutuskuntayhtymä Gradian 2. asteen opiskelijoita. Tavoitteena on, että 70 prosenttia nuorista saa päättötodistuksen ja työllistyy valmistumisen jälkeen. Tampereella taas työskennellään huostaanotettuna olleiden nuorten kanssa. Tavoitteena on, että toimintaan mukaan lähteneistä nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee. 

Työntekijöille vahvasti tuloksiin ja tavoitteisiin pohjautuva toimintamalli on antanut uutta näkökulmaa omaan tekemiseen:

”Itse koen sen luovan positiivista tavoitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta myös nuorten kanssa tehtävään valmennustyöhön, mutta tietysti arjen tavoitteet ja pienemmät askeleet määräytyvät edelleen yksilöllisesti nuoren tilanteen mukaan. Erityisen tärkeäksi koen läpinäkyvyyden nuoren suuntaan, jotta hänellä on ymmärrys siitä, millainen toimintamalli pohjalla on ja millaisia tavoitteita siihen liittyy”, avaa kokonaisuutta nuoret SIB Tampereen valmentaja Lotta Torppa. 

Tulosten ja vaikutusten aikaansaaminen edellyttää tiedolla johtamista

Palveluntuottajia vaikuttavuusperusteinen toimintamalli haastaa kehittämään erityisesti tiedolla johtamista. Vamoksessa erilaiset elinolo- ja hyvinvointimittarit ovat tärkeä työkalu, joiden avulla valmennusta räätälöidään vastaamaan nuorten tarpeita. Keskittyminen vaikuttavuuteen myös kirittää kehittämään ja arvioimaan toimintaa. 

Nuoret SIB-toiminnassa työntekijät arvioivat säännöllisesti yhdessä nuoren kanssa hänen hyvinvointiaan elämän eri osa-alueilla Tulostähti-mittariston avulla. Työkalun näkyväksi tekemät hyvinvointimuutokset ovat selkeitä ja positiivisia. Valmennukseen osallistuneiden nuorten toimijuus ja toimintakyky ovat parantuneet merkittävästi esimerkiksi mielenterveyden, työn ja koulutuksen sekä elämäntaitojen osa-alueilla. 

”Erityisesti näin pitkäaikaisissa valmennussuhteissa ajattelen, että säännöllinen pysähtyminen ja nuoren tilanteen tarkastelu erilaisten mittareiden ja työkalujen avulla on erittäin merkityksellistä. Se tekee näkyväksi tapahtuneen muutoksen niin nuorelle kuin myös valmentajalle ja konkretisoi onnistumisia sekä mahdollisia haasteiden paikkoja. Näiden pohjalta syntyy usein myös hyviä keskusteluja ja aitoa dialogia yhdessä nuoren kanssa, mikä on tässä työssä aina parasta”, Lotta Torppa kertoo. 

Vaikuttavuusperusteisuus muuttaa ajatteluamme palveluiden hankinnasta ja järjestämisestä, mutta kaiken alla sykkii edelleen inhimillinen sydän. Mitä enemmän keskitymme mitattaviin ja todennettaviin vaikutuksiin, sitä enemmän siitä hyötyvät koko yhteiskunta ja etenkin kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet. 

*SIB = Tuo kolmen kirjaimen kiehtova yhdistelmä eli Social Impact Bond on tulosperusteinen rahoitussopimus, joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. 

Tekstin kirjoitti Diakonissalaitoksen vaikuttavuusperusteisen kehittämisen koordinaattori Ilari Torsti