Valvottu käyttötila olisi kaivattu osaratkaisu yhä pahenevaan huumeongelmaan

Eduskunta käsittelee huomenna torstaina 20.2.2025 kansalaisaloitetta huumeiden valvotuista käyttötiloista. Diakonissalaitos kannattaa valvottuja käyttötiloja, ja on esittänyt myös huumeidenkäytön rangaistusten tilalle hoidollisia ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa valvotun käyttötilakokeilun käynnistäminen, opioidikorvaushoidon ja muun päihdehoidon saatavuuden sekä hoidon laadun parantaminen.

Nuorten huumekuolemat kaksinkertaistuivat vuonna 2023, ja tilanne pahenee koko ajan. Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta suunta saadaan käännettyä. Valvottujen käyttötilojen kokeileminen olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Kuva: Svante Gullichsen / Diakonissalaitos.

”Diakonissalaitos on jo pitkään kannattanut valvottujen käyttötilojen kokeilemista, koska se olisi yksi keino auttaa huumeriippuvuuksista kärsiviä. Käyttötilat eivät kannusta käyttämään huumeita, vaan auttavat jo riippuvaisia saamaan apua. Ne voisivat ehkäistä myös nuorten itsemurha- ja myrkytyskuolemia”, sanoo Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot vuodelta 2023 ovat karua luettavaa. Huumeisiin kuolleita oli ennätyksellisen paljon, ja nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023. Huumeet olivat joka neljännen 15–24-vuotiaana menehtyneen kuolinsyy. Asiantuntijat ja maallikotkin ovat yksimielisiä: jotain pitäisi tehdä.

”Huumeongelma on pahentunut vuosi vuodelta, ja tilanne kadulla alkaa olla todella karu. Asia pitäisi ottaa nyt tosissaan, ja se tarkoittaisi sitä, että ihan kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön”, sanoo kaupunkien kaduilla etsivää ja jalkautuvaa päihde- ja mielenterveystyötä tekevän Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski Diakonissalaitokselta.

”Tällä hetkellä kadulla liikkuu paljon myös poltettavaa PVP:tä eli Peukkua, joten jos eduskunta antaisi vihreää valoa käyttötilakokeilulle, tämä pitäisi huomioida myös. Käyttötilaa ei saisi siis rajata ainoastaan suonensisäisiä huumeita käyttäville”, Koski sanoo.

Miksi kannatamme valvottuja käyttötiloja?

1. Valvottujen käyttötilojen ansiosta vaikeasti tai heikosti muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kiinnittyviä ihmisiä voitaisiin tukea ja ohjata, sekä auttaa saavuttamaan heille tarpeenmukaiset muut palvelut, kuten päihdevieroitus- ja kuntoutuspalvelut, tuetut asumispalvelut sekä tukea rikoksettomaan elämään.
2. Valvotut käyttötilat täydentävät muita huumehaittoja vähentäviä toimintoja, ja niillä on myönteisiä vaikutuksia suonensisäisesti huumeita käyttävien terveyden ja turvallisuuden lisäksi yleiseen järjestykseen ja julkisten tilojen siisteyteen.
3. Valvotuissa käyttötiloissa pystyttäisiin myös entistä tehokkaammin jäljittämään esimerkiksi uudet suonensisäisesti päihteitä käyttävien keskuudessa leviävät hiv-tartunnat sekä muut veri- ja sukupuoliteitse tarttuvat taudit, jotka kuuluvat tartuntatautilainsäädännön piiriin.
4. Valvottujen käyttötilojen valmiuteen kuuluisi myrkytys- ja yliannostusten riskien tunnistus, ehkäisy ja nopea vastalääke annostelu tarvittaessa. Esimerkiksi Norjassa ei valvotuissa käyttötiloissa ole tapahtunut yhtäkään yliannostuksiin johtanutta kuolemaa, vaan kaikki yliannostukset on tunnistettu ja hoidettu paikan päällä annettavalla nopealla tarpeen mukaisella vasta-aine lääkityksellä.
5. Tällä hetkellä epähygieeniset käyttötavat ja -paikat aiheuttavat perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle tarpeetonta kuormaa pistoskomplikaatioina. Valvotuissa käyttötiloissa pystyttäisiin ehkäisemään vakavia infektioita, jotka synnyttävät yhteiskunnalle kustannuksia ja voivat koitua päihteitä käyttävän kuolemaksi.

Lisätietoa:

Robert Koski, projektipäällikkö, Diakonissalaitos
050 594 5293, robert.koski@hdl.fi

Jarmo Kantonen, lääketieteellinen johtaja, Diakonissalaitos ja Rinnekodit
040 535 6730, jarmo.kantonen@hdl.fi

Median yhteydenotot myös: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, 050 372 0828