Kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti: vähennämme eriarvoisuutta ja edistämme sovintoa

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelman tänään julkaistu vuosiraportti osoittaa, että jo ensimmäinen ohjelmavuosi on saanut aikaan merkittäviä muutoksia monien ihmisten elämään. Hiljalleen vaikutukset alkavat näkyä myös yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla.

Etiopiassa nuoret vähemmistöklaaneihin kuuluvat ja maansisäisinä pakolaisina olevat naiset ovat osallistuneet Diakonissalaitoksen ja sen kumppanin Organization for Welfare Development in Action -järjestön kauneudenhoitoalan koulutuksiin. Osa nuorista on koulutuksen jälkeen perustanut osuuskuntina toimivia kauneushoitoloita kehitysyhteistyöohjelman tuella.

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelma keskittyy köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä sovinnon rakentamiseen Itä-Afrikassa ja laajemman Itä-Euroopan alueella. Tuoreen vuosiraportin mukaan vuonna 2022 ohjelma tavoitti suoraan yli 41 000 henkilöä. Lisäksi yli 10 000 ihmistä hyötyi ohjelmasta epäsuorasti.

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuodesta 2022 säätiö on kuulunut niihin 23 suomalaisen kansalaisjärjestön joukkoon, joiden kehitysyhteistyötä ulkoministeriö rahoittaa ohjelmatuella.

”Kehitysyhteistyöohjelman ensimmäisenä vuotena kehitimme vertaissovittelijoiden taitoja edistää rauhan rakentamista ja tarjota psykososiaalista tukea konflikteista kärsineille, edistimme syrjäytettyjen vähemmistöjen ja nuorten toimeentuloa sekä vaikutimme romaniväestön aseman parantumiseen Itä-Euroopassa”, kertoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan hankepäällikkö Saija Niemi.

Venäjän hyökkäyssota vaikutti merkittävästi kehitysyhteistyöohjelman toteutukseen, ennen kaikkea Ukrainassa, jossa Diakonissalaitos on toiminut vuodesta 2019. ”Ryhdyimme välittömästi kanavoimaan hätäapua ukrainalaisen kumppanijärjestömme Roma Women Fund Chiriclin kautta. Romanivähemmistön osallisuutta ja oikeuksia vahvistava kehitysyhteistyöhankkeemme muutti muotoaan, mutta työ jatkui pian sodan alkamisen jälkeen”, toteaa Niemi.

Työtä ja toivoa

Vuonna 2022 Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelma tarjosi työllistymistä tukevaa tai yrittäjyyskoulutusta 500:lle vaikeassa asemassa olevalle nuorelle tai vähemmistöön kuuluvalle. Yli 600 nuorta tuettiin elämänhallinnassa sekä myönteisten ajattelu- ja toimintamallien kehittämisessä.

Koulutusten lisäksi ohjelma pyrkii vaikuttamaan työnantajien asenteisiin, jotta he palkkaisivat helpommin myös syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvia tai vammaisia ihmisiä. Itä-Euroopassa yli 200 koulutuksiin osallistunutta romaninaisista työllistyi tai perusti oman yrityksen.

Itä-Afrikassa noin puolet vuonna 2022 koulutuksiin osallistuneista nuorista oli työllistynyt tai perustanut oman yrityksen vuoden 2023 alussa.

Sahnoon Abdillahi Adan.

24-vuotias Sahnoon Abdillahi Adan on yksi hargeisalaisista nuorista, jotka löysivät töitä osallistuttuaan Diakonissalaitoksen ja sen kumppanijärjestön Somaliland Youth Peer Education Networkin koulutuksiin.

Sahnoonin perheellä ei ollut varaa maksaa hänen koulumaksujaan peruskoulutuksen jälkeen, eikä töitä löytynyt ilman koulutusta. Niinpä hän tarttui innoissaan mahdollisuuteen osallistua yhdessä hargeisalaisen rakennusalan yrityksen kanssa järjestettyyn koulutukseen, jossa hän oppi muun muassa asentamaan ikkunoita ja tekemään kipsitöitä.

Nuori mies suoriutui tehtävistään niin hyvin, että yritys päätti palkata hänet koulutusjakson päätyttyä yhdessä muutaman muun harjoittelijan kanssa. Sahnoon on iloinen työpaikastaan ja toivoo voivansa myöhemmin opiskella insinööriksi rahoittaen opintonsa ansaitsemillaan rahoilla.

Sovinnon osaamista uskonnollisille johtajille, naisille ja nuorille

Kehitysyhteistyöohjelma vahvisti vertaissovittelijoiden osaamista sovinnon rakentamisessa, psykososiaalisen tuen tarjoamisessa ja yhteisöjen tervehdyttämisessä.

Lähes 500 konflikteista kärsiviin yhteisöihin kuuluvaa vertaissovittelijaa Afrikan sarven alueella sai koulutusta ja tukea vertaissovittelijan työhön vuonna 2022. Heistä yli 300 hyödynsi uusia taitojaan vielä samana vuonna osallistuen yhteensä 20 sovintoprosessiin.

Vertaissovittelijat ovat tukea tarvitsevien yhteisöjen jäseniä, jotka ovat syystä tai toisesta sellaisessa asemassa, että kykenevät auttamaan muita. Afrikassa tällaiset henkilöt toimivat usein uskonnollisten yhteisöjen piirissä, kuten Margaret Barsaba, Etelä-Sudanin Jubassa toimivan Women of Faith -naisverkoston puheenjohtaja.

Margaret Barsaba.

– Uskonnolliset johtajat ovat tärkeässä asemassa, sillä he ovat tottuneet kuuntelemaan ihmisten huolia ja vastaamaan pyyntöihin. Mutta myös he tarvitsevat psykososiaalista tukea traumoistaan selviämiseksi, ovathan he itsekin kärsineet yhteisöään kohdanneesta väkivallasta, Barsaba selittää.

Women of Faith -järjestön kautta sai viime vuonna rauhan- ja sovinnontyön koulutusta lähes 100 ihmistä pitkittyneistä konflikteista kärsivässä Etelä-Sudanissa. Kaikki eivät suinkaan ole uskonnollisia johtajia, vaan koulutusta ovat saaneet naiset ja nuoret, joiden merkitystä vertaissovittelijoina Diakonissalaitos ja sen yhteistyökumppanina toimiva Afrikan uskonnollisten johtajien neuvosto haluavat erityisesti vahvistaa.

Romanivähemmistön asema paranee vaikuttamistyön kautta

Paloma Gorvat. Kuva: Meeri Koutaniemi.

Ukrainan Mukachevossa asuvalla Paloma Gorvatilla ja hänen miehellään sekä heidän kahdella lapsellaan ei ole mitään henkilöpapereita eikä heitä ole merkitty valtion rekistereihin. Samassa asemassa on noin 30 000 muutakin koko elämänsä Ukrainassa asunutta romanivähemmistöön kuuluvaa. Asiakirjojen puuttumisen vuoksi heidän on vaikeampi löytää töitä, käyttää erilaisia palveluja ja liikkua maassa löytääkseen työmahdollisuuksia.

Gorvatia ja hänen perhettään auttoi Diakonissalaitoksen ukrainalaisen kumppanijärjestön, Roma Women Fund Chiriclin, yhteisötyöntekijä, ja perhe odottaa nyt, että maahanmuuttopalvelun työntekijät tarkistavat heidän asiakirjansa. Roma Women Fund Chiricli kerää ja analysoi Paloma Gorvatin ja hänen perheensä kaltaisia tapauksia, jotta he voisivat tulla rekisteröidyiksi yksinkertaistetussa menettelyssä Ukrainan oikeusasiamiehen toimiston ja Euroopan neuvoston kanssa toteutettavassa pilottihankkeessa. Romanisovittelijoiden työ näissä prosesseissa katetaan Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelman rahoituksella.

Diakonissalaitos tukee kehitysyhteistyöohjelmallaan itäeurooppalaisten romanijärjestöjen työtä romanivähemmistön oikeuksien edistämiseksi. Esimerkiksi kosovolainen Voice of Roma, Ashkali and Egyptians -järjestö onnistui vuonna 2022 vaikuttamaan kansallisen romanistrategian sisältöihin ja luomaan yhdessä hyvän hallintotavan toimiston kanssa kansallisen työllistymismekanismin, joka tulee parantamaan romaniyhteisöihin kuuluvien osallisuutta julkisella sektorilla.

Vaikuttamistyön tuloksena syrjityn romanivähemmistön asema ja mahdollisuudet työllistymiseen ja kouluttautumiseen paranevat hiljalleen.

Rohkeasti ihmisarvon puolesta – Suomessa ja maailmalla

Diakonissalaitos on yhteiskunnallinen säätiökonserni, jonka liiketoiminnasta syntyvät tuotot käytetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Konserni on myös vastuullisuusohjelmassaan sitoutunut lisäämään yhteiskunnallista luottamusta muun muassa kehitysyhteistyön kautta.

”Toimimme aina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla – se on vastuullista, inhimillistä ja vaikuttavaa. Teemme kehitysyhteistyötä usein sellaisilla alueilla tai sellaisten teemojen parissa, joilla ei ole muita suomalaisia toimijoita”, kertoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Ulkoministeriön riippumattomissa evaluaatioissa on todettu, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta ja edistää erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksia. Koska järjestöt toimivat aina yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa, järjestöjen työ vahvistaa myös kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia.

”Olemme suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen joukossa harvinaisessa asemassa, sillä työskentelemme ohjelmamme teemojen, kuten nuorten työllistymisen, sovinnon, sotatraumatisoituneiden psykososiaalisen tuen ja Itä-Euroopan romanien parissa myös Suomessa ja voimme hyödyntää tätä osaamista kehitysyhteistyössämme. Kokemusten vaihto ja osaamisen jakaminen hyödyttää paitsi kumppaneitamme myös suomalaisia asiantuntijoitamme”, Maija Hyle kertoo.

”Diakonissalaitos haluaa tehdä osansa globaalin eriarvoisuuden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Ensimmäisen ohjelmavuoden raportti osoittaa, että suunta on oikea ja että olemme jo nyt saaneet aikaan merkityksellisiä tuloksia”, jatkaa Hyle.