Säästöt, kiristykset ja korotukset ovat aina arvovalintoja

Hallitus päätti kehysriihessä valtavan mittaluokan uusista säästöistä, kiristyksistä ja veronkorotuksista. Nostamme seuraavassa viisi näkökulmaa päätösten vaikutuksista yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointiin.

Suomen julkinen talous on heikentynyt, ja kurssia oikaistakseen hallitus teki kehysriihessä kipeitä päätöksiä saadakseen valtion velkaantumisen kuriin ja talouden kestävälle pohjalle. Päätökset ja niiden kohdentuminen ovat kuitenkin aina arvovalintoja, ja niiden vaikutukset osuvat eri tavalla eri ihmisryhmiin.

Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka yleishyödyllisen toiminnan avulla tuemme kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Yhteiskunnallinen yrityksemme Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Toimintamme monimuotoisuus antaa meille mahdollisuuden tarkastella suunniteltuja säästöjä monesta näkökulmasta.

Hallituksen noudattama oikeudenmukaisuusperiaate näyttää perustuvan ajatukselle siitä, että kaikki kansalaiset ovat ‘samalla viivalla’ ja ‘kukin kantaa osansa’. Todellisuudessa oikeudenmukaisuus jakautuu hyvinvointiyhteiskunnassa siten, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia huomioidaan enemmän.

Sote-järjestöt täydentävät julkista palvelua vaikuttavasti – leikkaukset lyhytnäköisiä

Palvelujärjestelmään kohdistuvat leikkaukset, sosiaalihuollon asiakasmaksujen korotukset, sosiaalihuollon tehtävien karsiminen ja veronkorotukset tulevat vaikuttamaan suoraan haavoittuvassa asemassa elävien suomalaisten elämään. Nämä muutokset iskevät samoihin ryhmiin, joilta on jo aiemmin leikattu. Yleisen kustannustason samalla noustessa on syytä olla erityisen huolissaan päätösten vaikutuksesta lapsiperheköyhyyteen.

Kolmannen sektorin järjestöt ovat suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa niitä toimijoita, jotka auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, asunnottomia, yksinäisiä ja sotatraumatisoituneita.

Palvelujen karsiminen sote-sektorilla johtaa väistämättä jonojen pidentymiseen ja tilanteiden kurjistumiseen. Kun samaan aikaan julkista palvelua täydentävien sote-järjestöjen rahoitusta leikataan isolla kädellä, pelkäämme sen johtavan palveluvajeeseen ja ongelmien pahentumiseen, sekä tarvittavien korjaustoimien kasvavaan hintalappuun.

”Järjestöt täydentävät julkista palvelua vaikuttavasti, ja niillä on usein kykyä, osaamista ja ketteryyttä toimia siellä, missä julkinen sektori ei toimi, mutta missä ihmiset apua kipeimmin tarvitsevat”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Laadukas hoito taattava myös hyvinvointialueiden säästötalkoissa

Hallitus hakee erilaisin keinoin ratkaisuja hyvinvointialueiden ahdinkoon. Henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan ja joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle. Nämä kaikki tuovat säästöjä.

Hallituksen päätös säätää iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan vähimmäishenkilömitoitukseksi 0,6 nykyisen 0,65 ja suunnitellun 0,7 sijaan, on sote-sektorin palveluntuottajan näkökulmasta tervetullut, koska se mahdollistaa joustavamman asiakkaan tarpeista lähtevän palvelun. Henkilöstömitoituksen laskeminen helpottaa työntekijöiden saatavuuteen liittyviä haasteita, mutta henkilöstön riittävyyden takaamisessa tärkeitä tekijöitä ovat myös liian tiukkojen kelpoisuusehtojen purkaminen ja teknologisten ratkaisujen huomioiminen mitoituksessa.

Laadukkaasta ja hyvästä hoidosta ja hoivasta on silti pidettävä huolta.

”Hyvä hoito perustuu siihen, että henkilöstöä on oikeassa suhteessa esimerkiksi yksikön kokoon, yksikön tarjoamiin palveluihin ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin nähden. Tehtävien uudelleenjakoa ja henkilöstön koulutusvaatimuksia tulisi tarkastella uudelleen. Hoivateknologian käyttöönottoa kirittäisi, mikäli teknologian käytöstä saatavan laskennallisen työajan säästön saisi laskea mukaan henkilöstömitoitukseen”, sanoo Diakonissalaitoksen säätiökonserniin kuuluvan Rinnekodit Oy:n liiketoimintajohtaja Leila Rutanen.

Nuorten ongelmia ei paikata laastareilla

Hallitus päätti erillisestä lapsille ja nuorille suunnatusta toimenpidepaketista.  Hallitus panostaa 5 miljoonaa euroa muun muassa nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen, opiskelijahuoltoon, ensi- ja turvakotien toimintaan sekä chat-palveluihin. Tämä sisältää myös suunnitellun intensiivihoidon laajennuksen, joka yksinään tarvitsisi viisi miljoonaa euroa.

Paketin resurssointi on riittämätön. Viidellä miljoonalla eurolla ei paikata edes niitä leikkauksia, joita tällä hallituskaudella kohdistetaan nuoriin.

”On hienoa, että hallitus on tiedostanut, että lasten ja nuorten tuen tarve ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Viiden miljoonan panostus on kuitenkin aivan liian pieni suhteessa siihen, mikä on lasten ja nuorten tilanne tämän päivän Suomessa. Ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan työn rahoitus on liian epävarmalla pohjalla”, sanoo Diakonissalaitoksen kehittämisestä ja hankkeista vastaava johtaja Terhi Laine.

Kehysriihessä lisäpanostuksia sai muun muassa nuorten chat-palvelu. Suosituista chat-palveluista on hyötyä osalle nuorista. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, joilla menee kaikista heikoimmin, tarvitsevat konkreettista arjen rinnalla kulkevaa tukea.

Suomen tulee edistää demokratiaa ja heikoimpien oikeuksia myös maailmalla

Hallitus linjasi uusista 50 miljoonan euron vuosittaisista leikkauksista kehitysrahoitukseen – kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 200 miljoonaa euron leikkauksia. Samalla hallitus aikaistaa aiemmin ilmoittamiaan yhteensä miljardin euron leikkauksia Suomen kehitysyhteistyöhön.

Kehitysyhteistyön leikkaukset kohdistuvat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin maailmassa: naisiin ja tyttöihin, vammaisiin ja syrjittyihin. Leikkaukset heikentävät Suomen mahdollisuuksia toimia vakaamman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta, mikä vaikuttaa myös Suomen omaan turvallisuuteen. Kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä työtä, jossa pelkästään luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Nopea lopettaminen romahduttaa kuitenkin nopeasti alkaneen yhteistyön.

On kuitenkin myönteistä, että hallitus osoittaa arvostavansa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työtä kohdistamalla niille 10 miljoonan euron vuosittaisen lisätuen.

Järjestöt samalle viivalle lahjoitusvähennyksissä

Kehysriihessä päätettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan, mutta ei ikävä kyllä ole tasapuolinen koko järjestösektorille.

Lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia tahoja, joita Poliisihallitus hallinnoi ja valvoo.

Lisätietoa:

Miinukka Tuominen-Hakoila, vaikuttamistyön päällikkö, miinukka.tuominen-hakoila@hdl.fi, 040 7058256