Nepal tarjoaa hyviä yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja järjestöille

Diakonissalaitoksen, Suomen Caritaksen, Filoksenian ja Filantropian Kymppi-hanke järjesti yhdessä Finnpartnershipin kanssa Nepal-maapäivän toukokuussa 2022. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Nepalissa työskentelevien yritysten ja järjestöjen kokemuksia ja pohdittiin kumppanuuksien hyödyntämismahdollisuuksia.

Rastilan kartanossa järjestetty hybriditilaisuus kokosi paikan päälle 30 osallistujaa ja etäyhteyksillä 82 osallistujaa niin Suomesta kuin Nepalista. Tilaisuuden avasivat Kymppi-hankkeen Yusuf Mohamed Mubarak ja Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala. Suomen Nepalin suurlähettiläs Pertti Anttinen kertoi, miten Nepalin ja Suomen välisiä suhteita on ryhdytty sopeuttamaan koronan jälkeiseen aikaan. Suurlähettiläs toi myös esille maiden hyvien suhteiden merkitystä kaupalle ja kehitysyhteistyölle.

Suomen ja Nepalin välistä kaupallista yhteistyötä on käyty vuodesta 1982 alkaen, kertoi Naresh Shrestha, Nepal Pavilion Groupista. Hän oli tullut tilaisuuteen kumppaneidensa kanssa Nepalista. Shestra kertoi, että Nepalista tuodaan Suomeen vaatteita, mattoja ja muita villatuotteita sekä bambusta tehtyjä tuotteita. Suomesta viedään Nepaliin telekommunikaatiovälineitä, teollisuuden raakamateriaaleja, lannoitteita ja sähkötarvikkeita. Nepal on Shestran mukaan pyrkinyt luomaan hyvät olosuhteet ulkomaisille investoijille. Hyviä mahdollisuuksia on Nepalissa esimerkiksi palveluille, turismille, rakennusyrityksille sekä kaivos- ja energiayrityksille. Varsinkin vesivoimalaitoksissa Shestra näkee suuria mahdollisuuksia.

”Nepaliin kannattaa investoida. Maa sijaitsee supervaltojen eli Intian ja Kiinan vaikutusalueella. Nepalissa on myös paljon luonnonvaroja ja työvoimaa”, Shestra sanoi.

Nepalissa kävi ennen pandemiaa tuhansia suomalaisia turisteja vuosittain. Shestra näkee, että turistien määrän nousevan entisestään tulevaisuudessa. Etenkin Intiasta ja Kiinasta tulevan turismin määrän uskotaan kasvavan. Suomalaistenkin on mahdollista päästä hyötymään Nepaliin suuntautuvasta matkailusta, jos he ostavat turisteille suunnattujen hotellien tai ravintoloiden osakkeita tai avaavat matkailuyrityksen tai lomakohteen.

Finnpartnershipin edustaja Axel Sointu esitteli liikekumppanuustukea, jota suomalaiset toimijat voivat hakea taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan muun muassa Nepalissa. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu selvitys-, pilotointi- ja koulutusvaiheisiin sekä olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Liikekumppanuustuen tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden yhteisiä kaupallisia hankkeita, jotka synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Liiketoiminnassa huomioitava ympäristön monimuotoisuus ja ihmisoikeudet

Maapalloa uhkaa ilmasto- ja biodiversiteettikriisi. Lajikato on käynnissä jo nyt ja maapallon raakamateriaaleja hyödynnetään liikaa, kertoi ThirdRock -yrityksen toimitusjohtaja Leo Stranius. Yritysten ja organisaatioiden sekä Suomessa että Nepalissa on mahdollisuus vähentää suurimpien uhkien toteutumista. Erilaisilla Corporate Social Responsibility (CSR)-mittareilla on mahdollista huomioida yrityksen vaikutuksia niin työntekijöihin kuin ilmastoon. Stranius kertoi, että Nepalissa huomioidaan parhaiten sekä yritysvastuu että asiakkaat. Sen sijaan ympäristöön ja yhteisöön liittyvät vastuut ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Varsinkin pienten yritysten on syytä kehittää vastuullisuuttaan. Stranius uskoo, että vastuullinen liiketoiminta tukee vähitellen yritysten kannattavuutta tulevaisuudessa.

Nepalissa asuvat dalitit eli kastijärjestelmän ulkopuolella olevat ihmiset kärsivät ihmisoikeusrikkomuksista, kertoi Mikko Malkavaara Dalitien solidaarisuusverkostosta. Kastijärjestelmä on käytössä Nepalissa, ja vaikka lainsäädäntö takaa Nepalissa samat oikeudet kaikille kansalaisille, käytännössä tämä ei useinkaan toteudu. Se, mihin kastiin ihminen kuuluu, saattaa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa avioitua ja työllistyä. Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla daliteilta on saatettu kieltää pääsy ylempikastisten kaivoille, kouluihin ja sairaaloihin. On tärkeää, että Nepalissa toimivat yritykset tiedostavat tilanteen ja toimivat itse aktiivisesti syrjintää vastaan.

Mikäli yritys hakee toiminnalleen Finnpartershipin liikekumppanuustukea, otetaan rahoituskierroksella huomioon ihmisoikeusnäkökulma. Finnpartnership saa rahoituspäätöksissä tukea Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiöstä (KIOS), jonka Nepal-asiantuntija Kati Ruskola kertoi, että haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta voi tukea erilaisilla rahoitusmekanismeilla ja ihmisoikeustilannetta tarkkailevilla työkaluilla.

KIOS voi tukea yrityksiä esimerkiksi tekemällä riskianalyysejä ja etsimällä mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksiin myönteisesti. Konsultoinnissa tukevat KIOS:n kehittämät ihmisoikeustilannetta tarkastelevat mittarit. Analyysissa esimerkiksi tarkkaillaan, onko mahdollisuus työllistää eriarvoisessa asemassa olevia ihmisiä ja mistä työnantajat saavat tietoa haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.

Tekstin kirjoittaja Laura Koskelainen on Suomen Caritaksen edustaja Kymppi-hankkeessa.

Katso tilaisuuden tallenne alla olevasta videosta (klikkaa suomenkielinen tekstitys päälle videon alareunasta):

Kymppi-hankkeen tavoitteena on edistää kehittyvissä maissa asuvien ihmisten kestävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa. Sen pyrkimys on juurruttaa kestävän kehityksen tavoitteet suomalaisten, kehittyvissä maissa toimivien yritysten liiketoimintaan.

Hanke tukee yrityksiä syvällisten ja konkreettisten yritysvastuukäytäntöjen rakentamisessa ja edistää yritysten ja kehittyvissä maissa toimivien suomalaisten järjestöjen yhteistyötä. Yritysten ja järjestöjen vuorovaikutus edistää inklusiivista talouskasvua, ihmisarvoista työtä ja tasa-arvoista kumppanuutta.