Kokemuksista osaamiseksi ja osallisuudeksi: Kokemusosaaminen Diakonissalaitoksella

Kokemusosaaminen on nostettu Diakonissalaitoksen työssä tärkeään rooliin. Se liittyy muun muassa osallisuuden, täsmätyökykyisten työllisyyden sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin. Kokemusosaaminen koskeekin kaikkia Diakonissalaitoksen vaikutuspiirissä olevia, niin asiakkaita kuin työntekijöitä. Kaikilla on kokemuksia ja kaikilla on siten mahdollisuus oppia omasta kokemusosaamisestaan ja käyttää sitä muiden hyväksi. Mutta miten kokemus muuttuu osaamiseksi, miten kokemusosaamista Diakonissalaitoksella vahvistetaan ja mitä hyötyä siitä on meille kaikille?

Kokemuksesta hiljaista tietoa

Kokemus tarkoittaa ihmisen läpikäymää elämän tapahtumaa tai toimintaa, joka on vaikuttanut merkittävästi tämän elämänkulkuun ja käsitykseen itsestä. Kokemus voi olla iso tai pieni, myönteinen tai kielteinen. Se voi olla oma tai läheisen kokemus, mutta se voi olla myös ympäröivästä maailmasta kuultuna, nähtynä tai kerrottuna koettu asia.

Elämänkokemuksista syntyy hiljaista tietoa, joka tarkoittaa kokemusten kautta syntyneitä tietoja, taitoja tai ymmärrystä, joihin kytkeytyy henkilökohtaisia ja intuitiivisia käsityksiä ja näkemyksiä. Hiljainen tieto on siis henkilökohtaista ja kokemusperäistä. Se on usein kehollista ja vaikeasti sanoitettavaa, mutta se muokkaa ihmisten käyttäytymistä ja ohjaa toimintaa. Kokemusten käsittely ja työstäminen mahdollistaa hiljaisen tiedon nimeämisen ja toisaalta hiljainen tieto vaikuttaa siihen, miten käsittelemme uutta ja näkyvää tietoa. Hiljaisesta kokemustiedosta tietoiseksi tuleminen luo perustan kokemusosaamisen mahdollisuuksien tunnistamiselle.

Hiljaisesta tiedosta osaamiseksi

Kokemusosaaminen tarkoittaa kaikkia niitä kokemusten synnyttämiä tietoja, taitoja ja ymmärrystä, joita on tietoisessa prosessissa tunnistettu, jalostettu ja otettu käyttöön osana laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen,
arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta, joka on luonteeltaan tilannesidonnainen ja sovellettava. Siihen sisältyvät sekä kaikilla elämän osa-aluille tarvittavat yleiset osaamiset, joihin kuuluu esimerkiksi oppimisen perustana olevat kognitiiviset taidot, että yleiset työelämäosaamiset, jota eivät ole toimialasidonnaisia.

Laaja-alaiseen osaamiseen sisältyy niin pehmeitä eli vaikeammin kuvattavia ja mitattavia taitoja, kuin kovia taitoja, jotka ovat helpommin kuvattavissa ja opetettavissa. Kokemusosaaminen on jatkuvaa oppimista elämän eri osa-alueista ja sitä voi tarkastella esimerkiksi seuraavien laaja-alaisen osaamisen kategorioiden avulla: liittyvätkö kokemusperäiset taitosi johonkin seuraavista ja mitä hyötyä niistä voisi olla jollekin toiminnalle tai toiselle ihmiselle?

• Ajattelu ja oppimaan oppiminen
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja itseilmaisu
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Monilukutaito
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Työelämätaidot ja yrittäjyys
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Kokemusosaamista siis voi ja saa hyödyntää työelämässä ja se voi olla myös osa ammattialakohtaista osaamista. Alakohtainen osaaminen sisältää sekä ammatille erityiset tiedot ja taidot, yleistä osaamista sekä työelämäosaamista. Siihen kuuluu ammatillinen pätevyys, joka muodostuu tavallisesti koulutuksesta, työkokemuksesta, laaja-alaisesta osaamisesta ja muusta soveltuvasta osaamisesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisella voi olla sekä pehmeitä että kovia taitoja sisältävää kokemusosaamista esimerkiksi erilaisista
sosiaalisista tai terveydellisistä haasteista, palveluiden asiakkuuksista ja vuorovaikutuksesta ja hän voi hyödyntää tätä osaamista myös ammattiroolissaan.

Kokemusosaamisen ammatillinen hyödyntäminen edellyttää ammatillista harkintaa – on arvioitava ja tunnistettava, missä tilanteessa ja millä tavalla kokemusosaaminen palvelee työn tavoitteita. Kokemusosaamisen hyödyntäminen voi olla niin henkilökohtainen kuin laajemmin näkyväksi tuleva prosessi, sillä sitä voi toteuttaa omasta kokemuksesta kertoen ja kertomatta. Se ei kuitenkaan tarkoita omien
kokemusten rajatonta jakamista rajattomasti vaan oman kokemusosaamisen yhdistämistä ja valjastamista osaksi muuta ammattialakohtaista osaamista.

Kuva 1. Kokemus laajenee osaamiseksi tietoisessa prosessissa, johon kuuluu kokemuksen käsittely, hiljaisen tiedon tunnistaminen ja kokemustiedon yhdistäminen muuhun osaamiseen. Kokemusosaamisen prosessiin vaikuttaa ympäröivä suhtautuminen kokemusosaamiseen.

Teoriasta toteutukseksi

Diakonissalaitoksella pyrimme hyödyntämään kokemustietoa monella tasolla aina asiakasosallisuudesta henkilöstömme kokemusosaamiseen. Työyhteisöissämme työskentelee kokemustaustaisia työntekijöitä kokemusasiantuntijoina, vertaisohjaajina, kokemustyöntekijöinä sekä muissa sotealan ammattirooleissa. Tavoitteena on, että kokemusosaaminen on luonnollinen osa työarkea ja että jokainen työntekijä voi olla kokonaisena työssään ilman tarvetta piilottaa omaa kokemustaustaansa. Kokemusosaamisen tunnistaminen on merkityksellistä työyhteisöjen moninaisuuden, osallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista.

Palveluissamme asiakkaina ja osallistujina oleville ihmisille tarjoamme matalan kynnyksen keikkaluonteisia työtehtäviä, joissa tekijän on mahdollisuus käyttää omaa kokemusta ja osaamista sekä oppia uutta. Työtehtäviin valmistautumiseen ja tekemiseen tarjoamme keikkojen tekijöille aina yksilöllistä tukea ja ohjausta. Työtehtävistä maksetaan palkkio WorkPilots-alustan kautta.

Kokemustiedon hyödyntämistä tapahtuu laajasti osana palvelua tai toimintaa muun muassa Rinnekotien yksiköissä, kansalaistoiminnan parissa D-asemilla ja Olohuoneella, maahan tulleiden palveluissa ja Vamos nuorten palveluissa. Tuemme ja tunnustamme aktiivisesti osallistujiamme tunnistamaan omaa kokemusperäistä tietoaan ja käyttämään sitä osana toimintaa.

Keskeistä kokemusosaamisen mahdollistamisessa on siihen liittyvät valmennukselliset ja tuen prosessit niin sen tunnistamisessa kuin käyttämisessä. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan kaikenlaisille kokemustaustoille avoin ilmapiiri ja rakkaudellinen toimintakulttuuri, jossa aktiivisesti tunnistetaan ja puretaan ennakko-oletuksia sekä rakennetaan turvallisempia tiloja, moninaisempia yhteisöjä ja uusia osallisuuden polkuja kohti yhteiskuntaa ja työelämää.

Kokemuksesta osallisuudeksi ja vaikuttavuudeksi

Kokemusosaamiseen liittyy merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnan tasolla. Asiakkaille ja osallistujille kokemusosaamisesta oppiminen voi avata uusia näkökulmia omiin kokemuksiin ja kokemusosaamisen hyödyntäminen esimerkiksi muiden auttamiseen vahvistaa myös omaa pystyvyyden kokemusta. Kokemusosaamistaan palkkioperusteisissa keikkatöissä kehittämään ja hyödyntämään päässeet nuoret ovat kertoneet saaneensa uusia näkökulmia omiin kokemuksiin ja mahdollisuuksiin, positiivisia ja arvostavia kokemuksia työelämästä sekä vahvistusta työelämätaitoihin, itseluottamukseen ja empatiaan muita ihmisiä
kohtaan. Kokemusosaamiseen syventyminen voikin auttaa löytämään voimaa myös kaikista vaikeimmista kokemuksista.

Työyhteisöjen tasolla avoin ja kannustava suhtautuminen kokemusosaamiseen luo tilaa aidolle osallisuudelle, moninaisuudelle ja hyvinvoinnille. Moninaisissa yhteisöissä on kasvualustaa uusille innovaatioille. Toisaalta taas kokemusosaamisen potentiaalin vahvistaminen voi avata uusia suuntia esimerkiksi palveluissa asiakkaina oleville, johtaa erilaisille opiskelu- ja työpoluille ja tulevaisuudessa tuoda meille sotealan työyhteisöihin myös uusia työkavereita.

Kokemustieto ja asiantuntijatieto täydentävät toisiaan. Kun omakohtaiset kokemukset tuodaan mukaan organisaatioiden ja palveluiden kehittämistyöhön ja vaikuttamiseen, voidaan resursseja hyödyntää tarkasti ja varmistaa, että palvelut todella kohtaavat niitä käyttävien tarpeet. Saadaan parempia kohtaamisia, vaikuttavampia palveluita ja samalla rikotaan erilaisiin kokemuksiin liittyviä stigmoja, jotka toimivat osallisuuden esteinä yhteiskunnan eri tasoilla.

Teksti: Emma Kallunki

Projektipäällikkö, Kokonaisena työssä -hanke

Koordinaattori, Nuorten ohjelma

Kokemusosaamisen ajattelua kehitetään osana Diakonissalaitoksen strategiatyötä ja Kokonaisena työssä -hanketta. Kokonaisena työssä -hanke (2023–2025) edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kokemusosaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä. Hanketta toteuttavat Suomen Diakoniaopisto, Diak-ammattikorkeakoulu ja Diakonissalaitos. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähteitä:
Asikainen & Hoffrén, 2022. Hiljaisen tiedon jakamisen merkitys työelämässä. Savonia AMK.
Opetushallitus, 2023. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Laaja-alaisten osaamistarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin 2021–2024 tuloksia. Raportit ja selvitykset 2023:1
Opetushallitus, 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3.
THL, 2024. Kokemusosaaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Toikkanen, Jarkko & Virtanen, Ira A., 2018. Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press