Kokemusasiantuntija tuo palvelun käyttäjän äänen kehittämiseen

”En osaa auttaa, mutta kysy tuolta!” – Viivi Ekebomin, 27, tarina on kuultu surullisen usein Vamokseen päätyneiden nuorten kokemuksissa. Moni nuori jää yksin hakiessaan apua ja tukea tilanteeseensa, ja nuorille suunnattujen palveluiden ja hankkeiden laaja kirjo tulee liiankin tutuksi. Viiville kävi lopulta hyvin, ja hän sai tarvitsemansa tuen. Nyt hän auttaa muita nuoria jakamalla omia kokemuksiaan, ja kehittää samalla Vamos-nuortenpalvelua kokemusasiantuntijana.

”Jokaisen palvelun kehittämisessä pitäisi kuunnella sitä, jota palvelu koskee”, sanoo kokemusasiantuntija Viivi Ekebom.

Viivi Ekebom tietää itsekin, että hänen tarinansa on kovin tuttu monelle omaa polkuaan elämässä hakevalle nuorelle.

”Asuin silloin Turussa, ja hain tukea monesta paikasta, mutta aina minut heitettiin seuraavalle luukulle. Tuntui tosi inhottavalta kertoa aina omaa tarinaansa uudestaan ja uudestaan. Jäin aika yksin, eikä kukaan esimerkiksi kysynyt, että olinko jo ehkä käynyt paikassa, johon minut seuraavaksi ohjattiin”, Viivi Ekebom kertoo.

”Vamoksessa on hyvää se, että täällä jokainen nuori saa yhden nimetyn työntekijän, joka katsoo nuoren elämäntilannetta kokonaisuutena. Sitä olisin tarvinnut itsekin”, hän sanoo.

Kokemusasiantuntija valmentajien apuna ja nuorten tukena

Ekebom aloitti huhtikuun alussa Espoon Vamoksessa kokemusasiantuntijana.

”Olen mukana Vamoksen ryhmävalmennuksissa valmentajan tukena ja vertaisena nuorille. Vamos-valmentajalla on koulutuksen kautta osaaminen, jota minä täydennän omalla näkökulmallani,”, Ekebom kertoo.

Ryhmätoimintaan osallistumiseksi lisäksi Ekebom on kehittämässä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä.

”Minulla on Helsingin Vamoksesta työpari, jonka kanssa osaltamme kehitämme kokemusasiantuntijan roolia Vamoksessa ja koko Diakonissalaitoksella,” hän kertoo.

Kokemusasiantuntijat tuovat näkemyksiään mukaan myös koko Vamoksen toiminnan kehittämiseen. Diakonissalaitoksella kokemusasiantuntijuuden lisääminen ja kokemusosaajaverkoston luominen on kirjattu vastuullisuusohjelmaan.

”Jokaisen palvelun kehittämisessä pitäisi kuunnella sitä, jota palvelu koskee. Toivoisin, että kokemusasiantuntijuutta voisikin jatkossa käyttää monenlaisiin asioihin”, Ekebom sanoo.

Nuorten ääntä rahoittajien pöytiin

Viime viikon torstaina Marina Congress Centeriin ja Uudistuva ja osaava Suomi -tilaisuuden verkkolähetyksen äärelle oli kerääntynyt hurja määrä suomalaisia kehittäjiä, virkamiehiä, tutkijoita ja muita muutoksentekijöitä ympäri maata. Käynnissä oli EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 avaustilaisuus, ja esiintyjät sen mukaisia: lavalla nähtiin mm. elinkeinoministeri Mika Lintilä, komissaari Elisa Ferreira, tutkija Frank Martela, futuristi Elina Hiltunen – sekä Viivi Ekebom.

Suuri EU-rahoittaja halusi kuulla tilaisuudessa nuorten ääntä, ja kutsui mukaan kokemusasiantuntijana toimivan Viivi Ekebomin sekä Vamos-nuoret Valentina Vihosen ja Sonja-Wilhelmiina Knaapisen tuomaan keskusteluun omia ajatuksiaan palveluiden kehittämisestä.

Viivi, Valentina ja Sonja kysyivät laajemmalta Vamos-nuorten ryhmältä, mitä tilaisuudessa pitäisi nostaa esiin, ja painottivat esimerkiksi saavutettavampien palveluiden ja palveluohjauksen tärkeyttä, nuorille aikuisille suunnattujen turvallisten ja maksuttomien vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarvetta, sekä huolta ympäristön tilasta.

”Miten ilmastoahdistus vaikuttaa konkreettisesti nuorten kykyyn rakentaa tulevaisuuttaan?”, kysyi tilaisuuden juontaja André Noël Chaker.

”No siis miten se ei vaikuttaisi?”, vastasi Valentina Vihonen.

”Ilmastoahdistus koskettaa meitä ihan kaikkia, ja moni nuori kokee syyllisyyttä rakentaa omaa tulevaisuuttaan, koska täytyisi keskittyä siihen, että tällä maapallolla on edes tulevaisuus turvattu. On todella vaikeaa tehdä mitään tulevaisuudensuunnitelmia, kun tilanne on niin epävarma. Ja toisaalta aika harvalla nuorella on mahdollisuus vaikuttaa siihen asiaan millään tavalla, edes omalta osaltaan”, Vihonen, Ekebom ja Knaapinen jatkoivat yhdessä.

Nuorten tärkeä puheenvuoro aiheutti salissa pulppuavan puheensorinan, ja keskustelu jatkui muun muassa Euroopan komission yksikönpäällikkö Angela Martinez Sarasolan sekä työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlmanin kanssa kahvitauolla.

Nuorten – ja palveluiden käyttäjien ylipäätään – ääntä kannattaa kuulla. Tilaisuus oli hyvä esimerkki siitä.

Kehittäminen lähtee aina nuorten tarpeista

Vamosta on alusta alkaen kehitetty nuorten tarpeista käsin.

“Koko Vamoksen toimintalogiikka perustuu siihen, että tarve tulee nuorilta. Oli kyse sitten yksittäisen nuoren elämäntilanteesta ja oman polun löytämisestä, tai Vamoksen erilaisten toimintamuotojen kehittämisestä“, kertoo Helsingin ja Vantaan Vamos-toiminnasta vastaava palvelualuejohtaja Jenni Oliveira.

“Vamoksen kehittämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa tutkimusten, selvitysten ja erilaisen tulosdatan hyödyntämistä, mutta myös esimerkiksi keskustelua Vamos-nuorten kanssa ryhmissä sekä kokemusasiantuntijoiden palkkaamista tiimeihimme”, Oliveira sanoo.

Vamoksessa on tehty vuosien ajan määrätietoista ja uraauurtavaa työtä toiminnan vaikuttavuuden arvioimisessa ja datan keräämisessä. Itlan toteuttama Vamoksen vaikuttavuututkimus valmistui syksyllä 2021.

”Kaiken keskiössä on kuitenkin aina nuori ja hänen elämäntilanteensa kaikkine ylä- ja alamäkineen”, Oliveira sanoo.

“Nuorten äänen kuuleminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on kirjattu meillä strategiaan ja toimintasuunnitelmiin, mutta olemme asian edessä nöyriä. Meidän on haastettava itseämme tässä jatkuvasti: miten parhaiten tarjoamme nuorille osallisuuden paikkoja, kun kehitämme toimintaamme?, Oliveira pohtii.

Tässä pohdinnassa ovat onneksi mukana kokemusasiantuntijat ja suuri joukko muitakin Vamos-nuoria.

Teksti ja kuva: Jenni Sarolahti