Kokemusosaaja ja asiantuntija täydentävät toisiaan

20.8.2024

Nuorten kokemustietoa pitäisi hyödyntää huomattavasti enemmän päätöksenteossa ja koko yhteiskunnassa. Nuori kokemusosaaja voi kääntää kokemuksensa vahvuudeksi ja auttaa vaikka poliitikkoja ja asiantuntijoita kehittämään palveluita, kuten Shayegh Adeli on tehnyt.

Nainen ja mies istuvat vierekkäin.

Emma Kallunki on järjestänyt kokemusosaajille esimerkiksi meemityöpajoja. Nuorille työpaja voi olla opettava ja voimauttavakin kokemus. Diakonissalaitos saa käyttöönsä nuorten näköistä viestintää.

Aina kun Diakonissalaitoksen työntekijä lähtee puhumaan nuoria koskevista asioista päättäjien kanssa, hän kutsuu mukaan nuoria kokemusosaajia. Nuorilla on ajantasaista kokemustietoa niistä asioista, joista vaikka kansanedustajien tai muiden päättäjien kanssa puhutaan. Sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Jokaista tapaamista tai tilaisuutta varten Nuorten ohjelman koordinaattori Emma Kallunki tai joku hänen kollegoistaan hakee rekrytointi-ilmoituksella kokemusosaajan. Ilmoitus julkaistaan alustalla, jota Diakonissalaitoksen palveluissa olevat nuoret käyttävät.

Keikkatyöt ovat hyvin monenlaisia, esimerkiksi esiintymistä, blogien kirjoittamista, erilaisten tilaisuuksien suunnittelua tai viestinnän työpajaan osallistumista – mitä tahansa, missä kokemusosaajia tarvitaan.

Aikaisempaa kokemusta ei vaadita, vaan esimerkiksi tapaamisiin poliitikkojen kanssa valmistaudutaan yhdessä Diakonissalaitoksen työntekijän kanssa.

”Ilman kokemusosaajaa keskustelu on etäännyttävää. Asiantuntijan ja kokijan tiedot täydentävät toisiaan”, Kallunki sanoo.

Tapaamisia päättäjien kanssa

Yksi Diakonissalaitoksen kokemusosaajista on Shayegh Adeli. Hän on ollut esimerkiksi järjestämässä nuorille suunnattua eduskuntavaali-iltaa, jossa puhuttiin äänestämisen tärkeydestä. Ääni nuorille -podcastissa hän keskusteli maahan muuttaneita nuoria koskevista asioista juontajan ja poliitikon kanssa.

Mies istuu portailla.

Shayegh Adeli on ollut kokemusasiantuntijana muun muassa kehittämässä Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemään nuorten EU-vaalikonetta.

Viime elokuussa Adeli juonsi yhdessä Emma Kallungin kanssa Diakonissalaitoksen Korttelijuhlan.

”Nuorten asioista kyllä puhutaan, mutta ei tarpeeksi. Etenkin maahanmuuttajanuorten asioista pitäisi puhua enemmän”, Adeli sanoo.

Adeli tuli Afganistanista yksin Suomeen lähes kymmenen vuotta sitten. Matka kulki 14 maan läpi.

”Olen nähnyt, että monissa maissa maahanmuuttajanuorilla on huono tilanne. Jos ei haluta, että tilanne pahenee, meitä pitää kuunnella. Me voimme kertoa esimerkiksi, millaista kotouttaminen on ja miten sitä voidaan kehittää.”

Nainen ja mies istuvat portailla.

Emma Kallunki ja Shayegh Adeli juontavat elokuun 22. päivä vietettävän Korttelijuhlan. Adelille se on Diakonissalaitoksen tarjoama keikkatyö, joka vahvistaa hänen esiintymistaitojaan.

Kokemusosaaja huomaa asioita, joita muut eivät huomaa

Viime vuonna Adeli oli mukana Diakonissalaitoksen porukassa SuomiAreenassa, jossa hän kohtasi kansanedustajia ja muita asiantuntijoita.

”Tapaamisista jäi tosi hyvä fiilis. Sain mahdollisuuden jakaa mielipiteitäni, ja poliitikkoja selvästi kiinnosti, mitä meillä on sanottavaa”, Shayegh Adeli sanoo.

Tapahtuman jälkeen Adeli teki tärkeän huomion: koko ohjelmassa ei ollut yhtäkään osuutta, joka olisi liittynyt maahan muuttaneisiin nuoriin. Tänä vuonna tilanne oli korjattu.

Toisen tärkeän havainnon hän teki entisessä työssään koulunkäynninohjaajana. Hän ihmetteli, miksi monet maahanmuuttajavanhemmat eivät juurikaan osallistuneen lastensa koulunkäyntiin. Selvisi, että he eivät tiedä Wilmasta tai eivät osaa käyttää sitä. Kukaan opettajista ei ollut kiinnittänyt asiaan huomiota.

”Puhuin rehtorin kanssa, ja päätimme järjestää tilaisuuden, jossa lasten vanhemmille opetettiin Wilman käyttöä.”

Haasteita voi hyödyntää monessa

Nuorten kokemusosaaminen voi liittyä moneen aiheeseen, kuten mielenterveyden haasteisiin, perhesuhteisiin, alakulttuureihin tai väkivallan kokemuksiin.

Emma Kallungin mukaan moniin kokemuksiin liittyy usein stigmaa, jota Diakonissalaitos haluaa purkaa. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet eivät ole este sille, mitä voi tehdä tulevaisuudessa.

Erilaisten elämänkokemusten pohjalta voi syntyä osaamista, jota voi hyödyntää työelämässä esimerkiksi muiden auttamiseen.

”Jos on itse käyttänyt joitain palveluita, voi osata auttaa muita kyseisten palveluiden hakemisessa.”

Nain en ja mies kävelevät portaita ylös.

Emma Kallunki on järjestänyt kokemusosaajille esimerkiksi meemityöpajoja. Nuorille työpaja voi olla opettava ja voimauttavakin kokemus. Diakonissalaitos saa käyttöönsä nuorten näköistä viestintää.

Inhimillisyyttä keskusteluun

Kallungin mielestä kokemustietoa pitäisi hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Kokemusosaamisesta oppiminen tukee ihmisiä uusien taitojen kehittämisessä ja rohkaisee monella tavalla myös niitä, jotka eivät ole töissä eivätkä koulussa.

”Jos yhteiskunnassa tehdään tilaa kokemusosaamiselle, voidaan saada nykyistä parempia palveluita ja hyödyntää resursseja paremmin. Lisäksi kokemusääni tuo inhimillisyyttä keskusteluun”, Kallunki sanoo.

Shayegh Adeli on samaa mieltä.

”Monet ongelmat ja ennakkoluulot ratkeavat kuuntelemalla ja puhumalla.”

Mikä kokemusosaaja?

  • Diakonissalaitoksen nuoret kokemusosaajat ovat 18–30-vuotiaita, jotka ovat tai ovat olleet Diakonissalaitoksen palveluissa asiakkaina tai osallistujina.
  • Nuori hakee keikkatöitä kokemusosaajana WorkPilots-palvelun kautta. Työt voivat olla esiintymistä, blogien kirjoittamista, päättäjien tapaamisiin valmistavia työpajoja, viestintää tukevia työpajoja tms.
  • Kokemusosaajille maksetaan työstä palkkio.
  • Diakonissalaitoksessa on muitakin kokemusasiantuntijoita kuin nuoria. Meillä työskentelee myös kuukausipalkkaisia kokemustaustaisia työntekijöitä. Se haastaa tiimejä miettimään ja auttaa kehittämään, millaisia tuen muotoja tarvitaan.

Teksti: Anne Ignatius

Kuvat: Susanna Kekkonen

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: