Kosovo, epätoivon vai mahdollisuuksien maa?

Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminnan yhteisötyöntekijä Charlotta Boucht matkusti heinäkuussa Kosovoon. Matkalla hän tutustui Diakonissalaitoksen ja sen kosovolaisten kumppanijärjestöjen Kosova Rehabilitation Center for Torture Victims – järjestön ja Jesuit Refugee Servicen (JRS) työhön vaikeassa asemassa olevien pakolais- ja paluumuuttajanaisten tukemiseksi.

Ajamme tunnin verran pääkaupungista Prishtinasta pohjoiseen Skenderajn kaupunkiin. Tämä on se alue Kosovossa, jossa pahimmat taistelut käytiin sodan aikana 1998-99. Jokainen ihminen täälläpäin tietää jonkun, joka tapettiin tai jota ei ole vielä tähänkään päivään mennessä löytynyt. Sotatraumat ovat jatkuvasti läsnä.

Kosovon taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään ja viime vuosina yhä enemmän nuoria on muuttanut työn perässä muualle Eurooppaan. Myös perheitä lähtee. Jos yksi perheenjäsen saa oleskeluluvan työn perusteella, muutkin perheenjäsenet saattavat lähteä mukaan, jos perheen tulot vain riittävät. Perheet lähtevät töihin, kouluttautumaan ja tavoitellakseen parempaa elämää lapsilleen. Monet myyvät lähtiessään kaiken omaisuutensa, jos heillä sitä vain on: talonsa, autonsa, maan, irtaimiston.

Diakonissalaitos tukee kosovolaisia naisia

Jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan ja perhe käännytetään tai he joutuvat muista syistä palaamaan, he voivat olla takaisin tullessaan köyhempiä kuin lähtiessään.

Diakonissalaitos toteuttaa kumppanijärjestöjensä kanssa Kosovossa projektia, jossa erityisen vaikeassa asemassa olevia Kosovoon palanneita tai sinne pakolaisena tulleita naisia tuetaan kouluttautumisessa ja työpaikan saamisessa. Leipomot, kauneushoitolat ja ompelimot ovat usein naisten johtamia ja siten turvallisia työpaikkoja näille naisille. Diakonissalaitoksen kumppaneilla, Kosova Rehabilitation Center for Torture Victims – järjestöllä ja Jesuit Refugee Servicellä (JRS) on vankka kokemus haavoittuvassa asemassa olevien naisten tukemisesta maassa.

Orjana Shabani ja Linda Baleta edistävät haavoittuvassa asemassa olevien naisten työllistymistä Kosovossa.

Tulemme Skenderajn kaupunkiin JRS:n työntekijöiden, Orjana Shabanin ja Linda Baletan kanssa tapaamaan ohjelmassa mukana olevaa Ereblinaa, joka on saanut kauneushoitolasta paikan vuokralle. Täällä hän laittaa asiakkailleen irtoripsiä. Ripsien kiinnitystä hän oppi intensiivikurssilla Prishtinassa. Asiakkaita ei ole vielä paljon, mutta kurssilla opetettiin myös hyödyntämään sosiaalista mediaa ja Ereblinan toiveena on, että asiakkaat löytäisivät palvelun hänen Instagram-tilinsä kautta. Myös kauneushoitolan muut työntekijät ohjaavat asiakkaita Ereblinan hoitoon.

Apua tarvitsevia on paljon

Kesä on hyvää aikaa kauneushoitoloille Kosovossa. Muualla Euroopassa asuvat kosovolaiset tulevat takaisin vanhaan kotimaahansa lomailemaan ja heillä on varaa maksaa tällaisista palveluista. Kauneusala on muutenkin kasvava ala Kosovossa: häihin laitetaan enemmän rahaa kuin koskaan ja katukuvassa näkee paljon naisia, joilla on hyvin laitetut hiukset ja kynnet. Huoliteltu ulkonäkö on täällä hyvin tärkeää.

Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa laittautua. Jesuit Refugee Service saa Kosovon sisäministeriöltä tiedon pakolais- ja paluumuuttajanaisista, jotka saattaisivat olla tuen tarpeessa. Naisten tilanne selvitetään ja he saavat tarvittaessa psykososiaalista tukea. Jos naisilla on voimavaroja jatkaa, heidät ohjataan Lindalle, JRS:n työllisyysekspertille. Linda kertoo, että kaikki naiset eivät kuitenkaan voi etsiä töitä, vaikka heillä olisikin voimavaroja. Kosovossa patriarkaatti elää ja voi hyvin ja monet aviomiehet, isäpuolet ja veljet eivät suostu siihen että ”heidän” naisensa työllistyisi.

Kiinnostuneista ei kuitenkaan ole pulaa, päinvastoin. Linda ja muut eivät ehdi tukea kaikkia naisia, jotka tarvitsisivat apua työllistymisessä. Kosovossa viranomaiset eivät tue haastavassa tilanteessa olevia pakolais- ja paluumuuttajanaisia. Koska Kosovon toimeentulotuki on melko olematon, naiset jäävät helposti miesten armoille.

Kauneushoitolassa kuuluu yllättäen myös suomen kieltä. Yksi kampaamon asiakkaista on kuullut, että olen Suomesta ja hän tervehtii iloisesti. Tämä asiakas on yksi heistä, jotka ovat tulleet viettämään lomaa muualta Euroopasta kotimaahansa ja käyttävät tilaisuutta hyväkseen ehostaakseen ulkonäköään. Tällä kertaa matka Skenderajhin on käynyt Vantaalta!

Kun Ereblinan asiakkaan ripset ovat valmiit, menemme toiselle puolelle katua olevaan kauppakeskukseen kahville. Matkalla ihastelemme kaunista perinteistä häämekkoa näyteikkunassa. Ehkä juuri tämän mekon tuleva omistaja on Ereblinan tuleva asiakas?

Ereblinan nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä turvaamiseksi.

Linkit:
Kummiperhetoiminta

Kosova Rehabilitation Center for Torture Victims

Jesuit Refugee Service