Kuinka olla parempi liittolainen matkalla kohti yhdenvertaisuutta?

Me Diakonissalaitoksella haluamme olla inklusiivinen ja monimuotoinen yhteisö, joka rakentaa rasismista vapaata Suomea ja suhtautuu rasismiin myös itsekriittisesti: emme kukaan ole rasistisista rakenteista irrallisia, vaan niistä osallisia. 

 
Yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden rasistiset toimintatavat koskettavat eri ihmisiä hyvin eri tavoin – tämän vuoksi myös antirasistiset teot ja toiminta ovat erilaisia toimijan roolista ja asemasta riippuen. Kaikki meistä ovat tässä prosessissa keskeneräisiä, mutta voimme kasvaa ja oppia toisiltamme sekä sitoutua tekemään toisin. Erityisen ongelmallista on, mikäli antirasistinen työ jää vähemmistöjen ja syrjintää kokevien ihmisten harteille. Tämän vuoksi liittolaisuus on tärkeä ja samalla haastava antirasistisen toiminnan muoto. Liittolainen on henkilö, joka sitoutuu toimimaan syrjintää vastaan kuulumatta itse kyseistä syrjintää kohtaavaan vähemmistöön; kyse on tuen osoittamisesta ihmiselle tai ihmisryhmälle, joka on jossakin asiassa tai useista näkökulmista vähemmän etuoikeutettu kuin liittolainen itse.

Liittolaisuutta on pohdittu Diakonissalaitoksen syrjinnänvastaista työtä edistävässä Intersect Voices in Europe -projektissa, jota toteutetaan eurooppalaisten romaninaisten johtamien järjestöjen kanssa. Tuossa yhteistyössä on tarkasteltu sitä, kuinka liittolaiset voivat toimia rasismia ja moniperusteista syrjintää vastaan. Liittolaisuus herättää kysymyksiä siitä, kuinka huomioida omat etuoikeudet ja käyttää niitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kuinka olla parempi liittolainen ja toimia viisaasti, viemättä liikaa tilaa ja aidosti yhdenvertaisuutta edistäen?

Projektin puitteissa on laadittu 10 näkökulmaa parempaan liittolaisuuteen. Diakonissalaitos kutsuukin jokaista tarkastelemaan omaa suhdettaan syrjintään näiden ajatusten valossa: 

1. Kuuntele vähemmistöjä. 

Ota kuuntelijan rooli vastaan lahjana ja kiitollisuudella: on etuoikeus, mikäli joku on valmis jakamaan ikäviäkin kokemuksiaan kanssasi. Keskity vain kuuntelemiseen: olet sellaisten asioiden ja kokemusten äärellä, joita sinulla itselläsi ei vastaavassa muodossa ole. Kunnioita sitä aikaa ja rohkeutta, jota ihmiset noissa tilanteissa osoittavat ja käyttävät. Älä puolustele tai vertaa kenenkään taistelua muiden tilanteeseen. Älä myöskään loukkaannu, jos yrität rakentaa vuorovaikutusta, eikä kohtaamasi ihminen ole automaattisesti vastaanottavainen: kyse on varsin henkilökohtaisista asioista. Keskitä keskustelu aina vähemmistöjen tarpeisiin sen sijaan, että tekisit numeroa liittolaisuudestasi. Kysy, mitä voit tehdä tukeaksesi.

2. Kouluttaudu ja hanki tietoa. 

Ota vastuuta tiedonhankinnasta – älä tukeudu vähemmistöihin kouluttaessasi itseäsi omista etuoikeuksistasi, rakenteellisesta rasismista tai muusta syrjinnästä. Perehdy sen verran, kuin sinulle on mahdollista, lue vähemmistöjen itsensä kirjoittamia kirjoja, blogeja ja oppaita sekä sosiaalisen median kanavia. Älä hengästy; inspiroidu siitä vähästäkin, minkä opit ja ymmärrät. Emme ole koskaan valmiita, mutta voimme aina laajentaa ymmärrystämme.

3. Vahvista vähemmistöjen ääntä.  

Älä puhu toisten ihmisten puolesta tai yritä selittää heidän tilannettaan; pikemminkin tee tilaa ja edistä vähemmistöjen omaa työtä – opetuksessa ja tutkimuksessa, koulutuksissa, verkostoissa ja sosiaalisen median kanavissa. Kun osallistut rasisminvastaiseen toimintaan, älä etsi huomiota itsellesi tai organisaatiollesi (mikäli se koostuu lähinnä enemmistöstä) tai työllesi. Varmista, että vähemmistöille on varattu enemmän aikaa ja tilaa kuin liittolaisille tai muille. Osoita, että kunnioitat eri identiteettien myötä kertynyttä ja hankittua tietoa ja pidät sitä arvokkaana ja merkittävänä.

4. Tunnusta etuoikeutesi.  

Pyri ymmärtämään, millaista rakenteellista valtaa sinulla on ja ajattele, lue sekä pohdi, kuinka voit käyttää sitä muutokseen. Tee tilaa mahdolliselle epämukavuudelle: on arvokasta tunnistaa rajansa esimerkiksi valkoisena ihmisenä, joka tekee rasismin vastaista työtä ja on samalla osa rasistisia rakenteita.

Tunnustele rasistisia ajattelutapoja, joita meillä kaikilla on: tunnista omasi, haasta niitä ja yritä päästä tilanteeseen, jossa ne eivät ohjaa toimintaasi. Keskustele valkoisuudestasi ja siitä, kuinka hyödyt siitä. Vältä kuitenkin vähemmistöjen esille tuomien asioiden liiallista henkilökohtaistamista; käytä pikemminkin energiaa yhteisen vision eteenpäin viemiseen.

5. Hyväksy saamasi palaute.

On tärkeää uskoa vähemmistöjä, kun he kertovat syrjintäkokemuksistaan tai siitä, millaista rasismia he ovat kohdanneet. (Ja mikäli epäusko valtaa mielen, mieti hetki syvällisesti sitä, mistä epäilys syntyi ja millainen asenne sen on voinut herättää.) Kun sinulle huomautetaan syrjivästä käytöksestä, hengitä rauhallisesti, yritä tunnistaa mistä on kyse ja tunnistettuasi mahdollisen mokasi pyydä anteeksi, mieluiten julkisesti.

Kanna vastuu siitä, mitä sanoit tai teit; virheesi voi olla tehokas työkalu, joka auttaa muita tulkitsemaan ja korjaamaan omaa sopimatonta käytöstään. Me kaikki teemme virheitä, mutta parhaimmillaan voimme käyttää niitä yhdenvertaisuuden edistämiseen sen jälkeen, kun meidät on pysäytetty. Mikäli koet syyllisyyttä, älä oleta tai pyydä vähemmistöjä antamaan sinulle anteeksi tai puhdistamaan omatuntoasi: emotionaalisesta työstäsi ei pitäisi tulla heille lisätaakkaa.

6. Muista jokapäiväisten tekojen merkitys.

Sijoita vähemmistöjen yrityksiin, pidä esillä vähemmistöjen taidetta, elokuvia ja musiikkia. Seuraa vähemmistöaktivistien sosiaalisen median tilejä. Jos olet vastuussa yhteisösi rekrytoinneista tai ylennyksistä, huomioi moninaisuus ja palkkatasa-arvo. Edistä anonyymiä rekrytointia. Tue vähemmistöjen johtajuutta. Kysy yhteisösi johdolta siitä, mitä he ja organisaatio tekevät moniperusteisen syrjinnän ja rasismin torjumiseksi.

7. Etsi vaihtoehtoisia näkökulmia vähemmistökokemuksille.  

Ylitä rajoja ja laajenna vuorovaikutuksen kenttiä. Muista, että yksi henkilö (tai muutama ihminen) ei edusta koko vähemmistöryhmän näkemystä. Huomioi risteävät erot ja intersektionaalinen syrjintä. Mieti, ketä et ole kuullut tai tunne: iäkkäät ihmiset, LGBTIQA + -yhteisöt, vammaiset, paperittomat…? Rasismin lisäksi ihmiset kokevat moniperusteista syrjintää, jolloin etnisyyden rinnalla syrjinnän syitä on useita; näin ollen myös antirasistisen toiminnan tulee olla intersektionaalista.

8. Nouse ja toimi.

Puutu tilanteeseen, kun kuulet jotakin loukkaavaa tai kohtaat rakenteellista epätasa-arvoa. Ota asioita esille sekä julkisesti että yksityisesti. Hiljaisuus tarkoittaa, että olet valinnut syrjivien rakenteiden puolen. Tuki on erityisen tärkeää silloin, kun tilanteessa on mukana valtaapitävien instituutioiden edustajia, kuten poliisi tai muita viranomaisia.

Mikäli todistat rasistista syrjintää tai etnistä profilointia julkisessa tilassa, voit videoida tapahtumat, lähestyä rauhallisesti ja yrittää rauhoittaa tilannetta. Kerro syrjinnän uhrille, että olet hänen tukenaan ja kysy, onko hän kunnossa / tarvitseeko hän apua. Älä koskaan jaa videomateriaalia rasistisesta tilanteesta ilman uhrin suostumusta, vaan yksinomaan yhteistyössä hänen kanssaan. Voit myös jättää videomateriaalin hänelle, jotta päätökset aineiston käytöstä tulee tehtyä harkiten.

Mikäli havaitset rasistista syrjintää sosiaalisessa mediassa, raportoi se aina ylläpitäjälle tai kyseiselle palvelulle. Verkkokeskusteluihin on suositeltavaa osallistua rauhallisesti ja rakentavasti, välttäen tarkoituksellista konfliktia tai viestinnän eskaloitumista.

Syrjityillä vähemmistöillä itsellään on perusteet ilmaista kokemuksensa syrjinnästä voimakkaastikin, myös suuttuen – kyse on heille tuskallisesta, vahingollisesta ja usein traumaattisesta asiasta. Kyse ei kuitenkaan ole liittolaisten kivusta, joten heidän on hyvä osallistua keskusteluun rauhallisesti ja perusteellisesti argumentoiden. Kiihtyneet ja aggressiiviset liittolaisten käymät taistelut sosiaalisessa mediassa voivat vahingoittaa vähemmistöjä, tehdä tilasta heille entistä turvattomamman, lisätä vähemmistöstressiä ja viedä kohtuuttomasti energiaa.

9. Ole valmis olemaan eri mieltä.

Jos sinulla on voimavaroja, voit jättää sosiaalisessa mediassa blokkaamasta ihmisiä, joiden näkemykset ovat erilaisia kuin omasi, mikäli he eivät käyttäydy asiattomasti. (Syrjintää kokeville ihmisille blokkaaminen on toki tärkeää.) Ihmisten estäminen saattaa lähettää heille viestin, että syrjintä on ok, kunhan he harjoittavat sitä muualla. Samalla heiltä jää näkemättä ajattelusi, mielipiteesi ja yhden, rakentavan ihmisen tapa käsitellä rasistisia aineistoja ja aiheita.

Antirasistinen osallistuminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista; kärsivällisyyttä ja pettymysten sietämistä. Muutos tapahtuu hitaasti, eikä sitä pysty aina osoittamaan sormella. Tämä prosessi vie päiviä, vuosia – elämämme. Mutta vaikka se vaatii aikaa, se toimii ja on tärkeää.

10. Kutsu vertaisia mukaan.

Jos sinulla on perhettä, ystäviä tai työtovereita, jotka suhtautuvat rasismiin eri tavalla kuin sinä, yritä keskustella heidän kanssaan. Ihmiset kuuntelevat todennäköisemmin jotakuta, jonka he itse henkilökohtaisesti tuntevat. Ennakoi rasistisia rakenteita ja käytöstä tilanteissa, joihin osallistut – mieti etukäteen lauseita, joita voit käyttää. Millaisilla ilmauksilla voit rohkaista ihmisiä toimimaan toisin? Keskustele myös lasten kanssa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta: heitä voi neuvoa ja rohkaista, mutta heiltä voi myös oppia paljon.

On tärkeää keskustella myös muiden antirasismia harjoittavien liittolaisten kanssa: kuinka voitte tukea toisianne, vahvistaa solidaarisuutta ja käydä läpi vaikeita tilanteita. On tärkeää, ettei antirasistinen toiminta ole liian elitististä, akateemista tai yhdenmukaista. Tee tilaa kaikenlaisille ihmisille ja ole kärsivällinen. Kutsu mukaan heitä, jotka yrittävät oppia. Muutos tapahtuu, kun emme unohda myötätuntoa, yhteisöjen merkitystä ja rakkauden voimaa.