Kynnys matalalla ja ovenkarmit leveällä – kaikki mahtuvat mukaan meidän kansalaistoimintaamme
16.8.2019
Me kaikki yhdessä rakennamme kansalaisyhteiskuntaa ja voimme halutessamme tehdä jotain yhteisen hyvän eteen. Diakonissalaitos haluaa mahdollistaa sen, että jokainen pääsee osalliseksi yhteisöihin. Diakonissalaitoksen kansalaistoiminta toivottaa kaikki tervetulleiksi.
D-asemat ovat Diakonissalaitoksen ylläpitämiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Kannelmäen D-asemalla muun muassa kokataan yhdessä.
Mikko lopettelee aamukahviaan Kannelmäen D-aseman pitkässä pöydässä.
”Täällä on mukavan rento ilmapiiri, eikä missään saa parempaa ruokaa”, Mikko kehuu.
Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva Kata alkaa valmistella lounasta. Ruokatarvikkeet tulevat D-asemalle lahjoituksina lähikaupoista.
Riitta liittyy Katan seuraksi kokkaamaan lihakastiketta.
”Tulin kolmisen vuotta sitten kaverini mukana katsomaan, millainen paikka tämä on. Sen jälkeen olen käynyt melkein joka päivä”, Riitta kertoo.
Riitta tykästyi paikan yhteisöllisyyteen. Juttuseuraa on aina tarjolla, ja muut kävijät tulivat nopeasti tutuiksi.
Diakonissalaitoksen ylläpitämällä Kannelmäen D-asemalla paitsi kokataan myös huolehditaan paikan siisteydestä yhdessä. Kaikki kantavat yhdessä vastuun siitä, että paikka pysyy viihtyisänä.
”Tavoitteena on, että me työntekijät olemme arkisissa toimissa vain ohjaajina ja kävijät ovat aktiivisia toimijoita”, kertoo Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijä Vili Kinnunen.
D-asemat – kansalaistoiminta on kynnyksetöntä
Helsingissä on kolme D-asemaa: Kalliossa, Kannelmäessä ja Kontulassa. Ouluun avattiin asema lokakuussa 2022 .
”Kaikki D-asemat ovat oman kaupunginosansa näköisiä. Ne ovat syntyneet alueen asukkaiden tarpeista ja muuttuvat niiden mukana”, Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan erityisasiantuntija Laura Hakoköngäs sanoo.
D-asemat ovat matalan kynnyksen paikkoja.
”Sanoisin niitä jopa kynnyksettömiksi. Jokainen kävijä saa itse määritellä, missä roolissa milloinkin on tai toimii”, Hakoköngäs kertoo.
”Täällä on mukavan rento ilmapiiri”, sanoo Kannelmäen D-asemalla käyvä Mikko.
Kannelmäen D-asemalla kukin kävijä voi esimerkiksi valita, haluaako tänään osallistua kokkaamiseen tai viedä roskat vai onko tänään sellainen päivä, että tekee mieli ihan vain olla. Bingoon ja pihapeleihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet, ja ehdotukset toiminnasta ja retkistä ovat aina tervetulleita. Tähän mennessä porukalla on retkeilty esimerkiksi Nuuksiossa ja muilla D-asemilla.
D-aseman porukkaan mahtuu Kannelmäessä aivan kaikenlaisia ihmisiä. Suurin osa heistä asuu lähistöllä, ja he ovat löytäneet D-asemalta itselleen tärkeän yhteisön.
Kansalaistoiminta ei edellytä suomen kieltä
Yhteisöllisyyden lisäksi Diakonissalaitos pyrkii edistämään yhdenvertaista osallisuutta ja toimijuutta. Moni meistä haluaa tehdä hyvää. Vapaaehtoistoimintaan hakeutuminen saattaa kuitenkin tuntua hankalalta, jos oma aikataulu on epäsäännöllinen tai jos suomen kieli ei ole täydellisesti hallussa.
Tunisiasta Suomeen muuttanut Rim Bouslama päätti, ettei anna näiden asioiden asettua esteeksi.
”Halusin päästä viettämään aikaa iäkkäiden ihmisten kanssa. Olen työskennellyt sairaalassa ja nähnyt, kuinka yksinäisiä vanhukset saattavat olla”, Bouslama kertoo.
Asiat etenivät nopeasti, kun Bouslama otti yhteyttä Diakonissalaitokseen. Pian hän tapasi Alppituvassa eläkkeellä olevan, englantia puhuvan muusikon, josta tuli hänen uusi ystävänsä.
”Minäkin olen soittanut viulua kuutisen vuotta, joten puhumme paljon musiikista ja laulamme yhdessä. Joskus käymme elokuvissa tai ulkoilemme puistossa ja juttelemme. Teemme sellaisia asioita, joita ystävykset yhdessä tekevät.”
Kanssala yhdistää tarpeet ja tekijät
On siis vanhanaikaista ajatella, että kansalaistoiminta olisi toisen ihmisen ”auttamista”. Se voi olla tasa-arvoista läsnäoloa toisen ihmisen elämässä. Se voi olla myös ilmastoaktivismia tai kaupunkifestareiden järjestämistä. Tarpeiden ja tekijöiden täytyy vain löytää toisensa.
Diakonissalaitos toteutti vuosina 2018-2021 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Kanssala-hankkeen. Sen päämääränä on yhdistää kansalaistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset ja apukäsiä tarvitsevat yhteisöt. Kanssalan tuotantokoordinaattorina työskennellyt Joonas Timosen mukaan hankkeessa pyrittiin tunnistamaan ja käsitteellistämään muitakin osallistumisen tapoja kuin perinteinen vapaaehtoistoiminta, kuten asukasyhteisön arkeen osallistuminen, kansalaisdialogit, syrjintään puuttuminen julkisessa tilassa, ilmastoyhteisöllisyys tai joskus vain maailman tarkastelu uusista näkökulmista. Näin voimme toivottavasti tuoda järjestökenttään ja yhteiskuntaan uusia ideoita.”
Kansalaistoiminnassa on tilaa kaikille
Timonen ja hänen kollegansa Saara Simonen jalkautuivat kaupungille ja kyselivät, millainen kansalaistoiminta ihmisiä kiinnostaa.
”Lisäksi kartoitimme vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa kaikki Helsingissä elävät ihmiset pääsevät toimimaan statuksestaan riippumatta”, Timonen kertoo.
Pohjimmainen ajatus oli se, että kansalaistoiminnassa on tilaa kaikille.
”Meillä esimerkiksi osatyökykyiset ja työelämästä syrjäytyneet ovat tervetulleita mukaan toimimaan”, Diakonissalaitoksen Laura Hakoköngäs muistuttaa.
”Valitettavan usein esimerkiksi järjestöissä on tekemistä vain tietynlaisille ihmisille, mikä rajaa paljon ihmisiä pois. Tässä meillä on Suomessa paljon parannettavaa. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus olla aktiivisia toimijoita ja tuntea tekevänsä itselleen merkityksellisiä asioita.”
Kanssala järjesti keväällä 2019 vapaaehtoistoiminnan rekrytointimessut ei-suomenkielisille ja heidän panostaan kaipaaville yhteisöille. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja suhteellisen pienellä markkinoinnilla, paikalla oli kuitenkin kymmenkunta yhteisöä ja kuutisenkymmentä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta ihmistä. Tapahtumaan osallistuneet pystyivät ilmoittautumaan suoraan vapaaehtoisiksi esimerkiksi leikkipuistoihin, ikääntyneiden palvelukeskuksiin, nuorten olohuonetoimintaan ja kesäfestaria toteuttamaan.
Päivästä jäi järjestäjille inspiroituneet tunnelmat.
”Se oli hauska tapahtuma. Pyrimme siihen, että kun järjestämme jotain, ihmisillä on myös kivaa”, Timonen sanoo. Timonen ja Simonen antavat mielellään rekrytointimessukonseptinsa myös muiden toimijoiden käyttöön.
”Kanssala oli tavallaan kansalaistoiminnan laboratorio. Testasimme uusia tapoja, jotka voisivat lähentää ihmisiä ja yhteisöjä”, Timonen sanoo.
Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Vesa Koivunen ja Saara Simonen