Leikkauspolitiikka ruokkii turvattomuutta

Minna Kilpinen kohtaa työssään naapurustotyön koordinaattorina paljon erilaisia ihmisiä yrittäjistä päihderiippuvuuksista kärsiviin ja entisiin asunnottomiin. Ihmisten hätä ja tuska leikkauspolitiikan seurauksista on kouriintuntuva ja kuuluu keskusteluissa joka päivä. 

Diakonissalaitoksen naapurustotyön koordinaattori Minna Kilpinen.

107-vuotiaan Suomemme itsenäisyysjuhlia vietettiin 6. joulukuuta teemalla ”Yhdessä”. Yhteisen tavoitteemme tulisi olla sen varmistaminen, että kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen ja ylläpitämiseen kykyjensä ja voimiensa mukaan. Valitettavasti viimeaikainen leikkauspolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa osa ihmisistä on todellisessa vaarassa syrjäytyä kokonaan koulutuksen, palveluiden ja työelämän ulkopuolelle. 

Diakonissalaitos ja sen konserniin kuuluva Rinnekodit tarjoavat erilaisia sotepalveluja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Palveluihin kuuluu olennaisena osana myös naapurustotyö, jolla pyritään lisäämään lähialueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta, sekä tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuus olla aktiivisia yhteisön jäseniä. 

Diakonissalaitoksen naapurustotyöntekijänä kohtaan päivittäin paljon erilaisia ihmisiä: asiakkaitamme, naapureitamme, alueen yrittäjiä ja opiskelijoita sekä muun muassa alueella liikkuvia asunnottomia. Tänä vuonna käymissäni keskusteluissa eri yhteistyötahojen kanssa on noussut esiin huoli hallituksen rajusta leikkauspolitiikasta, joka vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten arkea. Toimeentulon haasteet, kasvavat päihde- ja mielenterveyden ongelmat, aggressiivisen käytöksen kasvu, mahdollisuuksien puute sekä ihmisten ajautuminen palveluiden ulkopuolelle muodostavat cocktailin, joka luo myös yhteiskuntaamme jännitteitä ja horjuttaa yhteiskuntarauhaa.  

Osallisuuden vahvistaminen on kestävintä politiikkaa

Moni tapaamani ihminen on todennut, että arjen turvallisuuden tunne on järkkynyt. Haasteet turvallisuuden kokemuksessa voivat vähentää halua ja kykyä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vähemmän vuorovaikutusta, sitä vieraammalta toinen tuntuu, mikä entisestään ruokkii pelkoja ja epävarmuuden tunnetta. 

Naapurustotyöllä voidaan vaikuttaa yhteiskuntarauhaan kannustamalla ihmisiä vuoropuheluun, palauttamalla luottamusta ihmisten välille sekä lisäämällä ymmärrystä haastavien ilmiöiden taustalla piilevistä seikoista. Naapurustotyöllä ei kuitenkaan voida ratkoa yhteiskuntamme palveluiden puutteita tai yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia, jotka osaltaan horjuttavat yhteiskuntarauhaa. 

Osallisuuden vahvistaminen on kaikkein kestävintä ja inhimillisintä politiikkaa. Ihmiset tarvitsevat konkreettista apua arjessa selviytymiseen sekä riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita. Ilman näitä on vaikea alkaa rakentaa toimivia naapurustosuhteita – sen paremmin kuin toimivaa, kaikki mukaan ottavaa yhteiskuntaa.