Tänään on maailman pakolaispäivä – toivo paremmasta on kaikkien oikeus

Tänään 20.6.2024 maailman pakolaispäivänä haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, jotka olette yhdessä kanssamme pitäneet huolta pakolaisten hyvinvoinnista, integroitumisesta ja osallisuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kiitämme kaikkia teitä, jotka olette omalla toiminnallanne näyttäneet esimerkkiä humaanista kohtaamisesta kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia kohtaan ja teitä, jotka olette mahdollistaneet lasten ja nuorten ääntä aikuisten pyörittämässä maailmassa.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 110 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan erilaisista syistä, joista suurin syy on sota. Sota on aina yksilöllinen ja yhteisöllinen katastrofi, jonka jäljet vaikuttavat tutkimusten mukaan hyvin pitkään, useiden sukupolvien ajan. Kuntoutukseen tullessaan lapset ovat usein kovin vakavia ja sulkeutuneita. Kuntoutuksen edetessä saamme kuitenkin kokea, miten hymy palaa lapsen kasvoille, miten hymy muuttuu nauruksi ja nauru iloksi, iloksi siitä, että elämässä on muutakin kuin menneisyys ja tuhotut muistot. Kun sotapakolaisena Suomeen tullut perhe uskaltaa unelmoida tiedämme, että kuntoutus on tehnyt tehtävänsä. Toivo on ihana sana!

Toiminnan rahoitustilanne on hämmentävä

Kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntoutuksessa olemme 14 vuoden aikana arvioineet, hoitaneet ja kuntouttaneet yli 550 lasta, nuorta ja heidän perheenjäsentään. Olemme kouluttaneet yli 10 000 sote ja opetusalan ammattilaista ja tuottaneet paljon materiaalia pakolaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Tätä työtä olemme tehneet 12 vuotta Euroopan Unionin Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston toimintatuella ja nyt 2 vuotta Diakonissalaitoksen rahoituksella. Tilanne rahoituksen osalta on hämmentävä. Suomi on valtiona sitoutunut erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten esim. Kidutuksen vastaiseen sopimukseen, jossa sitoudutaan myös kuntouttamaan kidutuksesta selvinneitä ihmisiä. Lastenoikeuksien sopimus takaa kaikille lapsille yhdenvertaiset oikeudet saada tarvitsemaansa apua. Kaikkialla myönnetään toimintamme tarpeellisuus ja lastenoikeuksien toteutumista pidetään itsestään selvyytenä Suomessa. Kuitenkin, kun alamme puhumaan rahasta ja siitä, kuinka tällaista erityiskuntoutusta järjestetään ja kuka sitä rahoittaa, ei enää löydykään ketään kenen puoleen kääntyä. Tiedämme kuitenkin, että pakolaisuus maailmassa ei ole vähenemässä, päinvastoin. Mielestämme onkin vakavasti pohdittava sitä, miten aiomme tulevaisuudessa vastata tähän kasvavaan pakolaislasten, nuorten ja vanhempien kuntoutuksen tarpeeseen.

Pakolaisten psyykkisen kriisiavun tarve on valtava

Ukrainan sodan alettua koimme tarpeelliseksi perustaa kriisityöryhmän vastaanottopalveluissa ja tilapäisen suojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Viime vuoden huhtikuussa saimme toimintamme käyntiin Euroopan Unionin osarahoittamana ja Diakonissalaitoksen tuella. Olemme vuoden aikana antaneet PAMI-hankkeessa psyykkistä kriisiapua 217:lle vastaanottopalveluiden piirissä olevalle lapselle, nuorelle tai heidän vanhemmalleen ja kouluttaneet n. 250 vastaanottopalveluissa työskentelevää ammattilaista. Suomessa asuvien pakolaisten psyykkisen kriisiavun tarve on valtava eikä terveydenhuoltojärjestelmämme pysty vastaamaan siihen yksin.

Meitä kaikkia tarvitaan yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Kiitos, että olet kanssamme rakentamassa eettisesti ja moraalisesti kestäviä palveluita, joissa ihmisarvo on kaiken keskiössä ja toivo paremmasta kaikkien etuoikeus.

Ystävällisin terveisin, Marjo Neste

Kirjoittaja Marjo Neste työskentelee projektipäällikkönä Psykotraumatologian keskuksessa. Hän vastaa Kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntoutuksesta sekä Mielenterveyden tuesta vastaanottopalveluissa -hankkeesta.