Margus: ”Kaikki sosiaaliset kuvioni ovat D-asemalla”
10.3.2022
Pandemia-aika on ollut Kannelmäen D-asemalla uudistumisen aikaa. Rohkeasti kokeillen on kehitetty uudenlaisia toimintamuotoja, jotka vahvistavat alueen asukkaiden osallisuutta ja toimijuutta. Heti korona-ajan alussa syntyi D-kioski, jonka ansiosta kaikki kannelmäkeläiset voivat osallistua ruokahävikin torjuntaan.
Kannelmäessä asuvan Marguksen viikkokalenteri rytmittyy sen mukaan, milloin D-aseman ruokahävikkikioski on avoinna.
”Olen käynyt täällä D-asemalla jo melkein viisi vuotta tapaamassa ihmisiä. Kun hävikkikioski avattiin, autoin ensin ruokien pakkaamisessa keskiviikkoisin. Sitten aloin tulla auttelemaan kaikkina hävikkikioskipäivinä: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin”, Margus kertoo.
Hiljalleen Margus otti kioskin toiminnasta enemmän vastuuta. Hän noutaa hävikkiruoat lähikaupoista ja jakaa ne pusseihin yhdessä muiden vapaaehtoisten ja D-aseman työntekijöiden kanssa.
Kello 10 Margus avaa kioskin luukun – siis D-aseman ikkunan – ja alkaa jaella ruokakasseja. Ensimmäiset ihmiset odottavat jo ulkona, ja seuraavat saapuvat viiden minuutin kuluttua.
Kassin hakijoita on pyydetty ilmoittautumaan etukäteen, jotta ruoat jakautuvat tasaisesti ja jottei jonoja synny.
”Keneltäkään ei kysytä, miksi hän hakee hävikkikassin. Jokainen voi halutessaan olla mukana torjumassa ruokahävikkiä ja tekemässä sillä tavalla hyvää ympäristölle”, sanoo Kannelmäen D-aseman yhteisötyöntekijä Taru Tuomola.
Uudella tavalla osallisuutta ja toimijuutta vahvistaen
Kannelmäen D-asema on kohtaamispaikka ja kansalaistoiminnan keskus, jonka ovet ovat avoinna kaikille – tai olivat, kunnes pandemia-aika alkoi.
Kun D-asema piti koronarajoitusten vuoksi sulkea kävijöiltä, ryhtyivät työntekijät miettimään uusia yhteisöllisen toiminnan muotoja, joilla voitaisiin vahvistaa alueen asukkaiden osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia.
Idea hävikkiruokakioskista syntyi heti keväällä 2020.
D-asema oli saanut jo aiemminkin hävikkiruokalahjoituksia lähikaupoilta, ja niistä oli kokattu yhdessä. Vaikka yhteiskokkailu kävi mahdottomaksi, halusivat D-aseman työntekijät tarjota kävijöille mahdollisuuden jatkaa ruokahävikin torjumista yhdessä.
Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottaja Saija Karjala huomasi, että yksi D-aseman ikkunoista sopisi täydellisesti kioskin luukuksi. Tästä ikkunasta tuli D-kioski.
Rohkeasti yhdessä opetellen
Yhteiskokkauksestakaan ei haluttu luopua, vaan se siirrettiin verkkoon. Soppa42-verkkokokkauskollektiivi aloitti toimintansa.
D-aseman digiapu opasti videoyhteyksien käytössä, jotta jokainen halukas pääsi varmasti osallistumaan kokkaukseen kotikeittiöstään käsin.
”Soppa42 on toiminut verkossa jopa niin hyvin, että sitä jatketaan korona-ajan jälkeenkin. Kaikki voivat kokata omassa ympäristössään, omilla välineillään”, yhteisötyöntekijä Vili Kinnunen sanoo.
Monet muutkin D-aseman ryhmät ja työpajat ovat siirtyneet sujuvasti nettiin. Verkkokokoontumisissa on tehty niin saippuaa kuin simaakin, hoidettu yhdessä mielen hyvinvointia ja pidetty unelmapajaa. Viime aikoina on testattu etäjoogaa.
Ulkoilmassa on järjestetty niin suunnistusta kun kukkasipulien istutustalkoitakin. Talkoiden yhteyteen D-aseman kävijät ideoivat eväsretken nuotioineen ja muurinpohjalettuineen.
Kannelmäkeläisten mölkkyharrastus taas poiki syksyllä 2020 D-asemien välisen turnauksen, jonka voitto tuli oitis Kannelmäkeen. Seuraavana vuonna pokaali lipsahtikin jo Kontulaan, ja nyt Kannelmäessä odotellaan malttamattomina lumien sulamista, jotta harjoitukset ensi kesän mölkkykisaa varten saadaan käyntiin.
”Yhdessä opetellen olemme kokeilleet rohkeasti, mitä korona-aikana voi tehdä kulloistenkin rajoitusten puitteissa”, Taru Tuomola tiivistää.
”Kaikki sosiaaliset kuvioni ovat D-asemalla”
D-kioskista on tullut pandemia-ajan toiminnan sydän. Heti kioskin avajaispäivänä toukokuussa 2020 sen pihalla vietettiin vappujuhlia, ja myöhemmin D-kioski on palvellut muun muassa kahvilana.
Luukulla kävijät ovat jääneet helposti juttusille sellaistenkin ihmisten kanssa, joita eivät kenties muuten olisi koskaan kohdanneet. Yhdessä D-aseman työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa on purettu myös huolta Ukrainan sodan ja Afganistanin tapaisista kriiseistä.
Marguskin vaihtaa aina mielellään kuulumiset kioskilla kävijöiden kanssa.
”Kaikki sosiaaliset kuvioni ovat D-asemalla. Silloin kun en ole täällä, olen vain kotona”, Margus sanoo.
Keskeisinä arvoina yhteisöllisyys ja osallisuus
D-kioski toimii myös ideakioskina. Ihmiset voivat luukulle piipahtaessaan kertoa, millaisia toiveita heillä olisi D-aseman toiminnalle.
”Kävijöillämme on paljon ideoita, ja on meidän tehtävämme kuunnella herkällä korvalla, mitä alueella tarvitaan”, yhteisötyöntekijä Annamarika Väekäs sanoo.
Koska yhteisöllisyys ja osallisuus ovat D-asemalla keskeisiä arvoja, kutsutaan ihmiset mukaan myös toteuttamaan ideoita.
”On tärkeää, että ihmiset saavat kokemuksen siitä, että he voivat vaikuttaa ja kehittää toimintaa. Hyvän kehät lähtevät leviämään, kun ihmiset tajuavat, että heillä on osaamista, josta voi olla hyötyä muillekin”, Saija Karjala toteaa.
Tällaisesta osaamisen jakamisesta ja toimijuuden vahvistamisesta syntyi esimerkiksi D-aseman korjausompelupaja.
Yksi kävijöistä kertoi, että haluaisi opetella korjaamaan vaatteita. Työntekijät ryhtyivät selvittämään, osaisiko joku alueen asukkaista ommella ja opastaa muitakin. Kun osaaja löytyi, alettiin opetella yhdessä.
”On tärkeää, että voin auttaa muita”
Kello tulee 11. Margus varmistaa listastaan, että kaikki ilmoittautuneet ovat saaneet hävikkikassinsa. Jos jotakin on jäänyt yli, hän jakaa tuotteet viimeisille kävijöille.
”Jottei tule yhtään hävikkiä.”
Margus jää vielä kioskin sulkeuduttua juttelemaan yhteisötyöntekijä Vili Kinnusen kanssa D-aseman seuraavista kulttuuri-iltapäivistä: museovierailusta ja leffaretkestä, jotka ovat koronarajoitusten lievennyttyä taas mahdollisia.
”Täällä D-asemalla kaikkein parasta on henkilökunta, joka kuuntelee meitä. Ja ylipäätään se, että saamme olla täällä ja auttaa. Minulle on tosi tärkeää, että voin auttaa muita”, Margus sanoo.
Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Samuli Skantsi