Mentorointi auttaa murtamaan romaninaisten kohtaamia esteitä
26.2.2025
Romaninaiset eri puolilla Eurooppaa kohtaavat monia haasteita, jotka vaikuttavat heidän osallistumiseensa yhteiskuntaan, erityisesti koulutuksen ja työllistymisen kautta.

Kuva: Borislav Borisov
Vaikka kansallisella ja EU-tasolla on erilaisia poliittisia ohjelmia ja lainsäädäntöä syrjinnän estämiseksi, niiden toteuttaminen ja seuranta on usein puutteellista. Tämän takia romaninaisilla ei käytännössä ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa kuin valtaväestöön kuuluvilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan merkittävimpiä esteitä ja haasteita, joita romaninaiset kohtaavat päivittäin.
Esteet koulutuksessa
Pääsy laadukkaaseen koulutukseen on edelleen merkittävä haaste romaninaisille monissa Euroopan maissa. Rakenteelliset esteet, kuten koulujen alueellinen eriytyminen ja rajalliset resurssit, vaikuttavat koulutuksen laatuun. Romanityttöjen koulunkäynti keskeytyy muita nuoria useammin varhaisten avioliittojen ja perinteisten sukupuoliroolien vuoksi, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan.
Euroopan unionin perusoikeusviraston raportti osoittaa, että romaninaisten luku- ja kirjoitustaito on heikompi kuin romanimiesten, mikä tuo esiin sukupuolten eriarvoisuuden. Ero on vielä suurempi kantaväestöön verrattuna.
Haasteet työelämässä
Siirtyminen koulutuksesta työmarkkinoille tuo mukanaan lisähaasteita. Työhönotossa esiintyy syrjintää, ja työnantajilla on usein ennakkoluuloja romaneja kohtaan. Tämä syrjintä kohdistuu usein naisiin, jotka voivat myös kohdata sukupuoleen perustuvia ennakkoluuloja.
Monet romaninaiset ovat työttömiä tai työskentelevät matalapalkkaisissa ja epävakaissa työsuhteissa. Minority Rights Group Europen raportti osoittaa, että romaniyhteisöt kokevat edelleen syrjintää työllistymisessä, ja romaninaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Romaninaiset kohtaavat syrjintää sekä etnisyytensä että sukupuolensa perusteella
Koulutuksen ja työllisyyden lisäksi romaninaiset kohtaavat usein laaja-alaista yhteiskunnallista syrjintää. Esimerkiksi heidän pääsyään terveydenhuoltopalveluihin, sosiaalipalveluihin ja julkisiin tiloihin saatetaan rajoittaa. European Roma Rights Centre on dokumentoinut tapauksia, joissa romaninaisilla on vaikeuksia päästä välttämättömiin palveluihin, mikä lisää heidän eristyneisyyttään yhteiskunnasta.
Romaninaisten kohtaamat haasteet ovat usein monisyisiä ja alkavat etnisen syrjinnän ja sukupuolten epätasa-arvon risteyskohdasta. Perinteiset patriarkaaliset normit sekä romaniyhteisössä että yhteiskunnassa laajemmin rajoittavat naisten itsemääräämisoikeutta ja kaventavat heidän mahdollisuuksiaan entisestään.
Mitä sitten voimme tehdä?
Rakenteellisen muutokseen aikaansaamiseen tarvitaan monia eri keinoja. RomniME-hankkeessa olemme havainneet, että mentorointiohjelmat voivat tukea nuoria romaninaisia ylittämään kohtaamansa esteet. Mentoroinnin kautta he voivat saada ohjausta, kannustusta ja käytännön neuvoja, jotka auttavat navigoimaan yhteiskunnallisten haasteiden läpi.
Mentorit voivat toimia myös roolimalleina osoittaen, kuinka perinteisiä sukupuolirooleja voi murtaa ja kuinka menestyä rakenteellisista esteistä huolimatta.
Lisäksi mentorointi voi verkostoitumisen kautta avata ovia koulutukseen ja työllistymispolkuihin, jotka muuten saattaisivat jäädä saavuttamattomiksi. Mentorointi myös mahdollistaa mentoreiden ja mentoroitavien pitkäjänteisen työskentelyn, jossa saavutetaan yhteisiä tavoitteita ja murretaan esteitä paikallisissa yhteisöissä tai laajemmin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mentorointi lisää merkittävästi itseluottamusta ja vaikutusmahdollisuuksia, jotka ovat avaintekijöitä syrjinnän ja sosiaalisen osattomuuden voittamisessa. Antamalla romaninaisille työkaluja ja tukea itsensä puolustamiseen mentorointiohjelmat voivat olla vahva katalysaattori syrjäytymisen kierteen katkaisemisessa ja pitkäaikaisen voimaantumisen edistämisessä.
Juuri tätä RomniME-hanke pyrkii saavuttamaan: avaamaan mentoroinnin kautta romaninaisille polkuja uusiin mahdollisuuksiin.
Artikkelin kirjoittaja Renato Vuk työskentelee kroatialaisessa Sportsko učilište PESG -oppilaitoksessa. PESG on yksi kansainvälisistä kumppaneista, joiden kanssa Diakonissalaitos toteuttaa RomniME-projektia.