Neljä pointtia välikysymyskeskusteluun nuorten tulevaisuudesta

Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta ne ovat isossa ristiriidassa suunniteltujen leikkausten ja lakimuutosten kanssa. On lyhytnäköistä heikentää niitä toimintoja, jotka auttavat nuoria työ- ja koulutuspoluille ja ovat tutkitusti vaikuttavia.

Kuva: Kilian Seiler, Unsplash

Ymmärrämme, että päättäjillä on kova paine saada säästöjä aikaiseksi. On kuitenkin lyhytnäköistä kohdistaa leikkauksia niihin nuorten toimintoihin, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia. Pelkäämme, että muutoksilla tulee olemaan negatiiviset seuraukset niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.

Olemme erityisen huolissamme seuraavista hallituksen päätöksistä:

1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuen saamiseksi sairaus- ja vammadiagnoosi

Päätös lisää kustannuksia ja byrokratiaa, sillä Nuotti-valmennus on juuri matalan kynnyksen apu, jonka vaikuttavuudesta on näyttöä. Lisäksi se on nopea tapa auttaa nuoria. Se on myös tehokas tapa saada nuoret koulutus- ja työelämäpoluille, mikä edistää osaltaan hallituksen työllisyystavoitteita. 100 000 henkilön työllistymistavoitteet eivät onnistu ilman, että myös osatyökykyiset työllistyvät.

2. Jälkihuollon ikärajan lasku

Jos nuori ei saa riittävän intensiivistä-, tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukea, syntyy merkittäviä kustannuksia usein toisaalle palvelu- ja yhteiskuntajärjestelmään. Syrjään jäävä nuori on turvallisuusriski itselleen ja muille.

Jälkihuolto on yhteiskunnan talouden kannalta investointi, joka tuottaa yhteiskunnallista hyötyä ja ehkäisee ylisukupolvista syrjäytymistä. Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy jälkihuollon seurauksena merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina, vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Yli koko nuoren työuran laskettuna yhteiskunnallinen hyöty on noin 240 000 euroa.

3. Kotoutumistoimien kiristäminen

Myös kotoutumislain mukaista jälkihuollon ikärajaa esitetään laskettavaksi. Kotoutumistoimiin tulisi ennemminkin panostaa, jotta oleskeluluvan saaneille nuorille turvataan edellytykset yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Ilman riittävää tukea riskinä on syrjäytyminen, jengiytymiskehityksen eteneminen ja levottomuuden lisääntyminen yhteiskunnassamme.

4. Leikkaukset toimeentulotukeen

Hallitus esittää muutoksia asumismenojen hyväksymisen ehtoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Hallituksen esitys syventää alueellista segregaatiota, jolla on yhteys muun muassa jengiytymiseen. Toimeentulotuella elävät työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat oikea-aikaista, tarpeen mukaista rinnalla kulkevaa tukea. Tavoitellut säästöt voidaan saavuttaa siten, että käynnistetään vaikuttavuusperusteisia kokeiluja, joista palveluntuottajille maksetaan vain tulosten perusteella. Yhtenä indikaattorina voi olla pitkäkestoisen toimeentulotuen tarpeen vähentyminen työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen ohella.

Lisätietoa:

Miinukka Tuominen-Hakoila, vaikuttamistyön päällikkö (miinukka.tuominen-hakoila@hdl.fi)