Nuoren ääni: Ei kieltä kulttuurista

mp: eri kannuil, eri speisseis, jopa eri topikeis o spessu koodi siihe et sut otetaa fr. ‘oikeet’ sanat ja eleet nii oot gucci, mut väärät tai sinäänsä oikeetkin vääräs paikas ni et ota vaa ällää, et oo enää legit. no cap, jos un on off nii joudut tappelee tuolist, ei välii mitä sanot, ymmärretääks sua, tai vaik pointtis olis relevant, sut voi vaa ignoraa.

Valtapeli on lingvismin ajava tekijä. Spesifisen verbaalis-kineesisen puutteen delegitimisointi on tekniikka millä oman aseman ainakin näennäisesti takaava, turvallisuudentunnetta ylläpitävä järjestelmä voidaan sementoida. Ulkopuolisen leima mahdollistaa tämän sanoman eväämisen siihen koskematta, näin eväten henkilön mahdollisuuden vaikuttaa.

Suurimmalle osalle kumpainenkin tekstinpätkä lienee yhtä lailla siansaksaa, mutta ovatko niihin kohdistuneet reaktiot kuitenkaan identtisiä? Annoitko yhdelle enemmän aikaa vai sivuutitko molemmat suoraan? Toiko toinen mukanaan tuhahduksen tai kenties huokaisun, entä miten tämä eroaisi, jos teksti olisikin ollut hepreaksi?

Kielen ilmiasu vaikuttaa asenteisiin

Artikkelin kesken jättäneistä useimmat lienevät kyllästyneen joko sen varteenotettavuutta heikentävään slangiin tai painostavaan jargoniin. Vaivannäön puute kuitenkin piilottaa alleen muita vaikuttajia. Livenä näihin kohdistuvat reaktiot ovat varsin selkeät, varsinkin jälkimmäisen kohdalla, jossa suurin osa kielelle vieraista hiljenee tyhmän, epäpätevän ja sivistymättömän leiman pelossa. Harvempaa kuitenkaan vaivaisi kysyä heprean käännöstä, vaikka kielitaidoillaan leveilevä saisikin tietynlaista epäsuoraa arvostusta – mitä slangin puhuja ei jäisi vain ilman vaan menettäisi usein senkin edestä. Ilmiasu vaikuttaa asenteisiin, eikä tämä rajoitu vain sanastoon; kieli on osa ulkonäköä, edustusta, ja siihen kohdistuvat reaktiot kielivät sen omaavaan alakulttuuriin kohdistuvista asenteista.

Kuulijasta riippuen YOLO voi edustaa lapsellista meemiä, tietoisuutta hiipuvan hetken arvosta tai hedonistiksi tunnustautumista. Toisaalta vakiintuneiden instituutioiden tilat, kuten kirkot ja vaaliteltat, voivat ilmentyä yhtä lailla rauhan ja rehdin demokratian kuin näiden vastakohtien edustajina. Tekstin merkitys ei ole erillinen lukijasta eikä lukija kulttuuristaan. Niinkin luontainen asia kuin eläimen prototyyppi, mikä kissarotu on ‘kissamaisin’, vaihtelee tulkitsijan sijainnin, tai tarkemmin ilmaistuna hänen ‘kommunikatiivisten vaikutusalueidensa’ mukaan. Niin sanat, habitus, vaatetus kuin tilat itsessäänkin ilmenevät eri tavalla eri yksilöille, mutta samojen vaikutusalueiden jakavien tulkinnat ovat samankaltaisia, sillä niiden sisäisten keskustelujen varassa ajattelumme kehkeytyy tälläkin hetkellä.

Some on uudelleenjärjestänyt ajan ja avaruuden akselit

Historiallisesti katsoen ennen nämä vaikutusalueet muodostuivat käsi kädessä ruumiimme rajoitteiden kanssa. Kyläpahasesta oli mahdoton lähteä viikon lomalle Timbuktuun, seurata USA:n presidentinvaalien ‘väittelyä’ livenä tai edes kommunikoida kaupunkilaishiiren kanssa reaaliajassa. Nykyteknologia on kuitenkin mahdollistanut aktiivisen keskustelun kehomme sijainnista piittaamatta. Ilmiasu vaikuttaa asenteisiin. Vaikka tämän rajoitteet ovat samat kuin ennen, informaatiolle pallonpuoliskojen etäisyys on käytännössä nolla. Tavallaan some on uudelleenjärjestänyt ajan ja avaruuden akselit mahdollistaen kulttuurin ja kielen radikaalin haarautumisen jopa vieri vieressä asuvien välillä; usein siis jaamme tilan virtuaalitodellisuudessa fyysisen maailman sijasta. Tästä seuraakin omanlaisensa pulma: kun sosiaaliset tarpeemme ovat riittävästi, joskin puutteellisesti, täytettävissä verkon kautta, ei meidän tarvitse vaivautua tutustumaan naapuriin, työkumppaniin eikä oikeastaan kunnolla edes näihin virtuaalituttuihin.

TL;DR, muoti, lausuminen, sanasto, assosiaatiot ja henkilön maailmankuva eivät ole ilmiönä täysin erillinen tämän kielestä. Täten kielenkäyttöön pohjautuva vähättely kielii kulttuurin vähättelystä; missä keskustelujen väliset muurit nousevat – johtuupa tämä sitten fyysisistä, sosiaalisista tai psykologisista esteistä niiden rajaaman väestön niin kieli kuin maailmankatsomus kehittyy itsesäätöisesti. Pelkästään ne tavat, joilla kategorisoimme ihmisiä, luo näitä muureja, ja näin lienee hyvä muistuttaa itseä, kuinka tuore (ja sinänsä satunnainen) ilmiö ‘nuori’ oikeastaan on.

Teksti: Joel Tuunainen

Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman (2022–2024) tavoitteena on tehdä tilaa erilaisille nuorten äänille yhteiskunnassa. Nuorten ääni -blogisarjassa nuoret itse kirjoittavat heille tärkeistä teemoista.