Nuorten rauhantyötä Somaliassa tulee vahvistaa

Nuoret tulee ottaa entistä paremmin mukaan Somalian rauhaa ja sovintoa koskeviin prosesseihin. Voidakseen osallistua täysipainoisesti rauhanprosesseihin nuoret tarvitsevat lisää tietoa, koulutusta ja kriittisen ajattelun taitoja – sekä toivoa. 

Somalialaiset, diasporaan kuuluvat ja suomalaiset nuoret kokoontuivat vaihtamaan ajatuksia nuorten osallisuudesta rauhantyöhön sekä siihen liittyvistä toiveista ja tarpeista Diakonissalaitoksen, #sovinto-ohjelman ja FINSYR ry:n järjestämään Nuoret rauhan ja sovinnon rakentajina Somaliassa -työpajaan syyskuussa.

Linkki Diakonissalaitoksen sivulle.

Linkki #sovinto-ohjelmaan.

Linkki FINSYR ry-sivulle

Somalia on yksi maailman nuorimmista maista: 75 prosenttia sen väestöstä on alle 30-vuotiaita. Pitkään jatkuneet konfliktit ja poliittinen epävakaus ovat tehneet maasta myös yhden maailman haavoittuvimmista valtioista. Rauhan ja vakauden palauttaminen on elintärkeää, ja tässä prosessissa nuorilla on merkittävä rooli.

”Rauhasta on vaikea puhua, jos nuoret eivät ole täysivaltaisina toimijoina mukana rauhan prosesseissa. Konfliktit vaikuttavat usein ennen kaikkea nuoriin, mutta nuorilla on myös mahdollisuus vaikuttaa niiden ratkaisemiseen”, totesi Pekka Haaviston rauhanvälityksen erityisedustajana Afrikan sarvessa toiminut Suldaan Said Ahmed avatessaan työpajan.

Rauhantyö kuuluu kaikille

Vielä toistaiseksi tilanne Somaliassa on se, että nuoret eivät juurikaan osallistu politiikkaan. Tätä tilannetta pyrkii muuttamaan muiden muassa Jamila Hagin luotsaama South West Youth Vision -järjestö.

Linkki South West Youth Vision järjestön Facebook-sivulle.

”Koulutamme nuoria ja kannustamme heitä osallistumaan politiikkaan. Jokainen meistä voi löytää oman osaamisensa kautta tavan osallistua”, kertoi Hagi. Erityisesti hän pyrkii kasvattamaan kaltaistensa nuorten naisten osallistumista politiikkaan ja sovinnon työhön.

”Monet nuoret ovat perinteisesti ajatelleet, että rauha saavutetaan voittamalla sota. Sotiminen taas on poikien ja miesten asia. Tytöt ja nuoret naiset ajattelevat siis usein, ettei sota eikä rauhanrakentaminen kuulu lainkaan heille”, Hagi sanoi.

South West Youth Visionin toiminnan perustana on nuorten roolin määritteleminen uudestaan. Järjestö kannustaa nuoria osallistumaan politiikkaan, rauhanprosesseihin ja jälleenrakennukseen.

”Myös nuoret voivat puuttua konflikteja lietsovien ihmisten toimintaan. Tuemme nuoria löytämään oman roolinsa jokaisen oman osaamisen kautta. Rauhantyö ja maamme jälleenrakentaminen kuuluu meille kaikille”, totesi Hagi.

Nuorille tarvitaan muuta tekemistä sotimisen sijaan

Suomalaisten somalidiasporaan kuuluvien nuorten perustaman FINSYR ry:n puheenjohtaja Ismail Mohamed kertoi diasporanuorten tekemästä rauhantyöstä Ala-Shabellen alueella.

”FINSYR:n tavoite on estää nuoria osallistumasta väkivaltaisuuksiin ja saada jo al-Shabaabin tai klaanien joukkoihin kuuluvia nuoria irti niiden toiminnasta. Tämä ei onnistu, jos nuoret eivät saa muuta tekemistä tilalle. Siksi päätimme perustaa koulun. Koulun rakentamisen ja toiminnan kulut katetaan diasporanuorten keräyksillä ja meidän omasta taskustamme”, kertoi Mohamed.

FINSYR on myös pyrkinyt paikkaamaan AMISOM:n rauhanturvaajien ja paikallisten ihmisten välillä vallinnutta luottamuspulaa muun muassa järjestämällä jalkapalloturnauksia nuorten ja rauhanturvaajien välillä. Myös yhteisöllisyyden kasvattaminen ja tiedon jakaminen sekä toiminnan järjestäminen nuorille on tärkeä osa FINSYR:n työtä.

”Nuoret ovat maailman tulevia omistajia”, sanoi Mohamed. ”Siksi on tärkeää, että pyrimme jo nyt vaikuttamaan siihen, millainen maailma tulevaisuudessa käsiimme annetaan.”

Kahdeksan nuorten rauhantyötä vahvistavaa askelta

Nuoret toivat työpajassa esiin toiveitaan ja tarpeitaan liittyen rauhantyöhön ja nuorten osallisuuden kasvattamiseen siinä. Keskusteluissa esiin tulleet ehdotukset ja tarpeet koottiin kahdeksaksi askeleeksi, joiden avulla nuorten roolia Somalian rauhanrakentamisessa voi vahvistaa.

1. Nuoret on otettava mukaan rauhanrakentamiseen alusta alkaen

Nuorten pitää päästä osallistumaan rauhantyöhön alusta alkaen. Ei riitä, että heidät kutsutaan tarvittaessa mukaan ”valmiisiin pöytiin”, vaan heidän pitää olla mukana jo suunnitteluvaiheessa. Nuorten ääni on myös kuultava ja otettava vastaan. Kun nuoret näkevät, että heidän äänellään on merkitystä ja että se voi muuttaa asioita, he myös motivoituvat vaikuttamaan entistä enemmän.

2. Nuoret tarvitsevat tietoa, koulutusta ja resursseja

Voidakseen osallistua vahvemmin rauhanprosesseihin nuoret tarvitsevat lisää resursseja, koulutusta ja tietoa rauhan ja sovinnon teemoista. Koulutuksen tulisi olla käytännönläheistä ja antaa nuorille välineitä vaikuttaa aktiivisesti rauhantyöhön. Lisäksi tiedonsaanti on kriittisen tärkeää. Kun nuoret ymmärtävät konfliktin syitä ja seurauksia, he voivat paremmin osallistua rauhan edistämiseen.

Nuorten aloitteiden tulisi saada rahoitusta ja resursseja. Tässä isommat toimijat voivat tukea pienempiä. Resurssien lisäksi tarvitaan kannustusta ja käytännön tukea, esimerkiksi hakemusten kirjoittamisessa.

3. Myös työtä ja muuta mielekästä tekemistä tarvitaan

Nuoret tarvitsevat myös toivoa ja mielekästä tekemistä sotimisen tilalle. Kouluttautuneille nuorille on oltava työpaikkoja ja mahdollisuuksia Somaliassa. Liian monet korkeasti koulutetut päätyvät ajamaan mopotaksia tai lähtevät maasta.

4. Diasporanuoret on otettava mukaan rauhan rakentamiseen

Rauhan rakentamisen ei tule rajoittua vain Somaliaan, vaan sitä tulee rakentaa eri puolilla maailmaa asuvien somalidiasporaan kuuluvien ihmisten kanssa. Diasporasta on myös helpompi aloittaa, sillä sen parissa perinteiset paikalleen jähmettyneet asenteet voi olla helpompi ohittaa.

Diasporanuorten rooli on ainutlaatuinen, sillä he ovat taustansa vuoksi samaan aikaan sekä sisäpiiriläisiä että ulkopuolisia: heillä on hyvä tuntemus Somaliasta ja sen kulttuurista, mutta samalla heillä voi olla kykyä tarkastella asioita ulkopuolelta sekä tietoa, verkostoja ja yhteyksiä, joita ei muilla ehkä ole. Diasporaan kuuluvien nuorten rooli voi olla esimerkiksi jakaa tietojaan ja kouluttaa Somaliassa asuvia nuoria.

5. Nuorten sosiaalisen median osaamisen voi valjastaa rauhantyölle

Somaliassa on hyvät verkkoyhteydet ja tieto kulkee nopeasti sosiaalisessa mediassa niin hyvässä kuin pahassa. Monet tahot käyttävät tätä vastakkainasettelun syventämiseen ja vihapuheen levittämiseen, mutta sosiaalisen median voi valjastaa myös rauhan ja sovinnon edistämiseen ja rakentavaan keskusteluun. Myös Suomessa voi tehdä vaikuttamistyötä, sillä osa diasporayhteisöstäkin juurruttaa perinteisiä vastakkainasetteluja.

6. Nuorten pitää tulla yhteen yli klaanirajojen

Somalikulttuurissa vanhempia kunnioitetaan. Se on hyvä asia, mutta myös osa ongelmaa, sillä se voi jähmettää vallitsevia valtarakenteita ja estää nuorten ääntä kuulumasta.

Klaaniin kuuluminen tuo turvaa ja etuoikeuksia, mutta klaanijärjestelmä tuottaa myös konflikteja ja jakolinjoja. Miten klaanit voisi valjastaa edistämään ihmisten yhteen tulemista ja sovintoa? Tämä on keskeinen kysymys, sillä klaanijärjestelmä on somalialaisen yhteiskuntajärjestelmän perusta ja klaanien johtajilla on paljon valtaa.

Klaanijärjestelmä ei rajoita Somaliassa nuoria niin paljon kuin vanhempia ihmisiä, sillä he ovat sosiaalisessa mediassa tekemisissä yli klaanirajojen. Voisiko nuoria eri klaaneista tuoda enemmän yhteen? Tämä voisi muuttaa asenteita ja luoda paremmat mahdollisuudet sovinnolle pitkällä tähtäimellä, kun nuoret kasvavat ja pääsevät vuorostaan valta-asemiin.

7. Tarvitaan rehellistä keskustelua

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä ei voi piiloutua kulttuurin taakse. Myös klaanijärjestelmää ja patriarkaalista kulttuuria pitää voida tarkastella kriittisin silmin. Asioista pitää voida keskustella julkisesti ja rehellisesti sekä tunnistaa ongelmakohdat, kuten se, että nuorille ei anneta tilaa päätöksenteossa.

8. Kansainvälisen yhteisön on varmistettava nuorten osallisuus

Nuoret toivoivat, että kansainvälinen yhteisö kiinnittäisi enemmän huomiota siihen, että poliitikot Somaliassa ottaisivat aidosti kansalaisia mukaan päätöksentekoon. Kansainvälisen yhteisön velvollisuus on varmistaa, että esimerkiksi naiset ja nuoret pääsevät mukaan, vaikka joku kokisikin sen vaikeaksi.

Kansainvälisten organisaatioiden ja rahoittajien tulee myös pitää huoli, etteivät niiden tuesta hyödy vain harvat ja valitut. Ruohonjuuritaso ja syrjäseutujen toimijat tulee saada mukaan rauhantyöhön Somaliassa, ei ainoastaan järjestää kalliita seminaareja päättävässä asemassa oleville.

Nuoret toivoivat, että kansainvälinen yhteisö tekisi yhteistyötä suoraan nuorten kanssa eikä vain valtioiden kanssa esimerkiksi rahoittamalla nuorten järjestöjen toimintaa. YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman työtä tulisi myös kehittää ja varmistaa erilaisista taustoista tulevien nuorten osallistumismahdollisuudet.