Nuorten haastavaan tilanteeseen on jo vaikuttavia ratkaisuja, nyt tarvitaan yhteistä tahtoa

”Yhtä lailla kuin meidän on huolehdittava siitä, että jätämme seuraaville sukupolville jälkeemme hyvinvoivan ympäristön ja monimuotoisen luonnon, meidän on huolehdittava, että jätämme jälkeemme hyvinvoivat seuraavat sukupolvet”, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström kirjoittaa blogissaan. 

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

Diakonissalaitoksen perustamisen alkuaikoina Suomi oli hyvin toisen näköinen, kuin tänään. Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista, jota kurittivat katovuodet, nälkä ja kulkutaudit. Vuonna 1868 lähes satatuhatta suomalaista menehtyi nälänhätään. Ei ollut hyvinvointivaltiota pitämässä huolta kansalaisistaan, vaan hädänalaisten auttamiseen tarvittiin yksityisten ihmisten ja yhteisöjen apua.  

Tänään Suomi on maailman 15. rikkain maa, joka on valittu kuusi kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Koronaviruspandemiaa lukuun ottamatta olemme saaneet elää rauhassa ilman sotia ja luonnonkatastrofeja. Demokraattisesti valitut päättäjät pitävät huolta siitä, että yhteiskuntamme tuottaa hyvinvointia ja turvaa kansalaisilleen.  Alhainen korruptio, hallinnon läpinäkyvyys ja viranomaisten korkea sivistystaso lisäävät luottamusta yhteiskuntaan ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luottamusta toisiin ihmisiin.   

Suomi tarvitsee edelleen Auroransa

Aurora Karamzinin yli 150 vuotta sitten käynnistämä ihmisarvotyö haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitsee edelleen jatkajia. Vaikka suurella osalla väestöstämme menee hyvin, on moni ihmisryhmä Suomessa edelleen vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. Heidän tilanteensa ratkaiseminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja määrätietoisia poliittisia ratkaisuja.  

Suomen tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä tukea tarvitsevista ryhmistä ovat nuoret.  

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Heistä kasvava osa voi pahoin ja pandemia-aika on polarisoinut nuorten tilannetta entisestään: THL arvioi, että joka kymmenes nuori on vaarassa syrjäytyä. Mielenterveyssyistä alkaneet eläkkeet ovat lisääntyneet nuorilla alle 35-vuotiailla ja 15–29-vuotiaiden osalta itsemurhat ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Vuonna 2021 115 nuorta teki itsemurhan.  

Nuorten haasteet näkyvät esimerkiksi kohtaamattomuuden tunteina, stressinä, palveluiden kohtuuttomina jonoina ja päihteidenkäyttönä. Monelta nuorelta puuttuu osallisuuden kokemuksia. Heillä on vaikeuksia toimia palvelujärjestelmässä ja löytää apua tai muodostaa luottamusta auttaviin tahoihin. Monella syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella on myös vain matala koulutus, pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulon ongelmia tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Tilastojen mukaan 3–10 prosentilla nuorista on kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä. Valtaosa näistä on ylisukupolvisia.  

Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita  

Diakonissalaitos pitää nuorten vaikeutunutta tilannetta Suomen viheliäänä ongelmana, joka tulee ratkaista. Diakonissalaitoksen palveluissa tavoitetaan vuosittain tuhansia nuoria. Moni heistä kokee, että yhteiskuntaa rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla.  Nuoret ovat kuitenkin oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Heidät tulee kohdata ja saattaa osallisiksi, jotta voimme rakentaa sellaista tulevaisuuden Suomea, johon myös nuoret kokevat kuuluvansa. Kaikilla nuorilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa.   

Diakonissalaitoksen suurin nuortenpalvelu Vamos on 15 vuoden ajan auttanut lähes 15 000 nuorta. Vamoksen toimintamalli perustuu intensiiviseen ryhmä- ja yksilövalmennukseen, sekä nuoren tarvitsemien palveluiden kokoamiseen. Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava ja pitkällä aikavälillä kustannustehokas keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Toiminta on tutkitusti vaikuttavaa: Vamos-nuortenpalvelu oli Vuoden yhteiskunnallinen vaikuttavuusteko 2021.  

Vuonna 2022 Diakonissalaitokselle perustettiin Nuorten ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ääntä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Ohjelma on tavannut lukuisia nuoria ja nyt nuorten toiveesta ja usean organisaation toimesta ehdotamme Suomeen nuoriasiavaltuutetun viran perustamista kansalaisaloitteen (kannatuskeruu päättyi 1.9.2023) muodossa.  

Diakonissalaitoksen tehtävät eivät ole 155 vuodessa vähentyneet

Diakonissalaitos on kasvanut paikallisesta pienestä kulkutautisairaalasta valtakunnalliseksi, lähes 3200 työntekijää työllistäväksi yhteiskunnalliseksi säätiökonserniksi. Rakennamme oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa sekä yleishyödyllisen toiminnan että Rinnekodit-palveluliiketoiminnan avulla. Etenkin näin vaalien alla haluamme kantaa vastuuta ja vaikuttaa siihen, minkälaiseksi elämä hyvinvointiyhteiskunnassamme muodostuu.

Haluamme myötävaikuttaa siihen, että Suomessa jokainen kokee olevansa arvokas ja tärkeä yhteisön jäsen. Siksi olemme laatineet seuraavalle hallituskaudelle tavoitteet viidestä eri teemasta, jotka vaativat hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia päätöksiä. Ne koskevat nuorten hyvinvointia, maahanmuuttopolitiikkaa, päihdepolitiikkaa, naapurustotyön vahvistamista ja sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamista.   

Nuorten osalta tavoitteemme hallitusohjelmaan ovat:  

• Aikuistumisen tuen kokonaisuudistus ja tarvittavat lainsäädännön muutokset.  
• Nuorille tarjottava arjen rinnalla kulkeva tuki, joka tarvittaessa lähtee nuoren kotoa. Vamoksen toiminnasta tehty vaikuttavuustutkimus osoittaa, että kiireetön kohtaaminen on vaikuttavaa. 
• Nuorten ääni mukaan palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon.  

Meillä on jo vaikuttavia ratkaisuja, nyt tarvitaan yhteistä tahtoa. Aikaa ei ole odottaa, sillä Suomen väestö vanhenee. Jo nyt näemme sen seurauksia sote-alalla, joka kärsii merkittävästä työvoimapulasta. Ikäpyramidimme näyttää toiselta kuin Diakonissalaitoksen perustamisen aikaan. Silloin Suomessa oli noin 59 alle 15-vuotiasta sataa ihmistä kohden. Nyt vastaava luku on 24.   

Nuoruudesta on yhteiskunnassamme tulossa harvinaisuus. Yhtä lailla kuin meidän on huolehdittava siitä, että jätämme seuraaville sukupolville jälkeemme hyvinvoivan ympäristön ja monimuotoisen luonnon, meidän on huolehdittava, että jätämme jälkeemme hyvinvoivat seuraavat sukupolvet. Se on Suomen tulevaisuuden kannalta kriittistä.  

Tutustu tulevalle hallituskaudelle asettamiimme tavoitteisiin