Nuorten kokemukset tulisi nähdä supervoimana päätöksenteossa

Eräs rovaniemeläinen nuori totesi minulle syksyllä, ”Tuntuu kuin me [nuoret] olisimme saapuneet, kun juhlat on juhlittu. Muut ovat häipyneet paikalta ja meidät on jätetty siivoamaan sotkut.” Olen pohtinut tämän jälkeen, minkä pitäisi muuttua, jotta nuorten kokema merkityksellisyyden tunne kasvaisi. Miten saisimme nuoret vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiseen tulevaisuuteemme?

Diakonissalaitoksella käynnissä oleva Nuorten ohjelma keräsi viime vuonna nuorten ajatuksia siitä, miten nuorten ääntä olisi mahdollista monipuolistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiertueen aikana tapasimme yhteensä 140 haavoittuvassa asemassa olevaa 16–29-vuotiasta nuorta aikuista.  

Kiertueen aikana minulle kävi selväksi, että haastavista tilanteista huolimatta nuorilla on aito halu olla mukana vaikuttamassa oman yhteisön ja myös yhteiskunnan asioihin, mutta usein keinot sen toteuttamiseen puuttuvat. En ole voinut olla miettimättä sitä, osaammeko me asiantuntijat ja päättävässä asemassa olevat osoittaa tarpeeksi kiinnostusta nuorten ajatuksia kohtaan? Monen nuoren aikuisen oma kokemus asiasta on, ettei heidän mielipiteitään oteta vakavasti. 

Uusia tapoja nuorten osallistamiseen tarvitaan 

Valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisesta demokratiapolitiikasta tähtää edelläkävijyyteen. Selvityksessä todetaan, että osallisuus päätöksenteossa on keskittynyttä ja uusia tapoja osallisuuden edistämiseksi kaivataan. Tähän uskon myös minä. Yhteinen jakaminen lisää ymmärrystä ja luo yhteenkuuluvuutta. Väitän, että hyötyä syntyy myös euromääräisesti, kun laaja-alaista kokemusta omaavia nuoria osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja niitä koskeviin päätöksiin heidän näin halutessaan. On täysin eri asia olla 1970-luvulla syntynyt ja elää tämän päivän Suomessa, kuin 2000-luvulla syntynyt. Jotta tulevaisuus olisi nuorten näköinen, on välttämätöntä kuulla heitä päätöksiä tehtäessä. 

Lainsäädännön ja rakenteiden tulee mahdollistaa nuorten osallisuus  

Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään laissa. Lisäksi mainitaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nykyiset nuorisovaltuustot ja muut nuorten osallisuutta edistävät rakenteet eivät kaikista nuorista tunnu sopivalta tavalta vaikuttaa. Nuorten moninainen joukko ja moninaiset tavat kuulla nuoria tulisi huomioida lainsäädäntöä myöten nykyistä selkeämmin niin kunnallisella, hyvinvointialue- kuin valtiollisella tasolla. Nuorten osallisuuden toteutumista tulisi myös mitata, jotta sitä voidaan kehittää systemaattisesti.  

Vastuuta tulee jakaa nuorille aikuisille  

Yksi keino nuorten osallistamiseen on kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, jota kehitetään parhaillaan Diakonissalaitoksella kuten monessa muussakin yhteisössä. Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelmassa työ on aloitettu palkkaamalla kokemusasiantuntijoita osaksi tiimiä. Tiimin tuen lisäksi kokemusasiantuntija voi halutessaan hyödyntää myös Vamos-valmentajaa, joka tarjoaa tukea arjen hallintaan. Kuukausipalkkaisten kokemusasiantuntijoiden lisäksi Nuorten ohjelma tarjoaa nuorille myös keikkatyötä vaikuttamis- ja viestintäpainotteisissa tehtävissä. Tehdystä työstä maksetaan aina korvaus. Syksyn 2022 aikana nuorille maksettiin lähes 300 työtuntia heidän osaamisensa hyödyntämisestä. Nuorten osaaminen ja asiantuntijuus nähdään erittäin merkittävänä tapana edistää asioita, ja kokemusasiantuntijoiden osallisuutta tullaankin kasvattamaan edelleen tänä vuonna. 

Mennään sinne missä nuoret ovat  

Monet nuoret aikuiset toivat kiertueemme aikana esille tunteen siitä, ettei aikuisia ja päättäjiä kiinnosta kuulla heidän mielipiteitään. Olemme eri yhteyksissä kuitenkin huomanneet, että päättäjillä on aito halu kuulla nuoria, mutta keinot siihen voivat olla puutteelliset. Haasteena on tavoittaa nuoria, eikä mielipiteitä osata kysyä nuorilähtöisellä tavalla. Tällä hetkellä kehitteillä olevien osallisuutta edistävien digitaalisten menetelmien avulla tavoitetaan nuoria aiempaa monipuolisemmin. Kiertueella kohdatut nuoret kuitenkin korostivat, ettei digitaaliset menetelmät toimi kaikkien kohdalla. Tarvitaan myös aitoja kohtaamisia ja vuorovaikutusta. 

Tuttu ja turvallinen ympäristö antaa parhaan lähtökohdan sille, että nuoret kertovat avoimesti ajatuksiaan. Siksi onkin tärkeä mennä sinne, missä nuoret ovat. Hyvänä sillanrakentajana nuorten ja päättäjien välillä toimivat nuorisoalan työntekijät ja järjestöt, jotka tavoittavat nuoria ja ovat ammattilaisia nuorten kohtaamisessa. Nuoret tarvitsevat tunteen, että heidän mielipiteillään ja ajatuksillaan on merkitystä, niin kuin me kaikki. Kuka ottaisi tästä kokonaisuudesta koppia nuorten aikuisten osalta? 

“Ne jotka ei kuuntele, sanoo ettei nuoria kiinnosta”

Nuorten tietämys ja asiantuntijuus on hyödynnettävä supervoimana yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa ja päätöksenteossa. “Kun itse ei enää usko itseensä on tärkeää, että joku muu uskoo”, totesi eräs nuori.  

Me uskomme. Uskotko sinä?  

Kirjoittaja Katri Angeria työskentelee johtajana Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelmassa.

Lue lisää Diakonissalaitoksen hallitusohjelmatavoitteista nuorten osalta.