Nuorten kokemusosaaminen ja työelämä

Kokemusosaamisesta on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä, kun puhutaan nuorten työllistämisestä: nuoret pääsevät tekemään merkityksellistä työtä ja pääsevät olemaan osallisia yhteiskunnassa. Nuoret pääsevät hyödyntämään omia kokemuksiaan, eivätkä vaikeatkaan kokemukset enää toimi esteenä työn tekemiselle. Tärkeää olisikin, että nuoret pääsisivät puhumaan toisille nuorille omista mielenterveys-, päihde-, palvelu- tai traumakokemuksistaan, koska vertaisuus ja vertaistuki on erittäin tärkeää tällaisten kokemusten jakamisessa.

Nuorelta nuorelle periaatteessa yhteys toiseen syntyy helpommin, kun kokemuksia pystytään yhdessä jakamaan, ja toisen kokemuksiin pystyy samaistumaan. Molemminpuolisen jakamisen kautta vaikeistakin aiheista on helpompi keskustella, asioita on helpompi vastaanottaa ja aiheiden ympäriltä on myös helpompi purkaa tabuja. Kokemusosaajana toimiessa on kuitenkin tärkeää osata antaa neuvoja silloin, kun toinen on valmis niitä ottamaan vastaan – on oltava tilannetajua ja on osattava kunnioittaa toisen tilannetta. Yhtä tärkeää on myös taito tiedostaa, mikä voisi oikeasti auttaa toista ja miten sen käytännössä voisi toteuttaa. 

Kokemusosaamisen hyödyntämisen myötä myös nuorten uskallus lähteä kertomaan palveluiden tilanteesta ja niihin toivottavista muutoksista lisääntyisi. Nuorilla on paljon annettavaa palveluiden kehittämiseksi, koska kokemukset ovat yleensä tapahtuneet lähivuosina ja tieto palveluiden nykyisestä ja todellisesta tilanteesta on tiedossa. Nuorten lisäksi myös sote-alan opiskelijoille kokemustiedosta on paljon hyötyä, koska omat kokemukset ja opittu teoria täydentävät toisiaan. Tämä lisää ammattilaisena taitoa vastaanottaa ja ymmärtää muita; onhan alalla ihmisten kohtaaminen ja auttaminen tärkeässä osassa. Kokemustiedon hyödyntämisen kautta sote-alan opiskelijoiden sekä työntekijöiden ja potilaiden välinen yhteys vahvistuisi, sillä kokemuksista keskusteleminen antaa aina uusia näkökulmia niin auttajalle kuin autettavallekin.  

Itselle kokemustausta voi puolestaan opettaa vastavuoroisuustaitoja, empatiaa ja muiden ihmisten syvempää ymmärtämistä. Omien kokemusten kohtaaminen ja läpikäynti voi myös olla hyvin terapeuttista, kun pääsee lähemmäs omia kokemuksiaan ja saa taitoa keskustella niistä avoimesti. 

Itselle perehtyminen kokemusosaamiseen on todellakin tuonut uusia näkökulmia omien kokemusten jakamisesta ja niiden käsittelystä. Olen ennen ajatellut, että kokemusasiantuntijana toimiminen edellyttäisi kokemuksia, joiden pitäisi olla hyvin traumaattisia. Asiahan ei ole niin, sillä jokaisella meillä on erilaisia kokemuksia, niin negatiivisia kuin positiivisia. Molemmista on oikeus ja mahdollisuus mainita, sekä kumpaakin on mahdollista hyödyntää itselleen ja muille. Kokemusosaamista kertyy myös silloin, kun läheinen on käynyt jonkun trauman/merkittävän kokemuksen läpi.  

Jokaisella meistä on elämänkokemusta eri elämän osa-alueilta. Jokainen meistä pystyy siis omien ja läheistensä kokemusten kautta tiedostamaan eri tilanteita ja olemaan avarakatseisempi muita kohtaan. Olen myös tiedostanut sen, että kokemusosaamiseni avulla pystyn käyttämään hyödyksi sen, mikä ennen on ollut haitaksi. Olen nyt jo oppinut niin itsestäni, kuin muista ihmisistä paljon ja haluankin, että muutkin pääsevät oppimaan ja hyödyntämään kokemuksiaan. Kokemusosaaminen ei pelkästään tuo ymmärrystä ja merkityksellisyyttä työhön ja opintoihin, vaan myös muihin ihmissuhteisiin. Se luo parempia kohtaamisia, kun pystyy kohtaamaan ihmisen ihmisenä. 

Teksti sofiaesther.l 

Nuori on kirjoittanut tekstin osana Kokonaisena työssä -hanketta, jossa luodaan valmennuskokonaisuus ja väline kokemusosaamisen tunnistamiseen. Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman rooli on kehittää nuorten kokemustiedon hyödyntämistä työelämässä sekä tukea nuorten kiinnittymistä hankkeen yhteiskehittämiseen. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.