Hyvinvoinnin mittaaminen ja asiakastiedon hyödyntäminen nuorten palvelujen kehittämisessä

Nuorten työllistymisen edistämisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita järjestetään julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Vamoksen kehittämispäällikkö Vesa Sarmia selvittää kirjoittamassaan artikkelissa, miten nuorten taustatekijät ja subjektiivinen hyvinvointikokemus vaikuttavat palveluihin ohjautumiseen ja kuinka palveluja voisi kehittää. Artikkeli on tekstin jälkeen liitteenä, ensin muutamia kysymyksiä Vesalle.

Yhdenmukaisen tiedon keräämisellä nuorille suunnatuista palveluista ja sen systemaattisella analysoinnilla voitaisiin saada aikaan merkittäviä vaikutuksia nuorten tilanteissa, Vesa Sarmia toteaa.

Onko nuorista kerätty asiakastieto helposti saatavilla?

Tiedon kerääminen ei ole helppoa. Artikkelin aineisto on kerätty nuorilta valmennusprosessien aikana valmentajien toimesta. Yleisesti nuorille suunnatuissa palveluissa kattava tiedonkeruu on vaikeaa, koska palvelut keräävät tietoa omiin järjestelmiinsä, eikä dataa voida tietosuojasyistä yhdistää. Ongelma korostuu monitoimijaisissa palveluissa, kuten esimerkiksi ohjaamoissa.

Hyödynnetäänkö kerättyä tietoa systemaattisesti ja riittävästi?

Valitettavasti ei hyödynnetä. Esimerkiksi nuorten pääsyä palveluihin tai toimenpiteisiin ohjaa usein työmarkkinatilanne, mikä ei välttämättä kuvaa millään tavalla hänen hyvinvointiaan tai edellytyksiään hyötyä kyseisestä palvelusta. Tietoa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä paremmin myös palvelujen kehittämisessä, esimerkiksi seuraamalla interventiokohtaisesti rinnakkain tulo- ja työmarkkinatilanteiden sekä koetun hyvinvoinnin muutosta.

Onko yhteiskunnassa käytössä työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhteistä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta kuvaavaa mittaria?

Yhteistä palvelurajat ylittävää mittaria ei ole käytössä. Vamoksessakin käytetään useita mittareita ja menetelmiä, kuten Tulostähteä, 3X10D-menetelmää, Kykyviisaria sekä joitakin palveluspesifejä arviointikehikkoja. Viime aikoina vahvimmin levinnyt on Kykyviisari, joka on laajasti käytössä esimerkiksi kuntakokeiluissa. Artikkelissa hyödynnetty koetun hyvinvoinnin mittari on Tulostähti, mikä poikkeaa muista mittareista siten, että arviot tuotetaan nuoren ja valmentajan dialogissa, ei itsearviointina.

Mikä on hyvinvointi-indeksi ja mikä voisi olla sen vaikutus kohderyhmälle järjestettyihin palveluihin?

Hyvinvointi-indeksi on Vamoksessa kehitetty työkalu, joka yhdistää institutionaalisen hyvinvointitiedon ja koetun hyvinvoinnin tiedon, jotta asiakasohjauksen ja toimenpiteiden laatua ja oikea-aikaisuutta voidaan parantaa. Käytännössä indeksi yhdistää nuorten tulo- ja työmarkkinatilanteet Tulostähden hyvinvointivastauksiin.

Kuinka nuorten taustatiedot ja subjektiivinen hyvinvointikokemus vaikuttavat palveluihin ohjautumiseen?

Selvityksen mukaan taustatiedot ja hyvinvointikokemus vaikuttavat yllättävän vähän nuorten ohjautumiseen Vamoksen eri toimintoihin. Toiminnoissa on yleisesti ottaen nuoria, joilla on hyvin erilaiset tulo-, työmarkkina- ja koulutustaustat. On oletettavaa, että myös muissa nuorten palveluissa hajonta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn osalta on suurta. Tämä on ehdottomasti asia, jota kehittämällä voidaan parantaa toimintojen vaikuttavuutta tulevaisuudessa.

Minkälaista tietoja nuoresta tarvitaan, kun arvioidaan eri palveluiden vaikutuksia?

Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan sekä yhteiskunnallista hyvinvoinnin muutostietoa että koetun hyvinvoinnin muutostietoa. Muutosta elinoloissa kannattaa seurata työmarkkinastatuksen, tulostatuksen, asumistilanteen ja koulutustaustan osalta. Koetun hyvinvoinnin muutosta taas on hyödyllistä seurata jollakin menetelmällä, joka mittaa muutoksia elämän eri osa-alueilla sekä kokemusta palvelusta, tyytyväisyyttä ja luottamusta. Lisäksi tarvitaan tietoja interventiosta, kuten esimerkiksi saatu valmennus ja sen intensiteetti. Olennaista laadun kehittämiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on, että edellä mainitut tiedot voidaan yhdistää ja tietoa voidaan ristiintaulukoida. Kvantitatiivisen tiedon lisäksi tarvitaan aina myös laadullista analyysia, jota voidaan tuottaa esimerkiksi nuoria haastattelemalla.

Vamoksessa on käytössä asiakastiedon analyysityökalu. Minkälainen työkalu ja kuinka tehokas se on?

Vamoksessa on tosiaan kehitetty analyysityökalu tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Se toimii Microsoftin Power BI alustalla, missä yhdistetään elinolotieto ja koetun hyvinvoinnin tieto. Työkalu mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan arjessa ja on tätä kautta vienyt kehittämisen uudelle tasolle. Esimerkiksi reagointi pandemian aikana esiin tulleisiin ilmiöihin oli työkalun avulla nopeampaa, josta viime kädessä hyötyvät erityisesti nuoret.